23.6.1987

YLEINEN TEOLLISUUSRYHMÄ R.Y.:N VAATIMUS

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 2, 6 ja 8 §:n nojalla vaatinut, että Kesätunturi Oy:tä sakon uhalla kielletään jatkamasta ja uudistamasta markkinointiaan siten, että siinä käytetään lämpöhirsi, lämpöhirsitalo tai muita vastaavia hirsirakenteeseen viittaavia käsitteitä, mikäli markkinoinnin kohteena on yhtiön hirsitaloa muistuttava lautarakenteinen puuelementtitalo.

Lisäksi yhdistys on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan ryhtymään sopivaan markkinoinnin oikaisutoimeen sekä että markkinatuomioistuin määrää kieltopäätöksensä julkaistavaksi yhtiön kustannuksella yhdessä tai useammassa koko valtakunnan alueelle leviävässä sanoma ja aikakauslehdessä.

Vielä yhdistys on vaatinut yhtiön velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla.

Yhtiö markkinoi puuelementtirakenteista valmistaloaan painottamalla voimakkaasti mainonnassaan käsitettä "LÄMPÖHIRSI". Esimerkkinä tällaisesta markkinoinnista on kokoelma vastaajan viimeaikaisia lehti-ilmoituksia, joissa sanottu käsite esiintyy. Näitä esimerkkejä on esitetty useita sen osoittamiseksi, kuinka aktiivista ja laajaa yhtiön po. markkinointi on.

Yhtiön kuluttajille suunnatussa suorastaan massiivisessa mediamainonnassa ei millään tavoin esitellä tarkemmin talon tosiasiallista rakennetta. Rakennetta jää näin ollen kuvaamaan vain mainonnan otsikoissa esiintyvä dominantti LÄMPÖHIRSI.

Yhtiö käyttää tuotteidensa markkinoinnissa laajaa moniväriesitettä "Rakastu Kesätunturilla". Tämä esite on - kuten tämäntyyppinen esite yleensäkin - jakelussa suppeammalle, jo kiinnostuksensa tavalla tai toisella ilmaisseelle kuluttajapiirille. Vasta tämän laajan esitteen sivulta 6 verrattain vaatimattomasti esiintuotuna kuluttaja voi löytää yhtiön LÄMPÖHIRSI-käsitteen teknisen selvityksen. Muun tekstin joukossa omana kappaleenaan on LÄMPÖHIRSI-käsite esitelty siinä seuraavasti:

"Lämpöhirsi on Kesätunturi Oy:n oman tuotekehittelyn tulos. Siinä yhdistyy elementtitalon tiiviys ja hirsitalon jyhkeä kauneus. Lämpötalo tehdään suurelementeistä, joiden ulko- ja sisäpinnassa on 7'' hirsipaneeli. Hirsipaneelit on kiinnitetty 150 mm runkopuihin, joiden väliin asennetaan kylmän loitollapitävä 150 mm eriste. Jämerät hirsinurkat antavat talolle oikean hirsitalon ulkonäön. Lämpöhirsitaloa ei erota höylähirsitalosta muusta kuin sähkölaskusta - se lämpöhirsitalossa on huomattavasti pienempi. Valmistamme myös omakotitaloja lämpöhirrestä."

Yhtiön markkinointi perustuu siis sille ajatukselle, että kuluttaja kiinnittää huomionsa mediamainonnassa LÄMPÖHIRSI-käsitteeseen ja assosioi siihen myönteisiä mielikuviaan jykevästä ja perinteisestä hirsitalosta ja hirsirakenteesta. Edelleen hän olettaa, että juuri tässä hirsirakenteessa on lisäksi joitakin lämmöneristystä tehostavia ratkaisuja. Vasta tämän kiinnostuksensa herättelemänä ja tilattuaan ao. moniväriesitteen tai otettuaan muutoin yhteyttä valmistajaan ja selvitettyään asiaa tarkemmin, kuluttaja voi havaita totuuden ao. rakenteesta. Kysymyksessä ei olekaan hirsitalo tai hirsirakenne, jonka perusteella hän tuotteesta kiinnostui, vaan normaaliin lautarakenteeseen perustuva puuelementtitalo, joka on naamioitu hirsitalon näköiseksi.

