1.10.1992

KONSULTOINTI SILVA KY:N VAATIMUKSET

Hakija on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 3 §:n nojalla vaatinut, että Nunnanlahden Uuni Oy:tä sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan

1. käyttämästä ns. Arvoseteliä Asiantuntijalta, joka sisältää suosituksen Nuohousalan Keskusliitto r.y.:ltä sekä viittauksen nuohoojien vastaajan vuolukivisiä NunnaUuneja koskevaan suositukseen, jonka seurauksena ostajalle tarjotaan erikoisetuja hinnanalennuksen muodossa,

2. jatkamasta ns. Arvosetelin levittämistä nuohoojille Nuohous alan Keskusliitto r.y.:n kanssa tekemänsä mainosyhteistyösopimuksen perusteella tarjoamalla näille tilausten mukaan kertyneisiin Arvoseteleihin arpomiseen perustuvan lomamatkan eli ns. sattumanvaraisen edun.

Hakija on lisäksi vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 18 %:n korkoineen.

Hakija toimii Suomen Vuolukivi Oy:n piiriedustajana KaakkoisSuomessa markkinoimalla ko. yhtiön sekä sen sisaryhtiön Mittakivi Oy:n vuolukiviuuneja ja muita vuolukivituotteita. Markkinointi käsittää ko. tuotteiden markkinoinnin vähittäismyyntiportaalle eli kauppiaille, kuluttajille eli vuolukiviuunien ostajille sekä erilaisten vähittäiskauppiaiden kanssa yhdessä toteutettavien myyntikampanjoiden, esittelyjen sekä muiden markkinointitoimenpiteiden toteuttamisen.

Vastaaja on solminut yhteistyösopimuksen Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kanssa ajaksi 1.11.1990 - 31.12.1991.

Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kiertokirjeessä esitellään po. yhteistyösopimusta liiton jäsenille eli nuohoojille. Kiertokirjeen mukaan vastaaja maksaa liitolle huomattavan korvauksen sovitusta yhteistyöstä. Sopimusyhteistyö edellytti mm., että nuohoojat pitävät autoissaan, imureissaan ja muissa työvälineissään vastaajan mainostarroja vuoden 1991 loppuun saakka.

Kiertokirjeen tekstin mukaan liiton jäsennuohoojilla on mahdollisuus "...niin halutessaan ryhtyä tiiviimpään yhteistyöhön paikallisten NunnaUunien myyjien kanssa. Tästä laajemmasta yhteistyöstä, sen muodoista ja muista asiaan liittyvistä seikoista jokainen liiton jäsen neuvottelee henkilökohtaisesti."

Osa nuohoojista tosiasiallisesti toimii vastaajan jonkunlaisina paikallismyyjinä tai myyntiedustajina tai ainakin myyntitehtävissä.

Vastaaja on mm. 19.9.1991 päivätyllä kiertokirjeellään lähestynyt "Arvoisia tulisija-asiantuntijoita" viittaamalla ko. liiton yhteistoimintaan, suosituksiin asiantuntijoilta eli nuohoojilta jne. Ko. kiertokirjeessä viitataan "Asiantuntijan Arvoseteleihin", joissa esitetään, että vastaanottajanuohooja voisi "...kirjallisen suosituksen muodossa vahvistaa kentällä muutenkin liikkuvan positiivisen viestin Nunna-tulisijoista sekä samalla 'myöntää' huomattavan alennuksen Nunna-tulisijaasiakkaalle." Kiertokirjeen mukaan asiakas käyttää Arvosetelin osana tuotteensa maksua vastaajan jälleenmyyjälle tai suoraan vastaajalle itselleen.

Kiertokirjeessä esitetään myös kannustimena Arvoseteleitten jakamiselle seuraavaa: "Pienenä vaivanpalkkana sopimusvelvoitteidemme lisäksi arvomme meille 15.1.1992 mennessä tilausten mukaan kertyneiden Arvosetelien kesken yhden viikon lomamatkan Kanarialle (kahdelle hengelle). Matkalle lähtee se nuohooja, joka arvotun setelin on allekirjoittanut!"

