23.5.2016

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa G4S-kotelon 5 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että kaikilla taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistetuilla työntekijöillä on oikeus työajan lyhennysvapaaseen; ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.434,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

G4S-kotelon 5 §:n määräystä on sovellettava kaikkiin taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistettuihin työntekijöihin siitä riippumatta, milloin osa-aikaistaminen on tapahtunut. Myös G4S-kotelon allekirjoittamisen jälkeen osa-aikaistetuilla työntekijöillä on oikeus työajanlyhennysvapaaseen.

Määräyksen sanamuodossa ei ole rajattu sen ajallista soveltamisalaa. Määräyksen sanamuodon mukaan ainoa rajoitus työajanlyhennysvapaan saamiseen on osa-aikaistamisen peruste, tuotannollinen ja taloudellinen syy. Määräyksen sanamuodon mukaan sitä sovelletaan kaikkiin taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistettuihin työntekijöihin. Mikäli osapuolilla olisi ollut tarkoitus sopia, että määräys koskee vain ennen määräyksen kirjaamista osa-aikaistettuja henkilöitä, tästä olisi nimenomaisesti sovittu.

Määräyksen tulkinnassa tulee huomioida, että joissakin G4S-kotelon määräyksissä soveltamisalaa on rajoitettu. Esimerkiksi G4S-kotelon 4 §:n määräyksien soveltamisalaa on rajattu ajallisesti seuraavasti: "seuraavia määräyksiä sovelletaan niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka ovat olleet työssä ja joihin on noudatettu 31.12.2001 saakka Postialan tehtäviä koskevaa työehtosopimusta". Sanotun 4 §:n kohdissa 1 ja 5 on vielä muulla tavoin täsmennettyjä ajallisia rajoituksia samoin kuin 7 §:ssä.

Edellä mainituissa määräyksissä on selkeästi asetettu määräyksen soveltamisalan rajoitukseksi, että työntekijän työsuhteen on tullut olla voimassa mainittuna päivänä. Mikäli määräyksen soveltamista on ajallisesti rajoitettu, siitä on mainittu määräyksessä. G4S-kotelon 5 §:n määräyksessä ei ole päivään tai muuhun aikaan sidottua rajoitusta. Päivään tai muuhun aikaan sidottua rajoitusta ei ole myöskään G4S-kotelon 2, 3 tai 6 §:ssä. Muut G4S-kotelon määräykset huomioon ottaen G4S-kotelon 5 §:n soveltamisalaa ei ole ollut tarkoitus rajoittaa ajallisesti ja sen sanamuoto vastaa sopijaosapuolten yhteistä tarkoitusta.

Työnantajapuoli on laatinut työehtosopimustekstin. Työntekijäpuoli on työehtosopimusmääräyksen voimaan tultua tiedottanut siitä jäsenilleen ja ilmoittanut myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä osa-aikaistettujen työntekijöiden olevan jatkossa oikeutettuja työajan lyhennysvapaaseen. Työnantajapuoli ei ole korjannut nyt virheelliseksi väittämäänsä työntekijäpuolen tulkintaa yli 10 vuoteen. Yhtiössä ei ole osa-aikaistettu työntekijöitä työnantajan aloitteesta vuoden 2004 jälkeen. Näin ollen vastaajan väittämää sopimusmääräyksen vakiintunutta tulkintaa ei ole. Luottamusmies on välittömästi asiasta tiedon saatuaan riitauttanut työnantajapuolen näkemyksen sopimusmääräyksen rajatusta soveltamisalasta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.180 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Riidan kohteena olevasta määräyksestä sovittiin 15.12.2004 eikä sen sisältöä tai tarkoitusta ole tämän jälkeen muutettu. Määräyksen tulkinnan kannalta olennaista on, missä olosuhteissa määräyksestä sovittiin ja mikä oli osapuolten tarkoitus määräyksestä sovittaessa 15.12.2004. Käytännössä tulkinnan kohteena on siten 15.12.2004 sovitun työehtosopimuspöytäkirjan 4 § eikä G4S-kotelon 5 §.

G4S-kotelon 5 § koskee niitä työntekijöitä, jotka olivat osa-aikaistettuna tuotannollis-taloudellisin perustein 15.12.2004. Poikkeuksesta sovittiin, koska yhtiöllä oli tuolloin osa-aikaistettu suuri joukko työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Määräyksellä poikettiin rahankäsittelypalvelualan työehtosopimuksesta laajentaen työajan lyhennysvapaiden ansaintaa koskemaan myös määrättyjä osa-aikaistettuja työntekijöitä. Ilman laajennusta osa-aikaistetut työntekijät eivät ansaitsisi lyhennysvapaita. Kyse ei ole poikkeusmääräyksestä, jota sovellettaisiin kaikkiin tulevaisuudessa mahdollisesti osa-aikaistettaviin työntekijöihin. G4S-kotelon sopimisajankohta 12.3.2010 ei ole relevantti määräyksen soveltamisen kannalta.

Yhtiö on tällä hetkellä ainoa, joka noudattaa rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimusta. Vuonna 2004 työehtosopimusta sovellettiin kuitenkin muissakin yhtiöissä. Poikkeuksesta sovittaessa tarkoituksena ei ollut saattaa yhtiötä pysyvästi muita alan toimijoita epäedullisempaa asemaan sopimalla työehtosopimus pysyvästi kalliimmaksi sen kannalta. Näin ollen määräys on määrättyä ja suljettua työntekijäjoukkoa koskeva poikkeus.

