16.9.2021

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden. Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on puolestaan todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia autojen huolto- ja rahoitusleasingpalveluista. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Kokonaisvertailuhinta” on todettu, että tarjoajan tulee ilmoittaa tarjouksen kokonaisvertailuhinta, joka muodostuu tarjouspyynnön liitteen 2 ”Hintalomake” välilehden ”Yhteenveto” soluun C20. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa edellä mainittu hintalomake tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti täydennettynä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” hintavertailusta on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hinnat vertaillaan kohdan ’Hankinnan kohteen kriteerit’ kokonaisvertailuhinnan perusteella kaavalla:

Halvin kokonaisvertailuhinta / tarjouksen kokonaisvertailuhinta * 100 (painoarvo).

Tarjoajan kokonaisvertailuhinta muodostuu liitteen ’Hintalomake’ välilehdelle ’Yhteenveto’ kohtaan ’Tarjouksen kokonaisvertailuhinta’ (solu C20). Tarjoajan tulee ilmoittaa tarjouksen kokonaisvertailuhinta Hanki-palvelun välilehdellä ’Hankinnan kohteen tietojen syöttö’ (tarjouspyynnön kohta ’Hankinnan kohteen kriteerit’).

Kokonaisvertailuhinta muodostuu seuraavien summasta:

1) Rahoitusleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä,

2) huoltoleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä sekä

3) toimenpidemaksujen ja erikseen tilattavien lisäpalveluiden painotetut hinnat yhteensä.

Kokonaisvertailuhinnan muodostuminen on kuvattu liitteen ’Hintalomake’ välilehdellä ’Ohje’.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” kohdan 2 ”Autojen huoltoleasingpalvelun vähimmäisvaatimukset” alakohdassa 2.1.1 ”Huoltoleasingpalvelun sisältö” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Huoltoleasingpalvelua tulee tarjota henkilö-, paketti- ja ns. kevyt kuorma-autoille, joiden kokonaismassa enintään 7.000 kg. Huoltoleasingpalvelun kohteena olevat autot ovat uusia.

Huoltoleasingpalvelussa vuokra-ajan pituus on 12 — 60 kuukautta ja vuokra-ajan ajokilometrimäärät ovat tyypillisesti enintään 200.000 kilometriä. Asiakas voi kuitenkin sopia toimittajan kanssa pidemmistä vuokra-ajoista enintään 96 kuukauteen ja ajokilometreistä enintään 400.000 kilometriin asti, jolloin hinnoittelun tulee olla linjassa puitesopimuksen hinnoittelun kanssa.

Huoltoleasingissa toimittaja omistaa auton ja vastaa sen jäännösarvosta, huolto- ja korjauskuluista sekä renkaista tässä dokumentissa ja puitesopimuksessa sekä sen liitteissä määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

Huoltoleasingpalvelun vuokraan sisältyy vähintään seuraavat:

• Auton rekisteröintikulut, katsastusmaksut ja toimitusmaksu.

• Hallintapalvelu

• Molemmat rengaskerrat (asiakkaan hankkiessa kesä- ja talvirenkaat) sisältyvät huoltoleasingiin, jolleivat asiakas ja toimittaja toisin sovi.

• Sovittu autokohtainen ajokilometrimäärä. [ — — ]”

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut hintalomake, johon tarjoajan on tullut täydentää hintalomakkeessa pyydetyt tiedot. Hintalomakkeessa on ollut välilehti A ”Marginaalit”, johon tarjoajan on tullut ilmoittaa huoltoleasingpalvelujen osalta marginaaliprosentti ja jäännösarvopoikkeamaprosentti. Jäännösarvopoikkeamaprosentti on tullut ilmoittaa erikseen 19 eri autoluokkaan. Kyseisellä välilehdellä on todettu jäännösarvopoikkeamaprosentin osalta, että tarjoaja ilmoittaa prosentin, jonka verran toimittaja voi laskea tai korottaa tarjouksensa mukaisia jäännösarvoprosentteja puitesopimuksen voimassaolon aikana.

