30.4.2010

HAKEMUS

Vaatimus

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää TeliaSonera Finland Oyj:tä käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä matkapuhelinliittymiä koskevissa sopimuksissaan sopimusehtoa, jonka mukaan sopimus jatkuu automaattisesti määräajan kuluttua umpeen uuden määräaikaisen sopimuskauden ilman kuluttajan omaa nimenomaista tahdonilmaisua, ellei kuluttaja irtisano sitä ennen kuluvan sopimuskauden päättymistä.

Kieltoa on tehostettava 100.000 euron sakon uhalla.

Perusteet

TeliaSonera Finland Oyj:n (jäljempänä myös TeliaSonera) kuluttajille tarjoama Sonera Kestoetu -sopimus (jäljempänä myös Kestoetu-sopimus) on ehdoiltaan kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton.

Määräaikaisen sopimuksen on loputtava määräajan päätyttyä ilman erityisiä toimenpiteitä. Sopimuksen jatkuminen uuteen määräaikaan sidottuna sopimuksena ei voi perustua siihen, että kuluttaja pysyy passiivisena.

Kestoetu-sopimus on merkitykseltään perinteisestä sopimusrakenteesta täysin eroava sopimus. Asiassa on kysymys lisäksi kahden päällekkäisen sopimuksen muodostamasta kokonaisuudesta. Kestoetu-sopimusta tarjotaan erillisenä sopimuksena niin sanotun varsinaisen liittymäsopimuksen päälle, mutta Kestoetu-sopimus tekee koko liittymäsopimuksesta määräaikaisen muuttaen samalla myös liittymäsopimuksen ehtoja, mikäli ne eroavat Kestoetu-sopimuksen ehdoista.

Sopimusehto on kohtuuton myös sillä perusteella, että se on epäselvä ja harhaanjohtavasti muotoiltu. Ehtoa voidaan pitää kuluttajien kannalta harhaanjohtavasti muotoiltuna, koska se antaa määräaikaiselle sopimukselle tavanomaisesta poikkeavan merkityksen.

Kestoetu-sopimusta on tosiasiallisesti pidettävä toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, jonka voi irtisanoa milloin vain sopimussuhteen aikana, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanominen astuu voimaan vasta kulloinkin meneillään olevan sopimuskauden kuluttua loppuun. Kestoetu-sopimuksen ketjuttaminen perättäisillä automaattisilla sopimuksilla johtaa kuluttajan irtisanomisajan pitenemiseen enintään vuoden mittaiseksi, vaikka viestintämarkkinalain 75 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa kuluttajan irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Nimenomaisesti erityislain vastainen ehto on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuuton.

Käyttämällä edellä mainittua pitkää irtisanomisaikaa ja sitoessaan kuluttajan uuteen sopimukseen kuluttajan passiivisuuden kautta, TeliaSonera hyötyy kohtuuttomasti kuluttajan kustannuksella. Osapuolten velvollisuudet eivät ole tasapainossa, koska kuluttajan vapautta on rajoitettu kohtuuttomasti.

Sopimuksen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen kokonaisvaikutukset ja asianomaisen alan erityispiirteet. Markkinoilla tulisi toteutua toimiva kilpailu, jossa kuluttaja voi aidosti hyötyä kilpailusta ja vaihtaa palveluntarjoajaa sitä halutessaan. Kestoetu-sopimusmalli aiheuttaa sen, ettei kuluttajien kannata vertailla markkinoilla olevia vaihtoehtoja kuin kerran vuodessa.

Kuluttajan sitominen peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuskausilla tietyn operaattorin asiakkuuteen heikentää kuluttajan valinnan mahdollisuuksia sekä todellisen kilpailun toimivuutta, mihin on pyritty puhelinnumeron siirrettävyyden mahdollistamisella. Sopimusehto näin ollen asettaa kuluttajan huonompaan asemaan kuin missä hänen voimassa olevan lainsäädännön nojalla kuuluisi olla. TeliaSonera hyötyy kuluttajan kustannuksella, kun kuluttajan valinnanvapautta rajoitetaan pitkän irtisanomisajan kautta ja siten, että kuluttaja sidotaan uuteen määräaikaiseen sopimuskauteen passiivisuutensa perusteella.

Menettelyn, jossa kuluttaja sidotaan uuteen sopimuskauteen ilman nimenomaista hyväksymistä, on katsottava olevan myös kuluttajansuojalain 2 luvun 10 §:n vastaista. Sopimusehto, joka sisältää kuluttajansuojalaissa kielletyksi katsottavan menettelyn, on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n nojalla kohtuuton. Menettely, jossa kuluttaja sidotaan uuteen määräaikaiseen sopimuskauteen, on joka tapauksessa kuluttajansuojalain vastaista, koska määräaikaiseksi kutsutun sopimuksen tulisi päättyä määräajan loppuessa.

VASTAUS

Vaatimukset

TeliaSonera Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen.

Perusteet

Kestoetu-sopimus ei ole perinteisistä ja vakiintuneista sopimusmalleista eroava sopimusratkaisu. Kuluttajasopimuksia ei voida, eikä kuluttajien suojaamiseksi ole tarpeenkaan, jakaa yksinomaan toistaiseksi voimassa oleviin tai määräaikaisiin sopimuksiin. Suomen lainsäädännön kuin myös sopimuskäytännön mukaan sekatyyppiset sopimukset sekä määräaikaisen sopimuksen jatkuminen uudella määräaikaisella sopimuksella ovat mahdollisia. Markkinoiden toimivuuden, kilpailuympäristön varmistamisen ja kuluttajien valinnan vapauden turvaamiseksi on tärkeää tarjota kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille mahdollisuus tehdä haluamansa sisältöisiä sopimuksia kuitenkin niin, etteivät niiden ehdot ole kohtuuttomia tai harhaanjohtavia. Kestoetu-sopimuksen sopimuskausi on tavanomainen ja yleisesti hyväksytty.