LÄMPÖHIRSI-tunnus on yhtiön markkinoinnissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n kieltämä totuudenvastainen ja harhaanjohtava ilmaisu, joka on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään eli lisäämään mielenkiintoa tuotteeseen sekä haittaamaan näin aitojen hirsitalojen valmistajien elinkeinotoimintaa.

Tämä asia on ollut vireillä Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa. Liiketapalautakunnan lausunnosta käy selville, että liiketapalautakunta on ratkaissut asian yhdistyksen näkemyksen mukaisesti. Liiketapalautakunta on katsonut yhtiön ilmoittelussa korostuneesti esiintyvän LÄMPÖHIRSITALO-käsitteen harhaanjohtavaksi ja katsonut vastaajan menetelleen sopimattomalla tavalla elinkeinotoiminnassa.

Em. liiketapalautakunnan lausunto sekä sen yhteydessä annetut kirjelmät ja niihin liittyvät selvitykset, mm. ohjetiedot RT 14-1092 koskien hirsitalon laatuvaatimuksia ovat selvityksenä yhtiön sopimattomasta menettelystä.

Yhtiö ei kuitenkaan ole halunnut noudattaa liiketapalautakunnan päätöstä ja näin ollen yhdistys toimitti sille kirjallisen huomautuksen 10.9.1986. Yhtiö ei ole tästäkään huomautuksesta huolimatta halunnut muuttaa markkinointiaan hyvien liiketapojen mukaiseksi.

Yhtiön näkemyksen ydin on se, ettei yhtiö katso lämpöhirsi-käsitettä puuelementtirakenteelleen harhaanjohtavaksi. Kuluttaja-asiamiehen (KA) 4.2.1987 antamassa lausunnossa lämpöhirsi-käsitettä on sinänsä pidetty harhaanjohtavana tälle elementtirakenteelle. KA:n mukaan edellytetään yleensä, että markkinoinnissa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä eikä kuluttajaa johdeta harhaan. KA toteaa, että on todennäköistä, että "mainokseen kiinnittävät huomiota hirsitalon hankkimisesta kiinnostuneet kuluttajat" sekä edelleen, että "kuluttaja saa helposti sen kuvan, että kyseessä on jonkinlainen hirsi."

Myös KA:n antaman lausunnon mukaan on siis selvää, että hakemuksessa esitetyn mukaisesti kuluttajan ensikiinnostus herätetään vastaajan mainonnassa käyttämällä harhaanjohtavaa käsitettä.

Markkinatuomioistuin (MT) on 18.6.1984 antamassaan päätöksessä (DN:o 20/83; 1984:10) katsonut, että sanomalehtialalla vakiintuneen käytännön mukaan käsitteeseen sanomalehti kuuluu julkaisun maksullisuus. Sanomalehti-käsitettä käyttäneen vastaajan lehti taas jaettiin ilmaiseksi. MT katsoi, ettei vastaajan julkaisun voitu katsoa täyttävän sanomalehden käsitteelle asetettavia vaatimuksia. Vastaajan markkinointi on tuossa tapauksessa ollut omiaan antamaan sellaisen kuvan, että vastaajan lehti olisi sanomalehti. Vastaajan katsottiin näin ollen käyttäneen sanomalehden julkaisijana toimivan hakijan kannalta sopimatonta menettelyä. MT:n mielestä ilmaisjakelulehteä ei siis voitu pitää sanomalehtenä ja MT kielsi vastaajaa käyttämästä ilmaisua sanomalehti siten, että vastaajan lehti rinnastettiin sanomalehteen.

