KHO 26.04.1999/889
- Keywords
- Valitusoikeus, Ajoneuvohallintokeskus, Ajokortti, Poikkeuslupa, Direktiivi
- Year of case
- 1999
- Date of Issue
- Register number
- 1837/3/98
- Archival record
- 889
Ajoneuvohallintokeskus oli hylännyt A:n hakemuksen, että hänelle myönnetään poikkeuslupa A BE CE -luokan ajokortin säilyttämiseksi, koska hän ei näkökykynsä vuoksi enää täyttänyt kysymyksessä olevan ajokorttiluvan saamisen edellytyksiä. Ajoneuvohallintokeskus oli katsonut, että hakijan näkö ja olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden nojalla poikkeusluvan myöntäminen olisi perusteltua. Tämän johdosta Ajoneuvohallintokeskus on liikenneturvallisuussyistä nojautuen tieliikennelain 70 §:n 1 momentin ja 82 d §:n, ajokorttiasetuksen 9 §:n 2 momentin 1 kohdan, ajokorttiasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (2/1996) voimaantulosäännöksen 4 §:n sekä yhteisön ajokorteista annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (91/439/ETY) 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja direktiivin liitteen III kohdan 6.3 säännöksiin harkinnut oikeaksi hylätä hakemuksen.
Lääninoikeus oli A:n valituksesta kumonnut Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksen ja palauttanut asian Ajoneuvohallintokeskukselle poikkeusluvan myöntämistä varten. Lääninoikeus oli perusteluissaan maininnut, että tieliikennelain 70 §:n 1 momentin mukaan ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä on, että hakija täyttää asetuksella säädetyt terveysvaatimukset. Mainitun lain 108 §:n valtuussäännöksen 1 momentin mukaan tarkemmat säännökset lain soveltamisesta annettiin asetuksella, ja 3 momentin 13 kohdan mukaan toimivaltainen ministeriö voi antaa määräyksiä ajoneuvon kuljettajan terveydentilalle asetettavista tarkemmista vaatimuksista. Ajokorttiasetuksen 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan CE-luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskeviin terveysvaatimuksiin kuului se, että näön tarkkuus on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5 ja jos vaadittu näön tarkkuus saavutetaan vain korjaavia linssejä käyttäen, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus on vähintään 0.05, ja että molempien silmien yhteinen näkökenttä on normaali. Näillä säännöksillä on saatettu voimaan kansallisessa lainsäädännössä Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi yhteisön ajokortista (91/439/ETY) nyt merkityksellisiltä osiltaan. Asiakirjojen mukaan A ei täytä voimassa olevassa ajokorttiasetuksessa säädettyjä CE -luokan ajokorttiluvan näkövaatimuksia. Ajokorttidirektiivin johtolauseen ja 7 artiklan mukaan muun muassa näöntarkkuusvaatimukset ovat ehdottomia, ellei jäsenvaltio ole saanut komissiolta 7 artiklan 3 kohdan mukaista suostumusta. Tieliikennelain 82 d §:n mukaan Ajoneuvohallintokeskus voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa koskevista terveysvaatimuksista. Tätä säännöstä ei ollut muutettu siinä yhteydessä, kun ajokorttidirektiivin määräykset on saatettu voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Tämä kansallinen säännös oli yksityisen ajokortin hakijan kannalta lievempi kuin ajokorttidirektiivin määräykset. Jos kansallinen säännös ei täyttänyt direktiivin vaatimuksia, valtio ei voinut vedota direktiivin kansallisia säännöksiä ankarampiin määräyksiin. Ajokorttidirektiivi ei siten sinänsä ollut esteenä uuden terveysvaatimusta koskevan poikkeusluvan myöntämiselle tieliikennelain 82 d §:n perusteella. Silmätautien erikoislääkärin todistuksen mukaan A:n oikean silmän näön tarkkuus on 1.5 ja näkökentän laajuus 150 astetta. Vasen silmä on sokea. Todistuksen mukaan vasemman silmän sokeutumisella ei ole oleellista vaikutusta auton ajokykyyn. Lääkäri on puoltanut raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin myöntämistä. Lääninoikeus katsoi, että asiassa on tieliikennelain 82 d §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä poikkeusluvan myöntämiseksi A BE CE -luokan ajokorttipoikkeusluvalle säädetyistä terveysvaatimuksista. Ajoneuvohallintokeskus valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati, että lääninoikeuden päätös kumotaan ja Ajoneuvohallintokeskuksen päätös saatetaan voimaan.
Korkein hallinto-oikeus tutki hallintolainkäyttölain 6 §:n 2 momentin perusteella Ajoneuvohallintokeskuksen valituksen lääninoikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kumosi lääninoikeuden päätöksen ja saattoi voimaan Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksen. Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi yhteisön ajokortista (91/439/ETY) oli siltä osin kuin asiassa oli kysymys saatettu voimaan ajokorttiasetuksen 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan säännöksillä. CE-luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskevien terveysvaatimuksien mukaan näön tarkkuuden oli toisella silmällä oltava vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5 ja jos vaadittu näöntarkkuus saavutettiin vain korjaavia linssejä käyttäen, oli kummankin silmän korjaamattoman näöntarkkuuden oltava vähintään 0.05, ja molempien silmien yhteisen näkökentän normaali. Ajokorttidirektiivin johtolauseen ja 7 artiklan mukaan muun muassa näöntarkkuusvaatimukset olivat ehdottomia, ellei jäsenvaltio ollut saanut komissiolta 7 artiklan 3 kohdan mukaista suostumusta poiketa vaatimuksista. Kun otettiin huomioon Ajoneuvohallintokeskuksen toimivalta myöntää tieliikennelain 82 d §:n nojalla erityisistä syistä poikkeus ajokorttilupaa koskevista terveysvaatimuksista näön tarkkuuden osalta, ajokorttiasetuksella täytäntöönpannut edellä mainitut ajokorttidirektiivin säännökset, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklaan perustuva jäsenvaltion velvollisuus yhteisön velvoitteiden täyttämisestä, sekä asiakirjoissa oleva selvitys A:n näön tarkkuudesta, Ajoneuvohallintokeskus oli voinut liikenneturvallisuussyistä hylätä A:n hakemuksen tieliikennelain 82 d §:ssä säädetyn poikkeusluvan saamiseksi A BE CE -luokan ajokortin edellytyksenä olevista näkökykyä koskevista ajokorttiasetuksen 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyistä terveysvaatimuksista. Ajoneuvohallintokeskuksen päätös ei ollut lainvastainen.