9.12.2024

Kysymyksenasettelu

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava ensin, onko tarjousten jättämiselle varattu määräaika ollut hankintasäännösten vastainen. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattu hankinnan kohde riittävän selvästi siten, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, sekä onko tarjoajia kohdeltu epätasapuolisesti siten, että voittaneella tarjoajalla olisi ollut käytettävissään sellaista lisätietoa, joka olisi vaikuttanut tarjousten vertailukelpoisuuteen. Asiassa on vielä tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyydettyään voittaneelta tarjoajalta selvitystä tämän tarjoukseen liittyen.

Tarjousten jättämiselle varattu määräaika

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön asettama tarjousaika on ollut hankintasäännösten vastainen, kun otetaan huomioon hankinnan suuruus, laaja tarjouspyyntöaineisto ja muun ohella kuuluvuuteen liittyvät kartoitustoimenpiteet, joita tarjoaja on joutunut tekemään kustannuslaskentaan liittyen. Valittajan mukaan näin lyhyt vastausaika on hyödyttänyt nykyisiä toimittajia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) :n 1 momentin mukaan hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika. Jos tarjousten tekeminen edellyttää toteutuspaikkaan tutustumista tai hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikalla, tarjousten vastaanottamisen määräajat on asetettava siten, että kaikki toimittajat saavat tarjousten laatimiseksi tarvitsemansa tiedot. Tällöin tarjousaikojen on oltava pidempiä kuin 2 — 4 momentissa säädetyt vähimmäismääräajat.

Pykälän 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä, innovaatiokumppanuudessa ja dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisvaiheessa osallistumishakemuksen jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi. Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 35 päivää siitä päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi. Rajoitetussa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 30 päivää ja dynaamisessa hankintajärjestelmässä vähintään 10 päivää siitä päivästä, jona tarjoajia on kutsuttu jättämään tarjoukset. Neuvottelumenettelyssä ja innovaatiokumppanuudessa alustavia tarjouksia koskevan määräajan on oltava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jona tarjoajia on kutsuttu jättämään tarjoukset.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettuja avoimen ja rajoitetun menettelyn, neuvottelumenettelyn ja innovaatiokumppanuuden tarjousten jättämisen määräaikoja voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintayksikkö hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisessä muodossa
62 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on pidennettävä tarjousten jättämisen määräaikoja sellaisiksi, että kaikki toimittajat saavat kaikki tarjouksen laatimiseksi tarvittavat tiedot, jos hankintayksikkö ei toimita toimittajalle sen pyytämiä lisätietoja viimeistään kuusi päivää tai 57 §:ssä tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä (1 kohta) tai tarjouspyyntöön tai muihin hankinta-asiakirjoihin tehdään merkittäviä muutoksia (2 kohta).

Pykälän 6 momentin mukaan määräajan pidentämisen on oltava oikeassa suhteessa tietojen tai muutosten merkittävyyteen. Hankintayksikön ei tarvitse pidentää määräaikoja, jos 5 momentin
1 kohdassa tarkoitettuja lisätietoja ei ole pyydetty hyvissä ajoin tai jos lisätiedoilla ei ole merkitystä tarjouksen valmistelun kannalta.

Esillä olevassa hankinnassa on kysymys avoimella menettelyllä toteutetusta hankinnasta. Hankintayksikkö on 14.12.2022 julkaissut hankinnasta ennakkoilmoituksen, johon on liittynyt kutsu markkinakartoitukseen. EU-hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi 22.9.2023 ja se on julkaistu 26.9.2023. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjousten jättämisen sähköisessä muodossa. Hankintailmoituksen mukaan tarjous on tullut jättää 26.10.2023 mennessä, jolloin tarjousaika on ollut 34 päivää. Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta korjausilmoitukset 16.10.2023 ja 24.10.2023. Tarjousaikaa on pidennetty 16.10.2023 julkaistulla korjausilmoituksella siten, että tarjous on tullut jättää 10.11.2023 mennessä. Tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa on siten pidennetty alkuperäisestä 34 päivästä 49 päivään. Korjausilmoituksen 16.10.2023 mukaan kyseisellä ilmoituksella on pidennetty määräaikaa, koska hankintailmoituksen julkaisussa on ollut viive sekä lisäksi on korjattu tarjouspyynnön liiteasiakirjoja 3 ja 7. Korjausilmoituksen 24.10.2023 mukaan kyseisellä ilmoituksella on täsmennetty tarjouspyyntöasiakirjoja. Täsmennys on koskenut erästä pistelaskukaavaa. Markkinaoikeus toteaa, että korjausilmoituksella 24.10.2023 ei ole katsottava tehdyn merkittäviä muutoksia hankinta-asiakirjoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännökset edellyttävät sähköisesti toteutetussa avoimessa menettelyssä vähintään 30 päivän tarjousaikaa, ellei tarjousten tekeminen edellytä toteutuspaikkaan tutustumista tai hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikalla, jolloin tarjousajan on oltava tätä pidempi. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus noin yhdeksän kuukautta ennen hankintaa sekä toteutettu markkinakartoitus, johon ovat osallistuneet kaikki tarjouksen jättäneet tarjoajat. Näin ollen tarjoajat ovat saaneet tietoa hankinnan kohteesta jo ennakkoilmoituksen ja markkinavuoropuhelun yhteydessä. Ottaen huomioon edellä todetun sekä sen, että tarjousaika on ollut yhteensä 49 päivää, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten määräaikaa asettaessaan.