Tuossa luonteeltaan tähän tapaukseen verrattavissa olevassa tapauksessa MT siis piti sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa sitä, että toisesta tuotteesta käytettiin vakiintuneesti toisenlaatuista tuotetta merkitsevää käsitettä.

MT on kahdessa 24.2.1987 antamassaan päätöksessä katsonut, että markkinoinnissa käytettävät ilmaisut on pyrittävä valitsemaan siten, että niille ei anneta yleisestä kielenkäytöstä poikkeavaa merkitystä.

Nykysuomen sanakirjan mukaan rakennusalalla tarkoitetaan hirrellä tavallisesti kahdelta kyljeltä veistettyä tai sahattua rakennuksen seinään tarkoitettua tukkia.

Hirsirakenne ja puuelementtirakenne ovat talonrakennuksessa kaksi tyystin eri tuotetta, joilla epäilemättä on myös laadullisia ja ominaisuuseroja. Sopimattoman menettelyn ja näin kilpailurikkomuksen tunnusmerkistön täyttää jo yksin se, että kuluttajan mielenkiinto herätetään mainonnassa harhaanjohtavaa käsitettä käyttäen, kuten sanomalehti-tapaus osoittaa. Sinänsä on notorinen tosiseikka, että hirsirakenne on muita rakenteita olennaisesti kestävämpi ja se voidaan verrattain vaivattomasti purkaa ja tarvittaessa siirtää toiseen paikkaan. Hyvinkin vanhojen hirsirakennusten hirret ovat usein käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Hirsirakennus on siis erittäin kestävä ja vankka rakennelma verrattuna kevytrakenteiseen elementtitaloon ja tällä tosiasialla on olennainen vaikutus rakennuksen/kiinteistön jälleenmyyntiarvoon.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on yhdistyksen pyynnöstä antanut 22.4.1987 lausunnon Kesätunturi Oy:n ns. lämpöhirsirakenteen ja perinteisen (tavallisen) hirsirakenteen mahdollisista laatueroista. VTT on tutustunut Järvenpään näyttelyalueella silmämääräisesti Kesätunturi Oy:n lämpöhirsitaloon. Tarkastuksen perusteella sen seinän rakenne oli sisältä lukien hirsipaneli, höyrynsulku, lämmöneristekerros, joissa on runkotolpat, tuulensuojapaperi ja hirsipaneli. VTT:n mukaan lämpöhirsitaloa on pidettävä tehdasvalmisteisena levyelementeistä koottuna puutalona, joka rakenteensa osalta ei täytä hirsitalon tunnusmerkkejä. VTT:n käsityksen mukaan käytettävissä olleiden esitetietojen ja esittelytaloihin tutustumisen perusteella ns. lämpöhirsitaloa ei voida pitää hirsitalona siinä mielessä, mitä hirsitalolla teknisessä mielessä tarkoitetaan. Kesätunturi Oy:n ns. lämpöhirsitalo on rakenteeltaan runkorakenteinen puutalo, jonka ulkoseinä hirsipaneliverhouksella saadaan ulkonäöllisesti samankaltaiseksi hirsiseinän kanssa.

KESÄNTUNTURI OY:N VASTINE

Kesätunturi Oy on kiistänyt yhdistyksen vaatimukset ja pyytänyt niiden hylkäämistä kokonaisuudessaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut yhdistyksen velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla.

Nimityksen "Lämpöhirsi" käyttäminen on hyväksyttävää ja normaalin liiketavan mukaista. Nimitys ei ole totuudenvastainen tai harhaanjohtava. Nimessä "Lämpöhirsi" ei ole indikaatiota väärästä valmistusmateriaalista. Kysymys on tunnetun suomalaisen hirsitalovalmistajan valmistamasta hyvästä uudesta tuotteesta.