Nuohoojille asetettu mainostarrojen esilläpitovelvoite ja Arvoseteliin painettu nuohoojien suositus sekä Nuohousalan Keskusliiton antama suositus ko. Arvosetelistä antavat kohderyhmille, lähinnä kuluttajalle/ostajaehdokkaalle virheellisen kuvan siitä, että Nuohousalan Keskusliitto r.y. jonkinlaisena puolivirallisena kattojärjestönä tai ainakin ammattimaisena auktoriteettina asettaa asiantuntemuksensa NunnaUuneja koskevan suosituksensa taakse.

Arvosetelin teksti, jossa vuolukivisiä takkoja ja leivinuuneja esitellään, kattaa mitkä tahansa vuolukiviuunit eikä yksinomaan vastaajan NunnaUuneja.

Arvosetelissä vastaaja pyrkii synkronisoimaan kaksi etuisuutta, hinnanalennuksen ja siihen liittyvän "asiantuntijan" suosituksen.

Ns. asiantuntijan suositus ei perustu mihinkään selvitykseen NunnaUunien paremmuudesta esim. Suomen Vuolukivi Oy:n valmistamiin tulikiviuuneihin nähden. Se pohjautuu yksinomaan vastaajan ja Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kahdenväliseen sopimukseen, jonka perusteella vastaaja on sitoutunut suorittamaan huomattavan korvauksen liitolle. Väittämä NunnaUunien "paremmuudesta" on perusteeton.

Nuohoustekniikka on täysin riippumaton itse tulisijoista ja kohdistuu kokonaisuudessaan hormeihin. Nuohoustekniikan osalta on olemassa Suomessa ympäristöministeriön ohje tulisijan nuohottavuudesta. Vastaajan millään uunityypillä ei ole minkäänlaista tyyppihyväksyntää.

Yksittäiselle nuohoojalle tarjotaan arpomisesta riippuvaa sattumanvaraista etua eli mahdollisuutta voittaa lomamatka Kanarian saarille. Jotta nuohoojat pääsevät mukaan arvontapiiriin, edellyttää se tietynlaista aktiviteettia, joka liittyy arvosetelin jakeluun. Nuohoojilta ei edellytetä rahallista vastiketta, mutta arpomispiiriin mukaan pääseminen edellyttää vastiketta toiminnan muodossa.

Hakijan toiminta Suomen Vuolukivi Oy:n piiriedustajana hankaloituu ja vaikeutuu vastaajan em. markkinointitoimenpiteiden johdosta, jotka asettavat eri valmistajien vuolukiviuunit eriarvoiseen asemaan.

NUNNANLAHDEN UUNI OY:N VASTINE

Vastaaja on vaatinut, että hakijan vaatimukset jätetään tutkimatta tai hylätään ja että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Arvoseteli ei ole enää käytössä eikä sitä levitetä. Vastaaja ei enää tarjoa nuohoojille arpomisen varassa olevaa lomamatkaa. Hakijan kiellettäväksi vaatimaa menettelyä ei enää harjoiteta. Se ei saata vahingoittaa hakijaa eikä hakijaan kohdistu SopMenL:n tarkoittama menettely. Sopimus Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kanssa on lakannut. Hakijalta puuttuu tarve saada kielto käytännölle, jota vastaaja ei harjoita. Hakija ei ole myöskään sellaisen elinkeinonharjoittajan asemassa, jota tarkoitetaan markkinatuomioistuimesta annetun lain 6 a §:ssä.

Arvoseteleitä jaettiin syyskuussa 1991 postitse nuohoojille esitteiden ja tarrojen yhteydessä. Niitä lähetettiin n. 40-50 %:lle liiton jäsenistä. Arvontaan palautui 14 arvoseteliä. Kysymyksessä on siten vähäpätöinen asia, joka on vailla merkitystä.

Hakijan vaatimustensa tueksi tekemät johtopäätökset ovat perusteettomia.

Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n omaksuma kanta ilmenee arvoseteleistä. Siinä ei ole mitään virheellistä. Arvosetelillä ei ole välitetty arvosetelin sanomaa lukevalle virheellistä kuvaa. Nuohousalalla lienee vaikea löytää asiantuntevampaa tahoa kuin nuohoojat ja Nuohousalan Keskusliitto r.y. Tämän vuoksi ei ole pidettävä liioiteltuna, virheellisenä, harhaanjohtavana tai muutoinkaan paheksuttavana antaa ymmärtää nuohoojien ja Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n edustavan asiantuntemusta.

Vastaaja ei ole pätevä määrittelemään Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n statusta eikä ole pyrkinyt sitä arvosetelissä määrittelemään. Jos asianomainen liitto nauttii sen laatuista "auktoriteettiä", jollaista hakija antaa ymmärtää liiton nauttivan, ei asia suinkaan ole kielteinen. Pelkästään se, että tämä olosuhde saattaa harmittaa kilpailijaa ja juuri sen vuoksi hankaloittaa ja vaikeuttaa kilpailijan toimintaa, ei voi eikä saa vaikuttaa tämän asian ratkaisuun.

Ei ole sopimatonta esittää tuotteen laadun arvostelemisen kannalta tärkeätä olosuhdetta.

Nuohoojille ei ole asetettu mainostarrojen esilläpitovelvoitetta. Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kiertokirjeestä ilmenee selkeästi, että liitto ei pakota ketään nuohoojaa siihen menettelyyn, jota hakija paheksuu. Vielä vähemmän vastaaja on velvoittanut nuohoojia tähän menettelyyn.

Nuohoojia ei ole valjastettu vastaajan myyntimiehiksi. Jos näin olisi, nuohoojat olisivat osa vastaajan myyntiorganisaatiota.

Ei ole sopimatonta menettelyä kehua mainosaineistossa jonkun materiaalin etuja siten, että menettelystä saattaa koitua etua myös muille vastaavasta materiaalista tuotteita valmistaville elinkeinonharjoittajille. Arvosetelissä ei ole esitetty mitään totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa.

Hinnanalennuksen myöntämistä liittyen asiantuntijan suositukseen ei ole pidettävä hyvän liiketavan vastaisena eikä muutoinkaan sopimattomana menettelynä, vaikka menettely ei ole kaikkein tavallisimpia. Mistään kahden etuisuuden synkronoimisesta ei voida puhua, koska kysymys ei ole etuisuuksista eikä sellaisten synkronoinnista. Tavallisuudesta poikkeamiseen on ilmeisesti vaikuttanut vastaajan tuotteiden korkea laatu. Laadun taakse on asettunut ammattikuntaa edustava liitto. Vastaajan ja Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n sopimus koskee markkinointia. Sopimus ei sellaisenaan ole epätavallinen. Hyvän liiketavan vastaista ei ole, että juridinen henkilö antaa rehellisen tunnustuksensa tuotteelle tai suosituksensa jonkun tuotteen tai valmistajan hyväksi.

Väite, ettei asiantuntijan suositus perustu "mihinkään selvitykseen NunnaUunien paremmuudesta esim. Suomen Vuolukivi Oy:n valmistamiin tulikiviuuneihin nähden", ei pidä paikkaansa. Nuohoojan suositus perustuu jonkinlaiseen selvitykseen, jonka hän on hankkinut tai joka hänelle on toimitettu. Suositus on aina luonteeltaan subjektiivinen mielenilmaus. Pääsääntöisesti suosituksen antaja päättää, mihin hän perustaa suosituksensa.

Vastaajan ei ole tarvinnut markkinointiaineistossaan tehdä tiliä suosittelijoiden käyttämästä selvityksestä, koska selvitys on Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n ja suosituksen antavan nuohoojan yksityisasia. Selvityksen muoto, laatu, laajuus ja ulottuvuus ovat vailla relevanssia. Jokaisella nuohoojalla on ollut lupa antaa suositus. Vastaaja ei ole suosituksen antaja. Vastaaja ei ole markkinoinnissaan esittänyt, että sen tuotteet olisivat Suomen Vuolukivi Oy:n tuotteita parempia.