Hankinnan kohteen määritteleminen

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn hankintalain mukaisella hankintamenettelyllä noudattaen, mitä hankintamenettelyjen käyttöedellytyksistä ja kilpailutuksen menettelyvelvoitteista säädetään.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s.137 ja 138) on todettu muun ohella, että puitejärjestelyjen perustamisessa on noudatettava hankintalain normaaleja käytettävään hankintamenettelyyn liittyviä kilpailuttamisen menettelyvelvoitteita, kuten hankinnan kohteen määrittelyä koskevia säännöksiä. Hankinnan kohteen määrittelyssä noudatetaan hankinnan kohteen kuvauksesta sekä tarjouspyynnön sisällöstä säädettyä.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.6.2021, Simonsen & Weel, C-23/20, EU:C:2021:490, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) on katsottu, että puitejärjestelyä tehtäessä on sovellettava yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja avoimuusperiaatteen kaltaisia unionin oikeuden perustavanlaisia periaatteita. Sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteet että niistä seuraava avoimuuden periaate edellyttävät, että kaikki hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintasopimusta määrittäviä perusteita.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että hankintayksikkö on ilmoittanut palveluiden määrät ristiriitaisesti kahdella tarjouspyynnön liitteellä B ”Asiakkaat_volyymit_ja_käyttöönotto OA2” ja
3 ”Hinnat_OA2_Korjattu”. Palveluiden määrät ovat olleet selvästi erisuuruisia ensin mainitussa liitteessä suhteessa hintalomakkeen painoarvoihin erityisesti koskien välitysjärjestelmän käyttäjätunnusten ja vaihteenhoitajien määrää sekä asiakkaiden tarvitsemien asiakaspalveluratkaisujen määrää. Hintavertailussa käytetyt painoarvot eivät ole edustaneet todellisia hankittavia määriä. Nykyinen toimittaja on tiennyt, mitkä ovat todelliset volyymit ja on voinut ottaa sen huomioon hinnoittelussaan.

Tarjouspyynnön liitteen B ”Asiakkaat_Volyymit_ja_käyttöönotto_OA2” välilehdellä ”Liittymät, käyttö ym.” on ilmoitettu muun ohella puitejärjestelyyn liittyneet asiakkaat ja asiakkaiden ilmoittamat arviot niiden sopimuskauden aikaisista hankinnoista. Liitteestä on käynyt ilmi muun ohella merkittävimpien palveluiden jakaantuminen asiakkaittain eri palveluryhmissä.

Palveluryhmä 2 on sisältänyt asiakkaan vaihde-, välitys- ja informaatiojärjestelmiin liittyvien käyttäjätunnusten kappalemäärät. Palveluryhmän 2 osalta yhteensä 57 asiakasta on ilmoittanut käyttävänsä palvelua ja niiden arvioitu käyttäjätunnusten määrä on ollut noin 9.200.

Palveluryhmä 3 on sisältänyt asiakkaan asiakaspalveluratkaisujen/agenttien käyttäjätunnusten kappalemäärät. Palveluryhmän 3 osalta yhteensä 44 asiakasta on ilmoittanut käyttävänsä palvelua ja niiden arvioitu käyttäjätunnusten määrä on ollut noin 3.400.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Hinnat_OA2_korjattu” välilehdellä ”Ohje” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vertailun painoarvot perustuvat asiakkaiden arvioon sopimuksen hankintavolyymeistä. Tulevien hankintojen määrään sekä ajalliseen jakautumiseen vaikuttavat epävarmuustekijät, joita ovat mm. kilpailutuksella saavutettava hintataso, käyttöönottoprojektien kesto, asiakkaiden budjettimuutokset ja teknologian kehittyminen”.