Haluttuaan valmistaa laadullisesta hyvästä materiaalista korkeatasoista ja uudenlaista taloa yhtiö on nimennyt tuotteensa "Lämpöhirsitaloksi". Nimitys kertoo keskivertokuluttajalle tuotteen olevan aikaisemmasta poikkeavaa ja normaaliin hyvään laatutasoon verrattuna vielä parempaa. Tämä on kerrottu sitäpaitsi esitteessä, jossa mainitaan:

"LÄMPÖHIRSITALON EDUT OVAT HIRSITALON KAUNEUS JA ELEMENTTITALON TIIVIYS

Seuraavassa kerromme lämpöhirsitalon eduista ja teemme samalla pientä vertailua höylähirsitalon ja lämpöhirsitalon kesken.

1. Molemmat ovat komeita ja jyhkeitä hirsitaloja. Kaikki tämän esitteen talot voisivat olla lämpöhirsitaloja ja valtaosa niistä onkin. Ulkonäön perusteella ei voi erottaa lämpöhirsitaloa höylähirsitalosta.

2. Pohjolan tiukkasyinen mäntykin elää hieman rakentamisen jälkeisinä vuosina. Höylähirsitalo painuu hieman hirsikerrosten laskeutuessa. Syntyy hirrenhalkeamia. Nämä ovat höylähirsitalon luonnollisia ominaisuuksia ja ostajan on ne hyväksyttävä. Lämpöhirsitalo ei laskeudu, halkeile eikä väänny. Esimerkiksi sähköjohtojen asennuksessa ja LVI-töissä ei hirsien laskeutumista tarvitse ottaa huomioon.

3. Lämpöhirsitalo on hyvin nopea pystyttää. Seinät ovat valmiiksi eristetyt, talo on talvilämmin heti. Ikkunat mukana, elementteihin asennettuina. Nopea pystytys näkyy selvänä säästönä ostajan kukkarossa.

4. Kokonaisuutena lämpöhirsitalo - erityisesti talvilämmintä ratkaisua vaadittaessa - on omistajalleen selvästi höylähirsitaloa edullisempi ja vaivattomampi hankinta. Lämpöhirsitalon voittamattomat ominaisuudet - jyhkeä kauneus ja edullinen hinta - ovat tehneet siitä ylivoimaisen suosikin talomarkkinoilla. Tule Sinäkin tutustumaan!"

"Lämpöhirsi"-nimitystä on Suomessa käytetty niin kauan kuin hirsitaloja on teollisesti valmistettu. Nimi on myös kansainvälisesti tunnettu. Monet hirsitalovalmistajat ovat koevalmistaneet "Lämpöhirttä", mutta vain Kesätunturi Oy on onnistunut saamaan siitä kaupallisen tuotteen. Vastaava nimitys "värmetimmerhus" on käytössä Ruotsissa.

Sanaa "hirsi" on käytetty mitä moninaisemmissa yhteyksissä ja se koskee nykyään moninaisia tuotteita. Esimerkiksi eräät kilpailijat käyttävät tuotteestaan nimitystä "liimahirsi", jolloin ei ole kysymys oksista karsitusta puunrungosta. Sana hirsi on jo varsin degeneroitunut sinänsä. Hirrestä käytetään hyvin monia nimityksiä ja käytäntö on varsin sekava. "Liimahirsi", "nutikkapäähirsi" ja "kevythirsi" ovat johtaneet käsitteen degeneroitumiseen. Enää ei tiedetä, mikä on "hirsi" ja mitä sillä tarkoitetaan. "Hirsipaneli" on hirrennäköinen tuote eikä se ole hirttä. Sillä vuorataan useimmat hirsitalot tänä päivänä, jolloin päädytään samanlaiseen tuotteeseen kuin Kesätunturi Oy:n lämpöhirsitalot. "Kurkihirren" ei tarvitse välttämättä olla hirttä. "Hirtehishuumori", "tuossa on viisi hirttä poikki" (=lähde kävelemään) ja "vetää hirsiä" ovat sanontoja, jotka osoittavat termin degeneroituneen yleisessä kielenkäytössä jo kauan sitten. Varmaa on, että niissä ei ole määrätynlaista puuta.