Kestoetu-sopimuksen tarkoituksena on tarjota asiakkaalle niin huomattava taloudellinen etu, että asiakas haluaa jatkaa TeliaSoneran asiakkaana. Sopimus ei velvoita kuluttajaa käyttämään liittymää tai ostamaan mitään operaattorin palveluja lukuun ottamatta liittymän kuukausimaksua, joka on alimmillaan 1,99 euroa kuukaudessa. Sopimuskauden aikana TeliaSonera ei voi korottaa palvelun hintoja tai muutoin yksipuolisesti heikentää sopimusta sopimusehtojen vastaisesti. Kestoetu-sopimuksen tuoma hintojen ennustettavuus on yksi merkittävistä syistä määräaikaisen sopimuksen valintaan.

Kestoetu-sopimuksessa osapuolten irtisanomisoikeudet ovat symmetriset. Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa haluavansa sopimussuhteen päättyvän kuluvan sopimuskauden loppuun, kunhan ilmoitus tehdään viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Kestoetu-sopimuksen ehtojen ainoa korostettu kohta koskee nimenomaan sopimuskautta. Myös Internet-sivuilla olevassa sopimuksen tuote-esittelyssä on yksiselitteisesti ja myös korostetusti tuotu esiin sopimuskauteen liittyvät tekijät. TeliaSoneran sitoutumisen taloudelliset vaikutukset ovat olennaisesti kuluttajien sitoutumista suurempia. Kysymyksessä oleva ehto ei siten johda kuluttajan kannalta kohtuuttomaan epätasapainoon kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä.

Viestintämarkkinalaki ei kiellä määräaikaisia sopimuksia. Näin ollen viestintämarkkinalain 75 § ei rajoita osapuolten mahdollisuutta sopia kuvatun kaltaisesta sopimusmallista.

Asiassa ei ole kysymys siitä, että kuluttajalle toimitettaisiin palveluja hänen pyytämättään tai siitä, että sopimusta jatkettaisiin ilman kuluttajan nimenomaista tahdonilmaisua. Kestoetu-sopimuksella kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja nimenomaisesti sopivat siitä, että sopimuskauden päättyessä sopimussuhde jatkuu katkeamattomasti sopimuksessa sovituin uusin sopimuskausin. Sopimus tehdään aina kirjallisesti täysi-ikäisen asiakkaan kanssa.

Koska kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen kieltoa ei ole yksilöity Kestoetu-sopimukseen kohdistuvaksi eikä kielto ole miltään osin riippuvainen sopimuskauden pituudesta tai irtisanomisehdoista, vaatimuksen hyväksyminen johtaisi kuluttajien valinnanvapauden rajoittamiseen laajalla tavalla kaikkien kulutushyödykkeiden osalta.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN LAUSUMA

Yritysten välisissä sopimuksissa niin sanottujen sekatyyppisten sopimusten käyttäminen on mahdollista, mutta kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä suhteessa sopimusrakenteiden selkeydelle on asetettu suuremmat vaatimukset. Operaattoreilla on yleisesti käytössä nyt kysymyksessä oleva ehto, koska operaattorit eivät ole suostuneet kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin ehdon käyttämisen lopettamisesta. Mikäli koko ala käyttää kohtuutonta ehtoa, sillä ei voida perustella sitä, että ehto olisi normaali ja kohtuullinen.

Määräaikaiset sopimukset ovat sinänsä sallittuja. Kysymys on kuitenkin siitä, voiko sopimus jatkua määräaikaisen sopimuskauden jälkeen automaattisesti uutena määräaikaisena sopimuksena.

Sopimusehdon kohtuullisuutta ei voida perustella sillä, että sopimuksesta aiheutuva kokonaiskustannus on alimmillaan vain liittymämaksun määräinen. Kuluttajat käyttävät yleisimmin vain yhtä matkapuhelinliittymää. Uuden numeron vaihtaminen aiheuttaa kuluttajalle paljon vaivaa ja käytännön ongelmia.

Kuluttajansuojalainsäädännössä kysymys on kuluttajan suojaksi säädetystä kohtuuttomat sopimusehdot kieltävästä pakottavasta lainsäädännöstä, josta ei voi sopia toisin. Merkitystä ei ole siten sillä, aiheutuisiko kuluttajille sopimusten kirjallisesta uusimisesta kohtuutonta vaivaa. Mikäli yritys ennen uuden määräajan alkamista muuttaa sopimusehtoja, yrityksen on joka tapauksessa kirjallisesti uusittava sopimus vastaamaan uusia sopimusehtoja.

Kysymyksessä olevaan Kestoetu-sopimuksen ja liittymäsopimuksen muodostamaan sopimusrakenteeseen sisältyy riski siitä, että kuluttajat epähuomiossa jatkavat tarkoituksensa vastaisesti sopimusta. Tekstiviesti-ilmoitus voi jäädä huomaamatta tai iäkkäät henkilöt taikka muut heikommat kuluttajaryhmät eivät välttämättä ymmärrä tekstiviestin merkitystä eivätkä osaa toimia oikein. Kuluttaja saattaa myös unohtaa irtisanoa liittymänsä.