Hakija esittää, että suositus perustuu yksinomaan vastaajan ja Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kahdenväliseen sopimukseen, jonka perusteella vastaaja on sitoutunut suorittamaan huomattavan korvauksen liitolle. Korvaus on suoritettu markkinointiin liittyvistä palveluista, ei suinkaan suosituksesta. Kyseessä on ollut mainosyhteistyö, joka ilmenee Nuohousalan Keskusliitto r.y.:n kiertokirjeestä. Merkitystä ei ole korvauksen suuruudella. Korvauksen ei voida katsoa edustaneen huomattavampaa varallisuusarvoa. Korvaus on kattanut myös sen, että keskusliitto on antanut arvokasta asiantuntijapalautetta liittyen vastaajan valmistamien tuotteiden nuohoukseen ja kehitykseen nuohouksen sekä paloturvallisuuden kannalta.

Vastaajan markkinointitoimenpiteet eivät aseta eri valmistajien vuolukiviuuneja eriarvoiseen asemaan. Se seikka, että eri valmistajien vuolukiviuunit tosiasiallisesti ovat eriarvoisessa asemassa, ei johdu markkinointitoimenpiteistä, vaan tuotekehittelystä ja tuotannosta.

SopMenL:n 3 § koskee tilannetta, jossa edunsaaja myy, ostaa, tilaa tai muutoin suorittaa vastiketta. Suosituksen antanut ja edun saanut nuohooja ei ole myynyt, ostanut tai tilannut mitään. Nuohoojalta ei ole edellytetty vastiketta. Vastiketta ei myöskään ole edellytetty Nuohousalan Keskusliitto r.y.:ltä, joka ei ole osallistunut arvontaan. SopMenL:n 3 pykälän sisältämää oikeusohjetta ei ole tarkoitus soveltaa siten, että jos A tilaa tuotteen, niin B, joka ei myy, osta, tilaa eikä suorita vastiketta, saa sattumanvaraisen edun semminkin, kun A ei ole tiennyt B:n saavan ko. etua.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ottaa asian arvioitavakseen kuluttajansuojalain nojalla. KA on sittemmin ilmoittanut, että asiassa ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajansuojalain nojalla, koska vastaaja on luopunut nuohoojien avulla tapahtuvasta arvoseteli-alennus kuponkien jakamisesta kuluttajille.

KONSULTOINTI SILVA KY:N ESITTÄMÄT LISÄVAATIMUKSET

Hakija on suullisen valmistelun päättymisen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä mm. vaatinut, että vastaajaa kielletään väittämästä vuolukiven olevan lämmönvarauskyvyltään ja lämmönjohtokyvyltään ylivoimainen, NunnaUunin olevan ympäristöystävällinen ja vuolukiviuunin hyötysuhteen olevan 90 %:n luokkaa. Uudet vaatimukset perustuvat eri markkinointiaineistoon kuin alkuperäiset vaatimukset. Niiden perusteena on vastaajan esite "Puhdasta lämpöä".

Vastaaja on vaatinut, että lisäkirjelmässä esitetyt uudet vaatimukset jätetään tutkimatta. Tutkiminen edellyttäisi uutta valmistelua ja myös KA:n lausuntoa. Uudet vaatimukset eivät liity millään tavoin alkuperäisiin vaatimuksiin.

Käsitellessään asiaa pääkäsittelyssä 25.5.1992 markkinatuomioistuin on markkinatuomioistuimesta annetun lain 7,10 ja 17 §:n sekä oikeudenkäymiskaaren 14:2 §:n nojalla jättänyt suullisen valmistelun jälkeen toimitetussa lisäkirjelmässä esitetyt uudet vaatimukset tutkimatta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija Konsultointi Silva Ky ja vastaaja Nunnanlahden Uuni Oy markkinoivat mm. vuolukivestä valmistettuja uuneja ja takkoja.