Hintalomakkeessa on lisäksi ollut välilehdet B — F, joista välilehti B on koskenut 10.000 ajokilometriä vuodessa, välilehti C 20.000 ajokilometriä vuodessa, välilehti D 30.000 ajokilometriä vuodessa, välilehti E 40.000 ajokilometriä vuodessa ja välilehti F 50.000 ajokilometriä vuodessa. Jokaisella edellä mainitulla välilehdellä on lueteltu erilaisia autoja 19 eri autoluokkaan ryhmiteltynä. Välilehdillä on ilmoitettu jokaisen auton osalta auton merkki, malli, kaksi eri vähittäismyyntihintaa, arvioitu autovero ja vertailussa käytettävä hankintahinta. Välilehdillä B — F tarjoajien on tullut täyttää autokohtaisesti eripituisille vuokra-ajoille jäännösarvoprosentti ja huoltokustannukset (euroa per kilometri). Tarjoajan ilmoittamien lukujen perusteella jokaisen välilehden loppuun on tullut kyseisen välilehden kaikkien autoluokkien laskennalliset painotetut vuokra-ajan vuokrat yhteensä.

Tarjouspyynnön liitteen A ”Puitesopimusmalli” kohdassa 12 ”Hinnat ja hinnanmuutokset” on todettu muun ohella, että toimittajan on noudatettava hinnoittelussaan sopimuksen liitteen 2 ”Hintaliite” hinnoittelua. Edellä mainitussa kohdassa on lisäksi esitetty huoltoleasingpalvelun vuokran laskukaava. Huoltoleasingpalvelun vuokran määrään vaikuttavia eriä ovat olleet muun ohella rahoitettava määrä ja huoltokustannukset per kilometri.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraavat kysymykset, joihin hankintayksikkö on antanut seuraavat vastaukset:

”6. Kysymys: Sisällytetäänkö liitteessä 1 vaaditut rekisteröintikulut, katsastusmaksut, toimitusmaksut, hallintapalvelut sekä talvirengassarja huoltokuluihin hintalomakkeella?

Vastaus: Tarjoajan tarjoamien hintojen tulee sisältää tarjouspyynnössä esitettyjen vähimmäisvaatimuksien mukaiset palvelut sekä Hanselin palvelumaksu.

7. Kysymys: Sisällytetäänkö liitteessä 1 vaaditut renkaiden kausivaihdot sekä muut rengaskulut huoltokuluihin hintalomakkeella?

Vastaus: Tarjoajan tarjoamien hintojen tulee sisältää tarjouspyynnössä esitettyjen vähimmäisvaatimuksien mukaiset palvelut sekä Hanselin palvelumaksu.”

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on 26.3.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valittajan tarjouksen.

Tarjouskilpailussa toiseksi tullut tarjoaja on hankintapäätöksen jälkeen toimittanut valituksen markkinaoikeuteen ja hankintaoikaisuvaatimuksen hankintayksikölle. Mainituissa vireillepanoasiakirjoissa toiseksi tullut tarjoaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja hankintayksikön saamat tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Toiseksi tullut tarjoaja on lisäksi esittänyt, että se on tulkinnut tarjouspyyntöä siten, että tarjouspyynnön liitteessä 1 vaaditut rekisteröintikulut, katsastusmaksut, toimitusmaksut, hallintapalvelut, talvirengassarja, renkaiden kausivaihdot ja muut rengaskulut on tullut sisällyttää hintalomakkeella annettaviin huoltokustannuksiin, vaikka kyseinen merkitsemistapa on sen mukaan poikennut tavanomaisesta markkinakäytännöstä.

Hankintayksikkö on 2.6.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 26.3.2021 tekemänsä hankintapäätöksen ja samana päivänä tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn. Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa hankintamenettelyn keskeyttämistä on perusteltu seuraavasti:

”Puitesopimuskaudella auton huoltoleasingvuokra lasketaan tarjouspyynnön liitteen A (Puitesopimusmalli) luvun 12 mukaisesti. Kyseisessä kohdassa huomioidaan muun ohella rahoitettava määrä sekä tarjoajan tarjouksessaan liitteellä 2 (Hintalomake) ilmoittamat eri hintatiedot. Hinnoittelussa on merkitystä sillä, tuleeko tarjoajan huomioida auton vuokraan vaikuttavat eri kustannuserät rahoitettavassa määrässä (PV) vai tuleeko tarjoajan sisällyttää kustannukset tarjouspyynnön liitteelle 2 (Hintalomake) syöttämiin huoltoleasingpalvelun eri hintakomponentteihin (marginaaliprosentit (%), jäännösarvoprosentit (%), jäännösarvopoikkeamaprosentit (%) ja huoltokustannukset (€/km)).