TODISTELU

Hakijan kirjalliset todisteet

1. Kestoetu-sopimuksen ehdot

10.–53. Kuluttajavirastoon saapuneita kuluttajien ilmoituksia

54. Tele Finlandin Sunnuntaietu-sopimus

Vastaajan kirjalliset todisteet

1.–3. Tulosteet Elisan Oyj:n, DNA Oy:n ja Saunalahti Group Oyj:n Internet-sivuilta

4. Kestoetu-sopimuksen tilausohjekirje

5. TeliaSoneran Kestoetu-sopimusta koskeva asiakaskysely 11.12.2008

6. TeliaSoneran markkinointikirje kuluttajille vuosina 2008–2009

7. Kuluttajaviraston tiedote 5.10.2006

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian riidaton tausta

TeliaSonera Finland Oyj on tarjonnut Etu-ohjelmaan kuuluville matkapuhelinliittymäasiakkailleen Sonera Kestoetu -sopimusta vuodesta 2005 alkaen. Kun kuluttaja tekee mainitun sopimuksen TeliaSoneran kanssa, kuluttajan sunnuntaisin soittamat normaalihintaiset kotimaan puhelut maksavat enintään yhden euron sunnuntaita kohden. Jollei kuluttajan laskutus ylitä yhtä euroa, kuluttajaa laskutetaan todellisen toteutuman mukaan. Sopimus on maksuton ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Sopimussuhde jatkuu automaattisesti uutena yhden vuoden kautena samanlaisine voimassaoloehtoineen, ellei kuluttaja irtisano sitä viimeistään kahta viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. TeliaSonera muistuttaa kuluttajaa noin yhtä kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä lähettämällä seuraavan teksti- tai multimediaviestin: ”Hyvä asiakkaamme, muistathan, että tekemäsi Kestoetu-sopimus, jolla saat euron sunnuntaipuhelut, jatkuu automaattisesti seuraavankin vuoden ajan. Halutessasi voit irtisanoa Kestoetu-sopimuksesi xx.xx.xxxx mennessä soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0800 17000. T. Sonera”. Kuluttaja saa tiedon sopimuskaudesta myös kuluttajan henkilökohtaisilta asiointisivuilta Internetissä sekä TeliaSoneran muista asiakaspalvelukanavista.

Kestoetu-sopimusta ja siihen liitettyä matkapuhelinliittymää ei voi irtisanoa päättymään eikä matkapuhelinliittymän numeroa voi siirtää toiselle operaattorille ennen Kestoetu-sopimuksen voimassaoloajan päättymistä. Irtisanomisen sinänsä voi tehdä koska tahansa sopimuskauden aikana kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Siltä osin kuin Kestoetu-sopimuksen ehdot ovat ristiriidassa TeliaSoneran matkapuhelinliittymää koskevan palvelusopimuksen ehtojen tai TeliaSoneran palveluiden yleisten toimitusehtojen kanssa, TeliaSoneran ja kuluttajan välisessä sopimussuhteessa sovelletaan ensisijaisesti Kestoetu-sopimuksen ehtoja.

Kun Kestoetu-sopimussuhteen uusi määräaikainen kausi alkaa, Kestoetu-sopimukseen sidotun liittymäsopimuksen ehdot korvautuvat uuden sopimuskauden alkaessa kysymyksessä olevalla hetkellä voimassa olevilla kysymyksessä olevaa liittymää koskevilla ehdoilla ja hinnoilla. Kuluttajalle ilmoitetaan Kestoetuun sidottua liittymää koskevista ehtomuutoksista sopimuskauden aikana aina silloin kuin Kestoetuun sidotun liittymän sopimusehdot muuttuvat. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan vasta, kun uusi määräaikainen sopimuskausi alkaa.

Sopimus itsessään on maksuton eikä velvoita kuluttajaa käyttämään liittymää tai ostamaan mitään operaattorin palveluja lukuun ottamatta liittymän kuukausimaksua.

Jos kuluttajalla on kysymyksessä oleva sopimussuhde TeliaSoneran kanssa, ainoa tapa vaihtaa operaattoria siten, että kuluttajan puhelinnumero pysyy samana, on ensin irtisanoa sopimussuhde TeliaSoneran kanssa ja vasta sopimuskauden päätyttyä pyytää kilpailevaa operaattoria siirtämään numero samalla tavalla kuin niin kutsutussa kytkykauppasopimuksessa. Erona Kestoetu-sopimukseen kytkykauppasopimuksissa sopimussuhde jatkuu kuitenkin määräajan jälkeen automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana.

Kysymyksenasettelu

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 8 §:n mukaan markkinaoikeudelle tehtävässä hakemuksessa on ilmoitettava muun muassa vaatimus ja sen perusteet sekä tosiseikat ja asiakirjat, joihin hakija vetoaa. Lain 16 §:n 3 momentin mukaan asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut.