Myös käsite "hirsitalo" on degeneroitunut. Jos SFS 4895standardi otetaan pohjaksi, voi hyvin harva talonvalmistaja kutsua taloaan hirsitaloksi. Monet valmistajat tekevät 44 ja 63 mm:n paksuista soiroista ja lankuista "hirsitaloiksi" kutsumiaan taloja. Eräällä valmistajalla on lankku-ulkoseinä ja sormijatkettu hirsinurkka jatkeena. Valmistaja kutsuu taloaan "hirsitaloksi"

Nimitys "Lämpöhirsi" on kuvaileva, ja yleismerkityksinen. Se ei sisällä mitään sellaista väitettä tosiseikastoista, jotka voitaisiin näyttää toteen. Jouduttaessa miettimään sanan "lämpöhirsi" merkitystä on turvauduttava mielleyhtymiin ja yleiseen elämänkokemukseen. Sana "Lämpöhirsi" ei suomen kielessä viittaa siihen, että se olisi kokonaan hirrestä tehty. Päinvastoin osa "lämpö" viittaa siihen, että tuote poikkeaa olennaisesti tavallisesta hirrestä ja että ero on nimenomaan sen lämpimämmyydessä. "Hirsi" nimitys voitaisiin ajatella liitettäväksi käsitteeseen "lämpö" esimerkiksi muodoissa "lämmin hirsitalo", "lämpöinen hirsitalo", "lämpimämpi hirsitalo", jolloin niistä syntyisi sellainen mielikuva, että kysymyksessä on todella "hirsitalo". Yleinen elämänkokemus on osoittanut, että hirsitalot eivät sinänsä ole lämpimiä ja että niiden talviasuttavuus edellyttää erikoisia muutoksia tai lisärakenteita. Ilmaisu "Lämpöhirsi" on otettu tuotenimeksi. Talopakettien tuotenimissä käytetään usein ilmaisua "hirsi" sisältäviä ilmaisuja.

Kesätunturi Oy:n mainoksissa ei tuotenimeä lukuunottamatta ole mitään hirsiin viittaavaa. Päinvastoin mainoksessa on tarkka kuvaus tuotteesta ja sen valmistustavasta ja ominaisuuksista.

Kesätunturi Oy:n "Lämpöhirsitalot" ovat korkealaatuisia vapaa-ajan asuntoja, joita ostetaan myös suhteellisen paljon varsinaisiksi asuintaloiksi. Kukaan ei osta asuintaloa eikä edes korkeatasoista vapaa-ajan asuntoa pelkästään sanomalehti-ilmoituksen perusteella. Kukaan ei osta tällaista rakennusta edes esitteen perusteella. Kuitenkin jo esitteestä käy selvästi ilmi, mikä on talon rakennustapa. Jokainen kuluttaja haluaa nähdä valmiin näytetalon ennen ostopäätöksen tekemistä. Valmiissa näytetalossa on sen rakenne korostetusti esillä. Heti ulko-ovesta sisääntultua on nähtävillä poikkileikkauskappale elementistä, jota kukaan ostaja ei voi välttyä näkemästä. Mitään syytä sen salailuun ei olekaan, koska kysymys on nimenomaan tuotteen myyntivaltista. Tuotteen paras puoli on sen rakenne, jonka edut selviävät edellä mainitusta esitteen sitä koskevasta kuvailusta.

Kesätunturi Oy:n käyttämän tuotenimen "Lämpöhirsi" perusteella ei kenellekään kuluttajalle voi syntyä sellaista kuvaa, että tuote olisi valmistettu hirrestä. Ilmoitus ei anna harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen ainesosista. Pelkän tuotenimen "Lämpöhirsi" perusteella ei synny harhaanjohtavaa kuvaa tuotteesta. Nimitys "Lämpöhirsitalo" osoittaa kysymyksessä olevan uuden talomallin. Talomallille on tunnusomaista, että sillä on hirren muoto ja ulkonäkö ja että se sen lisäksi on lämmin. Kanteen perusteena olevasta esitteestä käy jokaiselle keskivertokuluttajalle selville, mistä on kysymys.