Hintaliitteen välilehdellä ”2) Vaihde- ym. ratkaisut” on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tarjoushinnat muun ohella vaihteenhoitajan käyttöliittymän kuukausimaksun (euroa/kuukausi/asiakaspalveluratkaisu) osalta kevyessä välitysympäristössä (hintarivi 2.6) ja monipuolisessa välitysympäristössä (hintarivi 2.9). Ilmoitettu vertailun painoarvo kevyessä välitysympäristössä on ollut 1.500 ja monipuolisessa välitysympäristössä 1.681.

Hintaliitteen välilehdellä ”3) Asiakaspalveluratkaisut” on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tarjoushinnat muun ohella monikanavaisen asiakaspalveluratkaisun (contact center) kuukausimaksun (euroa/kuukausi/asiakaspalveluratkaisu) osalta (hintarivi 3.2). Ilmoitettu vertailun painoarvo on ollut 241.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituilla tarjouspyynnön liitteillä esitetyt tiedot eivät ole olleet suoraan toisiaan vastaavat, eivätkä siten ilmoitettujen tietojen osalta ainakaan täysin ristiriidassa keskenään. Liitteet eivät ole olleet myöskään käyttötarkoitukseltaan verrattavissa, sillä asiakkaiden volyymia ja käyttöönottoa kuvaavalla liitteellä on ensisijaisesti tarkoitettu esittää tietoja puitejärjestelyn asiakkaista ja kuvata niiden ilmoittamien tietojen perusteella asiakkaiden erilaisten palvelutarpeiden alueellista ja asiakaskohtaista jakautumista sekä palvelujen arvioitua kokonaismäärää puitejärjestelyssä ja hintaliitteellä puolestaan on pyydetty tarjoajaa hinnoittelemaan tarjouksensa hintalomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella. Ottaen huomioon sen, että liitteiden tiedot eivät ole olleet suoraan verrannollisia, sekä niiden erilaisen käyttötarkoituksen, markkinaoikeus katsoo, että mainituissa liitteissä esitetyt tiedot eivät ole olleet ilmeisessä ristiriidassa toisiinsa nähden. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että molemmilla liitteillä esitetyt tiedot ovat perustuneet puitejärjestelyn asiakkaiden ilmoittamiin arvioihin.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, etteivät hintavertailussa käytetyt painoarvot ole edustaneet todellisia hankittavia määriä, markkinaoikeus toteaa vielä seuraavaa. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjoushinnan vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painokertoimilla painottaa. Edellä todetusti nyt käytetyt painokertoimet ovat perustuneet asiakkaiden ilmoittamiin arvioihin hinnoiteltavien palveluiden hankintavolyymeistä. Tähän nähden asiassa ei ole perusteltua todeta, etteivät vertailussa käytetyt painoarvot edustaisi ainakin arvioituja todellisia hankittavia määriä. Ottaen huomioon edellä valittajan viittaamien lomakkeiden tiedoista todetun, asiassa ei ole myöskään tullut esiin sellaista ristiriitaisuutta, joka tekisi hintalomakkeella asetetuista vertailuarvoista selvästi perusteettomia tai epärealistisia.

Nykyisellä toimittajalla mahdollisesti olevien volyymitietojen osalta markkinaoikeus toteaa, että esillä olevan kaltaisissa hankinnoissa on luonteenomaista, että nykyisellä toimittajalla on palveluntuottajana käytettävissään kokemusperäisiä tietoja sopimuskumppanista ja mahdollisesta hankinnan kohteesta. Tästä huolimatta jokainen hankintamenettely on uusi, eikä juuri koskaan täysin identtinen aikaisemmin toteutettujen kanssa, minkä lisäksi on tyypillistä, että markkinaympäristössä ja teknologisessa kehityksessä tapahtuu jatkuvia muutoksia. Ei voida katsoa, että yksinomaan se, että tarjouskilpailuun osallistuu nykyinen toimittaja, muodostaisi muiden tarjoajien kannalta tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisen tilanteen. Kaikki tarjoajat ovat tehneet tarjouksensa samoihin ilmoitettuihin volyymitietoihin perustuen.