Kuluttaja-asiamies on vaatinut markkinaoikeutta kieltämään sellaiset TeliaSoneran matkapuhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa käyttämät sopimusehdot, joiden mukaan sopimus jatkuu automaattisesti määräajan kuluttua umpeen uuden määräaikaisen sopimuskauden ilman kuluttajan omaa nimenomaista tahdonilmaisua, ellei kuluttaja irtisano sitä ennen kuluvan vuoden sopimuskauden päättymistä. Vaatimuksensa perusteeksi kuluttaja-asiamies on tuonut esiin TeliaSoneran käyttämän Kestoetu-sopimuksen. Kuluttaja-asiamies on todennut Kestoetu-sopimuksen sopimusehtojen olevan kuluttajan kannalta kohtuuttomia epäselvän ja harhaanjohtavan sopimusrakenteen, irtisanomisajan, määräaikaisen sopimuksen jatkamismenettelyn ja liittymänumeron siirrettävyyden estymisen vuoksi. Kuten jäljempänä on selostettu, arvioitaessa sopimusehtojen kohtuullisuutta kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla on otettava huomioon myös sopimuksen vaikutusten kokonaisarviointi. Asiassa on näin ollen esitetyn vaatimuksen mukaisesti kysymys siitä, ovatko mainitut Kestoetu-sopimuksen sopimusehdot, jotka johtavat sopimuksen automaattiseen jatkumiseen ilman kuluttajan nimenomaista tahdonilmaisua ja jotka sitovat kuluttajan uuteen vuoden pituiseen määräaikaiseen sopimukseen, kuluttajien kannalta kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittamin tavoin kohtuuttomia.

Sopimusoikeus ja sovellettavat säännökset

Yleisen sopimusoikeuden mukaan lähtökohtana on osapuolten sopimusvapaus. Osapuolet voivat määrätä sopimuksen sisällöstä ja siten myös sopia sopimuksen voimassaolosta haluamallaan tavalla. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta lähtökohtana on se, että osapuoli voi irtisanoa sopimuksen haluamanaan ajankohtana päättymään sovitun irtisanomisajan jälkeen yleensä ilman erityisiä oikeudellisia perusteita. Sen sijaan määräaikaisten sopimusten osalta irtisanomisoikeutta sopimuskauden aikana ei pääsääntöisesti ole, vaan sopimussuhde päättyy automaattisesti määräajan päättymisen jälkeen.

Sopimusoikeudessa määräaikaisen sopimussuhteen jatkaminen hiljaisesti eli niin, etteivät osapuolet nimenomaisesti sovi uudesta määräaikaisesta sopimuskaudesta, on sinänsä sallittua. Lähtökohtana on tällöinkin se, että osapuolet voivat sopia määräajan päättymisen jälkeen uuden sopimuksen voimassaolosta haluamallaan tavalla. Ainoastaan laissa säädettyjen määräaikaisten sopimusten peräkkäisyys tekee sopimussuhteesta toistaiseksi voimassa olevan. Muutoin kysymys siitä, onko määräaikainen sopimussuhde muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi, ratkeaa tosiasiallisen toiminnan ja osapuolten odotusten perusteella.

Edellä selostettua sopimusvapautta rajoittaa kuitenkin pakottava lainsäädäntö. Kuluttajansuojalain säännökset ovat yksipuolisesti pakottavia niin, ettei niistä voida pätevästi poiketa kuluttajan vahingoksi.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomina. Mainitun luvun 2 §:n 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta kohtuuttoman sopimusehdon käyttämistä.

Kuluttajansuojalain 3 luku on vuonna 1994 muutettu vastaamaan Euroopan yhteisöjen direktiiviä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (93/13/ETY). Lainmuutosten esitöiden mukaan (HE 218/1994 vp) sopimusehtojen kohtuuttomuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös direktiivin liitteen ohjeelliseen luetteloon ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina. Luettelo ei siten ole tyhjentävä, vaan esimerkinomainen.

Sopimusehdon kohtuuttomuus

Kestoetu-sopimuksen sopimustyyppi

Kestoetusopimuksen ehdoissa kohdassa 1. ”Yleistä” on mainittu sopimuksen erityisominaisuutena, että sopimus on määräaikainen sopimuskauden ollessa vähintään vuoden pituinen. Markkinaoikeus katsoo, että mainittu ehto on selvä ja yksiselitteinen. Näin ollen Kestoetu-sopimusta on pidettävä määräaikaisena sopimuksena.

Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty, että puhelinpalveluja koskevien määräaikaisten sopimusten peräkkäisyyden johdosta sopimussuhde muuttuisi toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimussuhteen jatkuessa uutena määräaikaisena sopimuksena mikään muukaan seikka ei puhu sen puolesta, että osapuolet ymmärtäisivät saati tarkoittaisivat sopimussuhteen muuttuneen ensimmäisen tai useammankaan määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, ettei Kestoetu-sopimus muutu peräkkäisten määräaikaisten sopimuskausien jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi, vaan pysyy määräaikaisena sopimuksena. Kestoetu-sopimuksen ketjuttamista määräaikaisin sopimuskausin ei siten sinänsä ole pidettävä kiellettynä eikä se pelkästään tällä perusteella ole kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kuluttajien kannalta kohtuutonta.

Hinta

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan arvioitaessa sopimusehdon kohtuullisuutta on otettava huomioon kulutushyödykkeen hinta. Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 8/1977 vp s. 36) mukaan tavanmukaista alhaisempaa hintaa ei kuitenkaan voida käyttää minkä tahansa kuluttajalle haitallisen ehdon perusteluna. Sen sijaan jos ehtoa perustellaan sellaisella sopimukseen liittyvällä vastaedulla, jonka arvo on kuluttajalle pääteltävissä rajoittavan ehdon poistamisen veroiseksi ja jonka toteutuminen sopimussuhteen kestäessä ei ole hyvin sattumanvarainen, kielto ei välttämättä ole perusteltavissa.