Määräyksen sanamuodon mukaan työajan lyhennysvapaita ansaitsevat osa-aikaistetut työntekijät. Sanamuoto viittaa tapahtuneeseen osa-aikaistamiseen, ei tuleviin osa-aikaistamisiin. Määräyksen sanamuoto ei siten tue kantajan väitettä, että myös mahdollisesti myöhemmin osa-aikaistettaviin työntekijöihin sovellettaisiin poikkeusmääräystä. Poikkeusmääräystä tulee tulkita suppeasti.

Kaikkien G4S-kotelon lisäetujen soveltamisala on rajattu. Entisiä postilaisia koskevista poikkeuksista (G4S-kotelon 4 §) sovittiin pöytäkirjalla 22.2.2002 ja ne koskevat vain määrättyjä työntekijöitä. Soveltamisalan piiriin ei ole myöhemmin lisätty uusia työntekijöitä. Rajoitettu soveltamisala koskee myös ruuhkalisää (G4S-kotelon 7 §).

G4S-kotelo muodostettiin vuonna 2010 useista työehtosopimuspöytäkirjoista niiden sisältöä tai alkuperäistä tarkoitusta muuttamatta. Tämä kirjattiin G4S-kotelon 1 §:ään ja koskee myös riidanalaista, alun perin 15.12.2004 sovittua määräystä. Kirjaus olisi tarpeeton, mikäli kantajan vaatimus määräyksen tulkinnasta hyväksyttäisiin.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Rahankäsittelypalvelut -alan työehtosopimuspöytäkirjan 12.3.2010 eli niin sanotun GS4-kotelon 5 §:n mukaan mikäli työntekijä on osa-aikaistettu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, hänellä on oikeus yhteen työajan lyhennysvapaaseen kutakin kahdeksaatoista sellaista työssäolopäivää kohden, jona hänen työpäivänsä pituus on vähintään kahdeksan tuntia.

Kantajan mukaan määräystä on sovellettava kaikkiin työnantajan taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistamiin työntekijöihin riippumatta siitä, milloin osa-aikaistaminen on tapahtunut. Vastaajan mukaan määräys koskee vain pöytäkirjan laatimishetkellä 15.12.2004 osa-aikaistettuina olleita työntekijöitä.

GS4-kotelon 5 §:n tulkinta

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liittosihteeri A on työtuomioistuimessa kertonut osallistuneensa työehtosopimuspöytäkirjaa koskeneisiin neuvotteluihin vuosina 2004 ja 2010. Yhtiössä käytiin yhteistoimintaneuvotteluja vuonna 2004 ja pöytäkirjalla haluttiin varmistaa osa-aikaisten työntekijöiden oikeus työajanlyhennysvapaisiin. Määräystä oli tarkoitus soveltaa kaikkiin tuotannollisista tai taloudellisista syistä osa-aikaistettuihin työntekijöihin eikä määräykseen kirjattu ajallista rajausta toisin kuin esimerkiksi saman pöytäkirjan 4 ja 7 §:ään. Osapuolten erimielisyys määräyksen tulkinnasta ilmeni ensimmäisen kerran keväällä 2015, kun yhtiö ilmoitti osa-aikaistamisista ja siitä, ettei määräys koskisi vuoden 2004 jälkeen osa-aikaistettavia työntekijöitä.

G4S Cash Solutions Oy:n työturvallisuus- ja tarkastuspäällikkö B osallistui neuvotteluihin vuosina 2004 ja 2010. Neuvotteluissa keskusteltiin siitä, miten yhteistoimintaneuvotteluista aiheutuvien osa-aikaistamisten vaikutuksia voitaisiin lieventää. Pöytäkirjaan kirjattiin työntekijäpuolen aloitteesta tuotannollisista tai taloudellisista syistä osa-aikaistetuille työntekijöiden oikeus työajanlyhennysvapaaseen. Pöytäkirjalla oli tarkoitus "koteloida" yhtiötä koskevat määräykset eikä koteloon ollut tarkoitus jälkeenpäin lisätä ulkopuolisia henkilöitä. Työnantajapuolen tarkoituksena oli, että määräys koskee vain sopimushetkellä osa-aikaistettuina olevia työntekijöitä.

Edellä selostettujen kertomusten perusteella työtuomioistuin toteaa, etteivät työehtosopimuspöytäkirjan sopijapuolet ole vuosina 2004 tai 2010 käymiensä neuvottelujen aikana keskustelleet siitä, että ainoastaan sopimushetkellä 2004 tuotannollisista tai taloudellisista syistä osa-aikaistettuna olleilla työntekijöillä olisi oikeus työajanlyhennysvapaaseen sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla. Koska yhtiö ei ole osa-aikaistanut työntekijöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä vuoden 2004 jälkeen, määräyksestä ei ole esitettävissä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Näin ollen työehtosopimuspöytäkirjan määräystä on tulkittava lähinnä sen sanamuodon mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuspöytäkirjan 12.3.2010 eli niin sanotun GS4-kotelon 5 §:n (K4, V1) sanamuoto on selvä. Määräys viittaa kaikkiin taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistettuihin työntekijöihin. Toisin kuin kotelon joissakin muissa määräyksissä, nyt esillä olevassa määräyksessä ei ole ajallista rajoitusta. Sanamuodon mukaista tulkintaa puoltaa myös osa-aikatyöntekijöiden tasapuolista, suhteellisuusperiaatteen mukaista kohtelua koskeva pakottava sääntely, jonka työtuomioistuin on aikaisemminkin ottanut huomioon käsitellessään osa-aikatyöntekijöiden oikeutta työajan lyhennysvapaisiin (esim. TT 2001:52). GS4-kotelon 5 §:n määräystä on näillä perusteilla tulkittava kantajan esittämällä tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa G4S-kotelon 5 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että kaikilla taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistetuilla työntekijöillä on oikeus työajan lyhennysvapaaseen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.434,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Niittylä, Tuliara, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.