Sillä, että talo on rakennettu hirrestä, ei ole sinänsä mitään goodwill-arvoa. Kesätunturi Oy on itse tunnettu "aitojen" hirsitalojen valmistaja eikä se voi näin ollen hirsi-sanan käytöllä käyttää hyväkseen kenenkään muun tunnettuisuutta. Jos "Lämpöhirsi" sanan käyttö haittaisi "aitojen hirsitalojen" myyntiä, haittaisi se myös Kesätunturi Oy:tä. Sana "hirsi" ei ole mikään rakennusteknillinen termi. Sitä ei ole määritelty lainkaan RT-kortissa. Ainoa määritelmä on Nykysuomen sanakirjassa.

Rakennusviranomaiset eivät hyväksy vastaajan markkinoimia po. taloja elementtitaloiksi kaava-alueilla, vaan pitävät niitä hirsitaloina.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN KANNANOTTO

KA on ilmoittanut 4.2.1987 päivätyllä kirjeellään seuraavaa:

"Ilmoitan kunnioittavasti, etten ryhdy otsikossa mainitun asian johdosta toimenpiteisiin.

Hirsitalotehdas Kesätunturi Oy:n lehtimainoksessa korostetaan näkyvästi hirsi-sanaa. On todennäköistä, että mainokseen kiinnittävät huomiota hirsitalon hankkimisesta kiinnostuneet kuluttajat. Mainoksesta saa sen kuvan, että siinä kuluttajille tarjotaan höylähirsirakennuksen hinnalla uudentyyppistä höylähirrestä tehtyä rakennusta parempaa hirsirakennusta. Mainoksen teksti ja kuva sekä yhtiön nimi vaikuttavat tämän vaikutelman syntymiseen. Lämpöhirren rakenne ei mainoksesta ilmene, vaan alaan perehtymätön kuluttaja saa helposti sen kuvan, että kyseessä on jonkinlainen hirsi.

Hirsi-käsite on määritelty Suomen Standardisoimislautakunnan RT-kortissa. Lämpöhirttä siinä ei ole määritelty eikä siihen ilmeisesti voidakaan soveltaa hirsi-käsitettä. Kuluttajansuojalain nojalla on edellytetty, että markkinoinnissa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä eikä kuluttajaa johdeta harhaan tuotteen alkuperän ja laadun suhteen. Toisaalta voidaan esittää sellainen varauma, ettei markkinoinnissa tarvitse antaa lisätietoja tuotteen koostumuksesta, ellei sillä ole merkitystä kuluttajan taloudellisen turvallisuuden kannalta. Lämpöhirsitalon hankkiminen ei todennäköisesti aiheuta kuluttajalle taloudellista riskiä hirsitalon hankkimiseen verrattuna. Tällaisen riskin syntyminen ei ole odotettavissa pidemmälläkään aikavälillä. Hakemuksessakaan tällaista väitettä ei ole esitetty.

Taloudellisen turvallisuuden ohella tulee tarkastella lämpöhirsi-sanan harhaanjohtavuutta. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännössä on usein puututtu harhaanjohtavien tuotenimitysten käyttöön. Näissä tapauksissa on ollut kuitenkin kyse myös siitä, että tuote on ollut laadullisesti huonompi. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei olla edes esitetty, että lämpöhirsi olisi laadullisesti huonompi rakennusmateriaali kuin hirsi. Näin ollen, vaikka kuluttaja ei saakaan RT-kortin mukaista hirsitaloa, kuluttajan päätöksenteon kannalta keskeisten vaatimusten, kuten ulkonäön ja asumiseen liittyvien seikkojen, täyttyessä ei tapaukseen liity kuluttajansuojaintressiä."