Kestoetu-sopimuksen mukaan sunnuntain aikana puhutut kotimaan normaalihintaiset puhelut maksavat enintään yhden euron sunnuntaita ja liittymää kohden. Liittymän kuukausimaksu on alkaen 1,99 euroa. Liittymää ei tarvitse käyttää teleoperaattorin muihin tarjoamiin palveluihin, vaan liittymää voi käyttää ainoastaan mainittuihin sunnuntain aikana soitettuihin puheluihin. Ottaen huomioon kuukausimaksun ja mainittujen sunnuntaisin soitetuista puheluista aiheutuneen maksun alhaisuuden markkinaoikeus katsoo, että TeliaSoneran Kestoetu-sopimuksessaan tarjoama etu on sinänsä merkittävä. Kuluttaja ei kuitenkaan voi ennakoida edun tosiasiallista merkittävyyttä vuodeksi eteenpäin. Ottaen huomioon teleyritysten jatkuva keskinäinen kilpailu teleyritykset saattavat vuoden aikana tarjota kuluttajille vieläkin edullisempia sopimuksia.

Muut asiaan vaikuttavat seikat

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan arvioitaessa sopimusehdon kohtuullisuutta on otettava hinnan lisäksi huomioon muut asiaan vaikuttavat seikat. Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan (s. 34–35) kysymys on sopimuksen kokonaisvaikutuksen arvioimisesta. Esitöissä on todettu, että ehto, joka yksinään tarkasteltuna voi näyttää kuluttajien kannalta kohtuuttomalta, saattaa esimerkiksi hinnan tai jonkin muun luovutusehdon edullisuuden johdosta yksittäistapauksessa kuitenkin olla hyväksyttävä. Toisaalta on mahdollista, että useat sopimusehdot yhdessä johtavat kohtuuttomaan tulokseen, minkään ehdon olematta sinänsä kohtuuton. Lisäksi esitöissä on todettu, että sopimuksen vaikutusten kokonaisarviointi edellyttää myös asianomaisen alan erityispiirteiden huomioon ottamista. Ehto, joka jollakin alalla on asiallisesti peruteltu, saattaa toisella alalla osoittautua kohtuuttomaksi.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n yleissäännös kohdistuu sisällöltään kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä (s. 35) on todettu, että säännös soveltuu myös esimerkiksi asiattomasti muotoiltuihin tai erehdyttävällä tavalla kuluttajille esiteltyihin ehtoihin. Myös edellä mainitun kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin 5 artiklan mukaan kirjalliset ehdot on aina laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi.

Sonera Kestoetu -sopimuksen ehtojen kohdassa 1. ”Yleistä” on mainittu sopimuksen erityisominaisuutena, että ”liittymää koskevaa palvelusopimusta ei voi irtisanoa päättymään, eikä liittymän numero ole siirrettävissä toiselle teleyritykselle kesken Sonera Kestoetu -sopimuksen sopimuskauden”.

Kestoetu-sopimuksen ehdoissa kohdassa 3. ”Sopimuksen syntyminen ja irtisanominen” on mainittu seuraavaa: ”Sonera Kestoetu -sopimus on voimassa yhden (1) vuoden mittaisen määräajan (jäljempänä ”Sopimuskausi”) kerrallaan. Mikäli asiakas tai Sonera ei irtisanoa Sonera Kestoetu -sopimusta viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kyseisen Sopimuskauden päättymistä, jatkuu Sonera Kestoetu -sopimuksen voimassaolo automaattisesti aina yhden (1) vuoden kerrallaan edellä mainituilla irtisanomisehdoilla. Sonera lähettää asiakkaan Sonera Kestoetu -liittymään teksti- tai multimediaviestinä muistutuksen sopimuskauden päättymisestä noin yhtä (1) kuukautta aiemmin.

Sonera Kestoetu -liittymää koskevaa palvelusopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden. Sonera Kestoetu -liittymää koskeva palvelusopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan Sonera Kestoetu -sopimuksen voimassaoloajan päättyessä. Irtisanomisilmoitus on tällöin tehtävä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen Sonera Kestoetu-sopimuksen sopimuskauden päättymistä. Asiakas ei voi myöskään siirtää matkapuhelinliittymän numeroa toiselle teleyritykselle ennen Sonera Kestoetu-sopimuksen voimassaoloajan päättymistä.”

Kestoetu-sopimuksen tekemisestä siten tosiasiassa seuraa se, että kuluttajan yleensä aikaisemmin tekemän liittymäsopimuksen, jota Kestoetu-sopimuksen sopimusehdoissa kutsutaan palvelusopimukseksi, ehdot muuttuvat Kestoetu-sopimuksen ehtojen mukaiseksi liittymän irtisanomisoikeuden ja puhelinnumeron siirtämisen osalta. Ottaen huomioon sen ilmaisutavan, jolla Kestoetu-sopimuksen vaikutus liittymäsopimukseen on Kestoetu-sopimuksen ehdoissa selostettu, ja sopimusehtojen muutoksen vaikutuksen kuluttajan asemaan, markkinaoikeus katsoo, että Kestoetu-sopimuksen ehdot eivät kysymyksessä olevilta osin ole riittävän selkeät ja yksiselitteiset. Liittymäsopimuksen ja Kestoetu-sopimuksen muodostama sopimuskokonaisuus on muutoinkin epäselvä ja vaikeaselkoinen. Näin ollen kuluttajan tehdessään Kestoetu-sopimuksen on vaikea hahmottaa kahden päällekkäisen sopimuksen muodostamaa sopimuskokonaisuutta. Kuluttajalta saattaa jäädä jopa täysin huomaamatta, miten Kestoetu-sopimus vaikuttaa liittymäsopimuksen ehtoihin.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Kestoetu-sopimuksen ja liittymäsopimuksen muodostama sopimuskokonaisuus on ilmaistu Kestoetu-sopimuksen ehdoissa epäselvästi ja harhaanjohtavasti. Kestoetu-sopimuksen ja liittymäsopimuksen muodostamaa sopimuskokonaisuutta koskevat ehdot ovat siten olleet kuluttajien kannalta kohtuuttomia ja kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaisia.