Markkinaoikeus katsoo asiaa kokonaisuutena arvioiden ja muun ohella puitejärjestelyn joustava luonne huomioon ottaen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti puitejärjestelyyn liittyneiden asiakkaiden kyseessä olevia palveluita koskevia volyymitietoja ilmoittaessaan ja hintavertailun painoarvoja asettaessaan.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut asiakasarvioihin perustuvat chatbot-palvelujen käyttömäärät ovat olleet virheellisiä. Nykyinen toimittaja on hyötynyt siitä, että se on tiennyt, keillä asiakkailla chatbot-palvelu on käytössä, ketkä ovat olleet siitä kiinnostuneet ja miten volyymit ovat kehittyneet.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Hinnat_OA2_korjattu” välilehdellä ”3) Asiakaspalveluratkaisut” on pyydetty tarjoajaa antamaan volyymipainotetut hinnat chatbot-palvelun perustamiselle sekä kuukausimaksulliselle chatbot-palvelulle keskusteludialogien määrän mukaan. Liitteen välilehden ”OHJE” mukaan vertailun painoarvot ovat perustuneet asiakkaiden ilmoittamiin arvioihin sopimuksen hankintavolyymeistä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella kyse on ollut uudesta palvelusta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt arviot chatbot-palvelun käyttöönotoista ja keskusteludialogien määrästä ovat perustuneet asiakkaiden arvioon palvelun tulevista käyttömääristä ja ovat siten osoittaneet sen, ketkä asiakkaista ovat mahdollisesti kiinnostuneita kyseisestä palvelusta. Tämä tieto on ollut saatavilla yhtäläisesti kaikille tarjoajille. Koska kyse on uudesta palvelusta, historiatietoja siitä kenellä palvelu on ollut käytössä tai miten volyymit ovat kehittyneet, ei ole ollut kenenkään tarjoajan saatavilla. Ottaen huomioon, että hankintayksikkö on ilmoittanut volyymitietoina asiakkaiden ilmoittamiin arvioihin perustuvat määrät, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön chatbot-palvelun osalta ilmoittamia määrätietoja on pidettävä olosuhteet ja palvelun luonne huomioon ottaen riittävinä, eivätkä tarjouspyyntöasiakirjat ole tältä osin olleet hankintasäännösten vastaisia.

Täsmennyksen pyytäminen voittaneelta tarjoajalta

Asiassa on vielä kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmennyttämisen osalta hankintasäännösten mukaisesti.

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätösten perustelumuistioista ei ole käynyt ilmi, mitä hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämät selvityspyynnöt ovat koskeneet, eikä hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta ole siten voinut arvioida.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Tarjoajaa voitaisiin pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Tarjouspyynnön liitteessä ”Palveluiden vaatimukset korjattu 2” on esitetty hankinnan kohteen pakolliset ja pisteytettävät vaatimukset. Pakolliset vaatimukset tarjotun palvelun tulee täyttää koko sopimuskauden ajan ja heti puitesopimuksen sopimuskauden alkaessa. Poikkeuksena edellä mainitusta toimittajalle on kuitenkin annettu mahdollisuus toteuttaa yhteensä enintään viisi mainitun liitteen yksittäistä (pakollista tai pisteytettävää) vaatimusta enintään kuuden kuukauden kuluessa puitesopimuskauden alkamisesta. Tarjoajan on tullut ilmoittaa nämä tarjouksessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa on ollut kysymys sopimuskaudella toteutettavien ominaisuuksien aikataulutuksesta, johon tarjoaja on voinut omilla valinnoillaan vaikuttaa. Kyse ei ole ollut tarjousvertailuun liittyvistä seikoista.

Kuultava on tarjouslomakkeellaan ilmoittanut yhden vaatimuksen osalta ristiriitaisesti, minkä kohdan se on valinnut toteutettavaksi kuuden kuukauden kuluessa puitesopimuksen alkamisesta. Kuultavan ilmoittama ja kuvaileva tieto ovat eronneet toisistaan ja viitanneet eri kohtiin. Hankintayksikkö on pyytänyt kuultavaa täsmentämään, kumpaa kohtaa näistä kahdesta mahdollisesta tarjouksessa viitatusta kohdasta se on tarkoittanut, mihin kuultava on vastannut.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen alun perin antanut tarjoaja ei saa tarjousajan päättymisen jälkeen parantaa tai täydentää tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitussa täsmennyksessä on ollut kysymys voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyistä sopimuskauden aikaista palvelun toteuttamisjärjestystä koskevista valinnoista, joiden ilmoittamisessa on ollut ilmeinen epäjohdonmukaisuus. Sen sijaan täsmennyksessä ei ole ollut kysymys puuttuneen asiakirjan toimittamisesta tai siitä, että tarjouksesta olisi puuttunut tietoja, jotka olisi tullut tarjouspyynnön mukaan olla tarjouksessa. Kysymys ei ole siten ollut kielletystä tarjouksen parantamisesta taikka tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi saattamisesta. Näin ollen tarjouksen täsmennyttäminen ei ole ollut tässä tapauksessa tarjoajia syrjivää tai epätasapuolista, eikä hankintayksikkö ole menetellyt tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.