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kesätunturi Oy valmistaa ja markkinoi mm. puuelementtirakenteisia lämpöeristettyjä valmistaloja. Talojen seinät tehdään tehdasvalmisteisista levyelementeistä, joiden ulkoja sisäpinnalla on hirsipaneeli. Talon ulkonurkkiin asennetaan hirsinurkat.

Yhtiö on markkinoinut em. taloja useissa sanomalehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Niissä on käytetty ilmaisuja "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo". Myös markkinoinnissa käytetyssä esitteessä on käytetty samoja ilmaisuja. Po. talot on siinä esitelty yksityiskohtaisemmin.

Ilmaisulla hirsi tarkoitetaan yleensä oksittua puunrunkoa, jonka latvan läpimitta on vähintään 15 cm. VTT:n asiassa antaman lausunnon mukaan teknisessä mielessä hirrellä tarkoitetaan pitkänomaista puista muotokappaletta. Kappale on yleisimmin valmistettu samasta puusta (massiivipuinen hirsi). Lausunnon mukaan hirsitalolla ymmärretään perinteisesti rakennusta, jonka ulkoseinät ja usein myös sisäseinät on valmistettu päällekkäin ladotuista hirsistä. Teknisessä mielessä hirsitalon oleellinen tunnuspiirre on, että talon kantava runkorakenne muodostuu nimenomaan hirsistä eikä erillistä runkorakennetta tarvita.

Yhtiön markkinoimien "lämpöhirsitalojen" rakennusaineena ei edellä olevan mukaisesti ole hirsi eivätkä ne ole teknisesti hirsitaloja. Siten yhtiön käyttämät ilmaisut "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" ovat yleisestä kielenkäytöstä poikkeavia.

Markkinatuomioistuin on mm. ratkaisussaan 24.2.1987 n:o 1987:3 katsonut, että markkinoinnissa käytettävät ilmaisut on pyrittävä valitsemaan siten, että niille ei anneta yleisestä kielenkäytöstä poikkeavaa merkitystä ja kieltänyt käyttämästä vähittäismyymälästä sanan tukku sisältävää nimitystä. Markkinatuomioistuin on myös esim. kieltänyt käyttämästä muiden kuin konkurssipesiin kuuluvien kulutushyödykkeiden markkinoinnissa toiminimeä Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy (1980:3) ja kiertävistä myyntiautoista nimitystä tehtaanmyymälä (1981:17). Kaikkien mainittujen ratkaisujen perusteluissa on kuitenkin viitattu myös siihen, että kielletyt ilmaisut ovat antaneet virheellisen tai epäselvän kuvan markkinoitavien hyödykkeiden edullisuudesta.

Yhtiön markkinoiman "lämpöhirsitalon" ostajalle ei kaupantekovaiheessa voi jäädä virheellistä kuvaa, että kysymyksessä olisi hirsistä rakennettu talo.

Yhtiön markkinoimat po. talot ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin vastaavanlaiset hirsistä rakennetut talot. Markkinoitu "lämpöhirsitalo" on, huolimatta rakennusteknisistä eroista, asumiskäytön kannalta samanveroinen vaihtoehto kuin hirsistä rakennettu vastaavanlainen talo. Hakija ei ole näyttänyt, että "lämpöhirsitalo" olisi laadullisesti huonompi kuin hirsistä rakennettu talo. Vastaajan markkinoinnissa käyttämät ilmaisut "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" eivät ole antaneet virheellistä tai epäselvää kuvaa po. talojen hinnan edullisuudesta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että sanan hirsi käyttö vastaajan ilmaisuissa "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" ei ole sillä tavoin epäselvää, että markkinointi olisi totuudenvastaista, harhaanjohtavaa taikka hyvän liiketavan vastaista.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Yleisen Teollisuusryhmä r.y.:n hakemus hylätään.

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. velvoitetaan suorittamaan Kesätunturi Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena vaaditut kymmenentuhatta (10 000) markkaa.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Aaltonen, Antila, Heiniö, Mustonen ja Ollikainen.