Sopimuksen irtisanomisoikeuden osalta markkinaoikeus toteaa, että viestintämarkkinalain 75 §:n 3 momentin mukaan käyttäjällä on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva liittymäsopimuksensa päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta. Viestintämarkkinalain 67 §:n 5 momentin mukaan luvun säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi. Laissa on siten säädetty kuluttajansuojan vähimmäistaso. Toistaiseksi voimassa olevan liittymäsopimuksen irtisanomisaika ei siten voi olla kahta viikkoa pidempi tai muutoin ehto on mitätön.

Kestoetu-sopimuksen voi irtisanoa koko sopimuskauden ajan ja viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuskauden loppumista. Sopimus päättyy tällöin sopimuskauden jälkeen. Kuten edellä on todettu, kysymyksessä on määräaikainen sopimus, joka yleisesti päättyy vasta määräajan kulumisen jälkeen. Näin ollen viestintämarkkinalain 75 §:n 3 momentin mukaista toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia koskevaa kahta viikkoa pidempää irtisanomisaikaa ei voida pitää määräaikaisissa sopimuksissa viestintämarkkinalain vastaisena ja siten mitättömänä ehtona. Markkinaoikeus siten katsoo, että määräaikaisen sopimuksen päättyminen yleisen sopimusoikeuden mukaisesti vasta sopimuskauden jälkeen ei ole kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

Viestintämarkkinalaissa on säädetty myös liittymänumeron siirrettävyydestä. Mainitun lain 51 §:n 1 momentin mukaan puhelinverkossa toimiva teleyritys on velvollinen viipymättä huolehtimaan siitä, että sen kanssa liittymäsopimuksen tehnyt käyttäjä voi halutessaan säilyttää puhelinnumeronsa vaihtaessaan matkaviestinliittymää tarjoavaa teleyritystä. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 112/2002 vp s. 147) on todettu, että numeron siirto tulisi tehdä viivytyksettä. Siirrettyyn numeroon tulee voida liittää kaikki samat palvelut, jotka numeron vastaanottavassa verkossa on tarjolla muillekin liittymäasiakkaille. Euroopan yhteisöjen yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla antaman direktiivin (2002/22/EY) johdanto-osan kappaleen 40 mukaan numeron siirrettävyys on niin keskeinen kuluttajan valinnanvaraa helpottava ja todellista kilpailua telealan kilpailumarkkinoilla lisäävä tekijä, että sitä pyytävien loppukäyttäjien olisi voitava säilyttää yleisen puhelinverkon numeronsa palvelua tarjoavasta organisaatiosta riippumatta.

Ottaen edellä mainittu huomioon markkinaoikeus katsoo, että kuluttajalla on oikeus niin halutessaan siirtää puhelinnumeronsa toiselle teleoperaattorille laissa tarkoitetulla tavalla viipymättä. Kestoetu-sopimuksen ehtojen mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan puhelinnumero on siirrettävissä toiselle teleyritykselle vasta määräaikaisen sopimuskauden umpeutumisen jälkeen. Kestoetu-sopimuksen irtisanomisaika ja siten kuluttajan mahdollisuus siirtää puhelinnumero voi näin ollen vaihdella kahdesta viikosta lähes yhteen vuoteen.

Kestoetu-sopimuksen ehto, jonka mukaan liittymän numero ei ole siirrettävissä toiselle teleyritykselle kesken sopimuskauden, on siten viestintämarkkinalain 51 §:n 1 momentin vastainen. Kyseinen säännös on pakottavaa oikeutta. Elinkeinonharjoittajaa voidaan kuluttajansuojalain säännösten nojalla kieltää toimimasta kuluttajan hyväksi säädetyn pakottavan oikeuden vaatimusten vastaisesti.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että pakottavan lainsäädännön vastainen sopimusehto siitä, että kuluttaja ei voi vaihtaa puhelinnumeroaan toiselle teleyritykselle viestintämarkkinalain 51 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla viipymättä, on kuluttajan kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Markkinaoikeus toteaa vielä sopimuskauden päättymisestä ilmoittamisen osalta, että edellä mainitun kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin liitteenä olevassa ohjeellisessa luettelossa ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina, on 1 kohdan h alakohdassa mainittu ehto, jonka tarkoituksena tai seurauksena on määräaikaisen sopimuksen keston pidentäminen ilman eri toimenpiteitä, kun kuluttaja ei ilmaise päinvastaista, jos mielipiteen ilmaisua varten varattu määräaika päättyy kohtuuttoman varhain.

