29.10.2020

Kansaneläkelaitos oli tehnyt hallinto-oikeudelle toimeentulotuesta annetun lain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen myönnetyn toimeentulotuen takaisinperinnästä. Päätöksellään hallinto-oikeus velvoitti toimeentulotuen saajan suorittamaan haetun määrän Kansaneläkelaitokselle päätöksestä tarkemmin ilmi käyvin ehdoin.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen hallintolainkäyttöasiassa saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Mainitun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiassa tehdyn valituslupahakemuksen.

Laki toimeentulotuesta 22 § 1 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 107 § 1 momentti ja 111 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.