Vastaaja on tehnyt 8.11.1990 päivätyn yhteistoimintasopimuksen Nuohousalan Keskusliitto ry:n kanssa. Sopimuksen voimassaoloaika oli 1.11.1990 - 31.12.1991. Sopimuksen keskeinen tarkoitus oli, että liiton jäsenet markkinoivat vastaajan vuolukiviuuneja ja -takkoja. Vastaaja puolestaan suoritti liitolle rahakorvauksen. Sopimuksen mukaan vastaaja painatti liiton jäsenille yritystään mainostavia tarroja nuohoojien autoihin ja imureihin kiinnitettäväksi. Sopimuksessa liitto on mm. antanut vastaajalle luvan käyttää mainonnassaan lausetta "Nuohoojatkin suosittelevat NunnaUunia". Nuohousalan Keskusliitto ry on sopimuksessa sitoutunut siihen, että se ei ota markkinoitavaksi minkään muun vuolukiviuuneja valmistavan yrityksen tuotteita.

Nuohousalan Keskusliitto ry on lähettänyt jäsenilleen tiedotekirjeen "Liiton ja Nunnanlahden Uuni Oy:n sopimus". Kirjeen mukaan: "Yhteistyön tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Nunnanlahden Uuni Oy:n vuolukiviuuneja kiinteistönomistajille. Tarkoituksena ei ole tehdä liiton jäsenistä uunien myyntimiehiä, vaan kyseessä on mainosyhteistyö. Yhteistyö ei velvoita liiton jäseniä muuhun kuin tarran pitämiseen autoissa ja imureissa." Kirjeessä on toivottu liiton jäsenten suhtautuvan myönteisesti mainosyhteistyöhön ja tukevan näin liiton toimintaa. Kirjeessä on viitattu rahakorvaukseen, jonka vastaaja maksaa liitolle. Lisäksi kirjeessä on todettu mm., että "liitto ei voi pakottaa ketään tähän yhteistyöhön."

Vastaaja on yhteistoimintasopimuksen perusteella lähettänyt liiton jäsennuohoojille 19.9.1991 päivätyn kirjeen. Kirjeessä on mm. seuraava teksti:

" Markkinatutkimuksemme mukaan tulisijan hankintaa tai vaihtoa harkitsevat antavat suuren arvon asiantuntijan lausunnolle asiasta. Tulisija-asioissa Sinä nuohoojana olet kiistaton asiantuntija. Yhteistyösopimuksemme puitteissa ja yhteisymmärryksessä Nuohousalan Keskusliiton kanssa olemme valmistaneet käyttöönne oheisia "Asiantuntijan Arvoseteleitä", joilla Sinä voit kirjallisen suosituksen muodossa vahvistaa kentällä muutenkin liikkuvan positiivisen viestin Nunna-tulisijoista sekä samalla "myöntää" huomattavan alennuksen Nunna-tulisija-asiakkaalle."

Kirjeen mukana on lähetetty lipukkeita "ARVOSETELI ASIANTUNTIJALTA". Lipukkeen vasemmassa yläkulmassa on maininta "--- nuohoojatkin suosittelevat NunnaUunia". Lipukkeessa tarjotaan 500 markan tai 300 markan erikoisetu NunnaUunin ostajalle. Lisäksi lipukkeessa todetaan mm. seuraavaa: "Tulisijojen asiantuntijana minun on helppo suositella aitoja Nunna-takkoja ja leivinuuneja". Tämän alla on teksti: "Nuohousalan Keskusliitto ry". Lipukkeen alaosassa on kohdat mm. päivämäärää, nuohoojan allekirjoitusta ja edun saajan nimeä varten.

Vastaajan nuohoojille lipukkeiden mukana toimittamassa em. kirjeessä ei ole ohjeita lipukkeiden jakelusta. Nuohoojat ovat jakaneet lipukkeita oman harkintansa mukaan.

Nuohoojien jakamat "arvosetelit" ovat selkeästi vastaajan markkinointia. "Arvosetelin" asiakas käyttää osana tuotteen maksua jälleenmyyjälle tai tehtaalle.