Kestoetu-sopimuksen ehtojen mukaan TeliaSonera lähettää asiakkaan Sonera Kestoetu -liittymään teksti- tai multimediaviestinä muistutuksen sopimuskauden päättymisestä noin yhtä kuukautta ennen kauden päättymistä. TeliaSonera ei ilmoita sopimuskauden päättymisestä ja uuden alkamisesta millään muulla tavalla kuin edellä selostetulla teksti- tai multimediaviestillä. Mikäli kuluttaja ei reagoi viestiin kahden viikon kuluessa viestin lähettämisestä, uusi määräaikainen vuoden pituinen sopimuskausi alkaa välittömästi vanhan sopimuskauden kuluttua umpeen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei määräaikaisen sopimuskauden jatkuminen niin, että kuluttaja pysyy passiivisena, sinänsä ole kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, erityisesti kun kysymyksessä on tilanne, jossa määräaikainen sopimus on jo kertaalleen tehty ja siinä on sovittu uusien määräaikaisten sopimusten voimaan tulosta sanotulla tavalla ilman eri toimenpiteitä. Tämän puolesta puhuu myös edellä mainittu kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin liitteen 1 kohdan h alakohdan sanamuoto. On selvää, että tietyn tyyppisten vakiosopimusten kohdalla kuluttajan intressissä on se, että sopimus jatkuu automaattisesti eikä mahdollisesti kuluttajan huomaamatta katkea sopimuskausien välillä. Menettelyä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon se, millä tavalla uuden määräaikaisen sopimuksen voimaantulosta ilmoitetaan.

Vaikka Kestoetu-sopimuksen voivat tehdä vain täysikäiset henkilöt, puhelinliittymä, jota sopimus koskee, voi tosiasiassa olla alaikäisen henkilön hallinnassa. Näin ollen liittymän omistaja eli yleensä alaikäisen vanhempi, ei välttämättä tule tietoiseksi siitä, että liittymään on tullut Kestoetu-sopimuksen jatkumista koskeva teksti- tai multimediaviesti. On myös henkilöitä, kuten esimerkiksi vanhukset, jotka eivät välttämättä osaa lukea teksti- tai multimediaviestejä. Toisaalta vaikka tekstiviesti tulisikin täysikäisen viestejä tavanomaisesti käyttävän henkilön puhelinliittymään, viesti saattaa tulla tilanteessa, jossa liittymän haltija ei kiinnitä siihen huomiota, kuten esimerkiksi silloin, kun hän saa useita viestejä lyhyessä ajassa. Liittymän haltija voi myös olla ulkomailla, jolloin viestit eivät välttämättä tule perille. Mainittujen seikkojen vuoksi liittymän haltija voi siten tulla sidotuksi uuteen vuoden mittaiseen määräaikaiseen sopimukseen ilman, että hän saa tosiasiallisesti tästä mitään tietoa.

Markkinaoikeus edellä selostettujen teksti- tai multimediaviestin perille menemistä koskevien epävarmuustekijöiden vuoksi katsoo, että pelkkä tekstiviestin välityksellä tapahtuva muistuttaminen määräaikaisen sopimuskauden loppumisesta ja uuden määräaikaisen sopimuksen alkamisesta ilman eri toimenpiteitä on sopimusehtokäytäntönä kuluttajan kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

Kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten vastaista menettelyä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Kestoetu-sopimuksen sopimusehdot ovat kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaisia siltä osin kuin ne koskevat epäselvää kahden sopimuksen muodostamaa sopimuskokonaisuutta numeron siirrettävyyden ja liittymän irtisanomisoikeuden osalta, puhelinnumeron siirrettävyyttä ja ainoastaan teksti- tai multimediaviestin välityksellä tapahtuvaa määräaikaisen sopimuksen jatkamista. Vaikka Kestoetu-sopimuksen hintaetu on sinänsä merkittävä, sopimusehdot estävät sopimuskauden aikana tapahtuvan teleliikennealan kilpailun hyödyntämisen. Tämän vuoksi ja ottaen lisäksi huomioon teleliikennealan erityispiirteet markkinaoikeus katsoo, ettei hintaa yksin voida käyttää kuluttajalle haitallisten ehtojen perusteluna, vaan ehdot johtavat selvästi osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainoon TeliaSoneran hyväksi. Näin ollen mainittuja Kestoetu-sopimuksessa käytettyjä ehtoja on pidettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoitetulla tavalla kuluttajan kannalta kohtuuttomina ja niiden käyttö on kiellettävä. Kuluttaja-asiamiehen vaatimus on muilta osin hylättävä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon TeliaSoneran maksukyky ja se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan kiellon rikkomisen. Sanottu huomioon ottaen uhkasakko on asetettava 100.000 euron määräisenä.

MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖSLAUSELMA

Markkinaoikeus kieltää TeliaSonera Finland Oyj:tä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 §:n nojalla 100.000 euron sakon uhalla käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä matkapuhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa,

1. joka on epäselvä ja harhaanjohtava liittymän irtisanomisen ja puhelinnumeron siirrettävyyden osalta,

2. joka estää puhelinnumeron siirtämisen toiselle teleyritykselle viestintämarkkinalain 51 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla viipymättä, ja

3. jonka mukaan vanhan määräaikaisen sopimuskauden päättymisestä ja uuden määräaikaisen sopimuskauden alkamisesta ilman eri toimenpiteitä ilmoitetaan ainoastaan teksti- tai multimediaviestin välityksellä.

Kieltoa on noudatettava 1.7.2010 lukien.

Markkinaoikeus hylkää vaatimuksen kiellon määräämisestä laajemmalti.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 29.6.2010.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Gisela Juutilainen ja Perttu Koivula (eri mieltä).