Koska tarjouspyyntöasiakirjoista ei käy ilmi se, kuuluuko auton rekisteröintikulut, katsastusmaksut, toimitusmaksu sekä auton hankinnan yhteydessä molemmat rengaskerrat (asiakkaan hankkiessa kesä -ja talvirenkaat) rahoitettavaan määrään vai onko tarjoajan tullut tarjouspyynnön liitteellä 2 itse määritellä edellä mainitut hinnoittelutekijät tarjouksessaan osaksi tarjoushintojaan (marginaaliprosentit (%), jäännösarvoprosentit (%), jäännösarvopoikkeamaprosentit (%) ja huoltokustannukset (€/km)), ei tarjouspyyntö ole ollut omiaan tältä osin tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä mainitusta tarjouspyynnön epäselvyydestä johtuen Hansel Oy katsoo, että tarjousten vertailussa ei ole mahdollista varmistaa tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös

Hansel toteaa, että tarjouspyynnön epäselvyydestä johtuen saadut tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Hansel toteaa, että tarjouspyyntö on ollut edellä esitetyllä tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastainen. Hansel katsoo, että tarjouspyynnön laadinnassa tapahtuneiden virheiden korjaaminen ei ole hankintamenettelyn tässä vaiheessa mahdollista muutoin kuin keskeyttämällä hankintamenettely ja järjestämällä hankinnasta uusi tarjouskilpailu.

Edellä esitetyillä perusteilla Hansel katsoo, että sillä on hankintalain 125 §:ssä mainittu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksiköllä ole ollut todellista ja perusteltua syytä hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Valittajan mukaan tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet etenkään hankintamenettelyn aikana hankintayksikön antamat vastaukset huomioon ottaen epäselviä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on pyrkinyt hankintamenettelyn keskeyttämisellä tarjoushintojen tinkimiseen järjestämällä uuden tarjouskilpailun. Valittajan mukaan hankintayksikkö on myös menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut tarjouspyynnön epäselvyyden takia todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Hankintayksikön mukaan hankintamenettelyn keskeyttämisen tarkoituksena ei ole ollut tarjoushintojen tinkiminen, vaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja tarjousten vertailukelpoisuuden varmistaminen järjestämällä uusi tarjouskilpailu, jonka perusteella on mahdollista saada vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä tarjouspyynnön epäselvyydellä. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt selvästi ilmi, kuuluvatko auton rekisteröintikulut, katsastusmaksut, toimitusmaksu ja molemmat rengaskerrat rahoitettavaan määrään vai onko tarjoajan tullut sisällyttää kyseiset kustannukset hintalomakkeella ilmoitettuihin huoltoleasingpalvelun eri hintakomponentteihin.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että huoltoleasingpalvelun vuokraan sisältyvät muun ohella auton rekisteröintikulut, katsastusmaksut, toimitusmaksu, hallintapalvelu ja molemmat rengaskerrat. Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty kysymyksiä edellä mainittujen kulujen sisällyttämisestä hintalomakkeella ilmoitettaviin huoltokuluihin. Edellä kuvatulla tavalla hankintayksikkö on vastannut, että tarjoajan tarjoamien hintojen tulee sisältää tarjouspyynnössä esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaiset palvelut sekä palvelumaksu.

Asiassa saadun selvityksen perusteella tarjouskilpailuun osallistuneilla kahdella tarjoajalla on ollut tarjouspyynnön ja hankintamenettelyn aikana annettujen vastaustenkin jälkeen eri käsitys siitä, onko edellä mainitut maksut ja kulut tullut sisällyttää hintalomakkeella annettaviin huoltokustannuksiin. Edellä todetulla tavalla tarjouskilpailussa toiseksi tullut tarjoaja on tulkinnut tarjouspyyntöä ja hankintayksikön antamia vastauksia siten, että kyseiset maksut ja kulut on tullut sisällyttää hintalomakkeella annettaviin huoltokustannuksiin, vaikka kyseinen merkitsemistapa on sen mukaan poikennut tavanomaisesta markkinakäytännöstä. Kyseinen tarjoaja on hankintapäätöksen jälkeen tehnyt hankintayksikölle hankintaoikaisua tarkoittavan pyynnön, jossa se on esittänyt tarjouspyynnön olleen tältä osin epäselvä kyseisen tarjoajan saatua selville, että tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on tulkinnut tarjouspyyntöä eri tavalla.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti taikka suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Asiassa ei ole myöskään perusteita katsoa, että hankintayksikkö olisi pyrkinyt hankintamenettelyn keskeyttämisellä tarjoushintojen tinkimiseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Lease Plan Finland Oy:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.785,77 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.