Lipuke sisältää sekä Nuohousalan Keskusliitto ry:n että lipukkeen allekirjoittaneen nuohoojan suosituksen vastaajan markkinoimista uuneista. Suosituksen antaminen on perustunut vastaajan ja em. liiton väliseen mainosyhteistyösopimukseen. Yksittäisille nuohoojille ei ole maksettu korvausta suosituksen antamisesta. Lipukkeen antaminen on perustunut nuohoojien vapaaehtoisuuteen.

Hakija ei ole väittänytkään, että lipuke sisältäisi NunnaUunia koskevia totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Nuohoojan tulisijojen asiantuntijana antama lausunto on yleinen suositus eikä sisällä mitään vertailua esim. hakijan markkinoimiin vuolukiviuuneihin. Lipukkeessa ei esitetä mitään muutakaan tietoa, joka antaisi väärän tai harhaanjohtavan kuvan lipukkeen allekirjoittaneen nuohoojan tai liiton antaman suosituksen luonteesta. Alennuksen tarjoaminen ei rajoita oikeutta tuotteen yleiseen suosittelemiseen.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole jakamalla po. arvoseteliä sinänsä menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.

Vastaajan nuohoojille osoittamassa em. kirjeessä 19.9.1991 todetaan mm.: "Uskomme Sinun mielelläsi jakavan viestiä luotettavasta tuotteesta, jonka jatkuva yleistyminen on omiaan helpottamaan omaa työskentelyäsi. Pienenä vaivanpalkkana sopimusvelvoitteidemme lisäksi arvomme meille 15.1.92 mennessä tilausten mukaan kertyneiden Arvosetelien kesken yhden viikon lomamatkan Kanarialle (kahdelle hengelle). Matkalle lähtee se nuohooja, joka arvotun setelin on allekirjoittanut! Arvosetelit ovat käypää rahaa uunikaupoissa tästä hetkestä tämän vuoden loppuun saakka."

SopMenL 3 §:n mukaan "Elinkeinotoiminnassa ei saa luvata arpomisesta riippuvaa tai muutoin sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää hyödykkeen myymistä, ostamista tai tilaamista taikka muutoin vastiketta".

Hallituksen esityksessä laiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa todetaan 3 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa mm. seuraavaa: "Liikesuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaisena ei voida pitää vaikuttamista esimerkiksi jälleenmyyjän tai muun jakeluportaan liiketoimintaan siten, että sattumanvaraisen edun saaminen edellyttää edun luvanneen tai tämän osoittaman elinkeinonharjoittajan valmistamien tai välittämien hyödykkeiden myymistä. Säännöksen mukaan olisi siten kielletty sellaisten myyntikilpailujen järjestäminen, joissa tietyn myyntisaavutuksen saavuttaneiden kesken arvotaan palkintoja".

Arvosetelin luovuttaminen on markkinointitoimi. Nuohoojan on täytynyt jakaa "arvoseteleitä" päästäkseen osallistumaan matkan arvontaan. Arvontaan mukaan pääseminen on myös edellyttänyt, että nuohoojalta "arvosetelin" saanut asiakas on palauttanut sen "Nunna-myyjälle" ostaessaan NunnaUunin. Arvontaan osallistuminen on siten edellyttänyt NunnaUunin myymistä. Nuohooja on osallistunut myyntitapahtumaan jakamalla "seteleitä" sekä suosittelemalla vastaajan takkoja ja uuneja.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan markkinointi on po. arvontajärjestelyn osalta ollut SopMenL 3 §:n vastaista.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi SopMenL 3 ja 6 §:n nojalla sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla kieltää Nunnanlahden Uuni Oy:tä vuolukivitakkojen ja -uunien markkinoinnissa lupaamasta markkinointiin osallistuville nuohoojille arpomalla saatavaa lomamatkaa, jonka saaminen edellyttää takan tai uunin kauppaa.

Kieltoa on noudattetava heti.

Vastaaja Nunnanlahden Uuni Oy velvoitetaan suorittamaan Konsultointi Silva Ky:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena vaaditut kuusitoistatuhatta (16 000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä lukien.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Henriksson, Mäkinen, P., Wirilander, Maijala, Ollikainen, Tala ja Luukko