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Koivula:

Kestoetu-sopimuksessa on kysymys TeliaSonera Finland Oyj:n ja asiakkaan välisestä sopimuksesta, jonka sisältö määräytyy sopimusehtojen mukaan. Osapuolet sopivat Kestoetu-sopimuksessa, että sopimussuhde jatkuu automaattisesti uutena yhden vuoden kautena samanlaisine voimassaoloehtoineen, ellei kuluttaja irtisano sitä viimeistään kahta viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Kestoetu-sopimuksen ehto, jonka käyttämisen jatkamista kuluttaja-asiamies on vaatinut kiellettäväksi, on seuraava:

”Mikäli asiakas tai Sonera ei irtisano Sonera Kestoetu -sopimusta viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kyseisen Sopimuskauden päättymistä, jatkuu Sonera Kestoetu -sopimuksen voimassaolo automaattisesti aina yhden (1) vuoden kerrallaan edellä mainituilla irtisanomisehdoilla.”

Totean, että kieltovaatimuksessa on kysymys siitä, että sopimuksen jatkuminen uuteen määräaikaan sidottuna sopimuksena ei voi kuluttaja-asiamiehen mukaan perustua siihen, että kuluttaja pysyy passiivisena. Määräaikaiset puhelinliittymäsopimukset ovat kuluttaja-asiamiehenkin mukaan sallittuja.

Asiassa on ensisijaisesti kysymys kuluttajansuojalain 3 luvussa tarkoitetusta sopimusehtojen sääntelystä. Luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Kuluttajansuojalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi on todettu, että sopimusehdon kohtuuttomuutta on arvioitava sen mukaan, onko se luonteeltaan tai tyypiltään omiaan suosimaan myyjää siinä määrin, ettei sopimuspuolten välillä voida enää katsoa vallitsevan kohtuullista tasapainoa. Hallituksen esityksen mukaan kysymys on sopimuksen kokonaisvaikutuksen arvioimisesta (HE 8/1977 vp s. 34).

Edelleen kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on sanotussa hallituksen esityksessä todettu, että eräänä yleisenä kohtuullisuuden mittapuuna voidaan pitää tahdonvaltaisen oikeuden normeja. Sopimuksen ehto, joka tahdonvaltaisesta oikeusnormista poiketen yksipuolisesti suosii myyjää tavalla, joka järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa, on kohtuuton (HE 8/1977 vp s. 36).

Totean, että ilman kuluttajan nimenomaista tahdonilmaisua tapahtuva sopimuksen voimassaolon jatkuminen voi joissakin tapauksissa olla kuluttajan kannalta kohtuutonta.

Totean, että Kestoetu-sopimuksen voimassaolo ei jatku kuluttajan passiivisuuden perusteella ilman, että siitä ei olisi alun perin Kestoetu-sopimuksessa sovittu. Sopimuksen voimassaolon jatkuminen passiivisuuden perusteella on osapuolten tiedossa ja ennakoitavissa Kestoetu-sopimusta tehtäessä. Samoin se, että sopimuksen jatkumista koskeva muistutus tapahtuu teksti- tai multimediaviestillä, on ilmoitettu Kestoetu-sopimuksessa ja ennakoitavissa sopimusta tehtäessä.

Totean, että kuluttaja voi vuoden pituisen sopimuskauden aikana harkita uutta sopimuskautta ja yksipuolisesti ilmoittaa irtisanovansa sopimuksen. Kuluttaja saa vielä noin kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä matkapuhelinliittymäänsä teksti- tai multimediaviestinä muistutuksen sopimuksen jatkumisesta sekä sopimuksen päättämistavasta ja -ajankohdasta. Asiassa ei ole perusteita katsoa, että Kestoetu-sopimuksen mukainen teksti- tai multimediaviesti ei olisi matkapuhelinliittymää käyttävän kuluttajan kannalta sopiva muistuttamistapa. Muistutusviesti koskee viestin vastaanottavaa Kestoetu-liittymää.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan sopimusehto on kohtuuton myös sillä perusteella, että se on epäselvä ja harhaanjohtavasti muotoiltu.

Katson, että edellä mainittua Kestoetu-sopimuksen ehtoa ei voida pitää kuluttajan kannalta epäselvänä, eikä sopimuskokonaisuus muodostu epäselväksi tai harhaanjohtavaksi pelkästään sen vuoksi, että Kestoetu-sopimusta tarjotaan liittymäsopimuksesta erillisenä sopimuksena.

Kestoetu-sopimuksen ehto siitä, että asiakas ei voi siirtää matkapuhelinliittymän numeroa toiselle teleyritykselle ennen Kestoetu-sopimuksen voimassaoloajan päättymistä, ei ole viestintämarkkinalaissa säädetyn matkapuhelinliittymän numeron siirtovelvollisuuden vastainen. Velvollisuus numeron siirtoon riippuu siitä, mitä liittymän irtisanomismenettelystä on sovittu. Jos sopimus on tehty määräaikaisena ja irtisanomisoikeuden puuttumisesta on nimenomaisesti sovittu, teleyrityksellä ei ole velvollisuutta numeron siirtämiseen sopimuskauden aikana.

Koska kysymyksessä olevia palveluita ei toimiteta kuluttajalle hänen pyytämättään eikä sopimuskausi jatku kuluttajan passiivisuuden perusteella ilman, että siitä ei olisi Kestoetu-sopimuksessa sovittu, sopimusehdon ei voida katsoa olevan myöskään kuluttajansuojalain 2 luvun 10 §:n vastainen.

Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen myös huomioon sen, että käytössä olevan puhelinliittymän voimassaolon keskeytyksetön jatkuminen on tyypillisellä tavalla kuluttajan intressissä, katson, ettei kysymyksessä olevaa ehtoa ole pidettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Näillä perusteilla hylkään kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen.

Vakuudeksi Ville Parkkari

LAINVOIMAISUUS

Korkeimman oikeuden ratkaisu 10.10.2011 KKO:2011:77

www.kko.fi/56191.htm