21.3.2016

Kannevaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Oy Grundfos Environment Finland Ab:n suorittamaan A:lle korvaukseksi irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaava määrän 58.381,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 10.6.2015 lukien ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Oy Grundfos Environment Finland Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.539,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen perusteet

A:n luottamusmiesasema

Yhtiön irtisanoessa A:n työsuhteen 18.8.2014 A on ollut pääluottamusmiehen asemassa. Työsopimussuhteen päättyessä asiassa on noudatettu työehtosopimuksessa määritettyä kuuden kuukauden mittaista pääluottamusmiehen jälkisuojaa, jonka aikana entisellä pääluottamusmiehellä on täysimääräinen pääluottamusmiehen irtisanomissuoja. Siten A:n työsuhteen päättämisen työehtosopimuksen mukaisuus tulee arvioitavaksi pääluottamusmiehen irtisanomissuojaa koskevien työehtosopimusmääräysten perusteella.

A toimi sekä Kaivokselan että Joutsan toimipaikkojen työntekijöiden luottamusmiehenä. Yhtiö on hyväksynyt A:n aseman Joutsan toimipaikan luottamusmiehenä. Se on sallinut tämän hyväksymällä sen, että A neuvottelee Joutsan työntekijöiden pääluottamusmiehenä heidän työehdoistaan, antamalla A:lle vapautuksen käydä Joutsassa luottamusmiestehtävien hoitamiseksi, maksamalla A:n matkakulut Vantaan ja Joutsan väliltä luottamusmiestehtäviin kuuluvina kustannuksina ja lukemalla Joutsan työntekijät A:n edustamiin työntekijöihin A:n luottamusmieskorvausta ja -vapautusta laskettaessa. A on myös neuvotellut yksin Joutsan yksikön päällikön kanssa Joutsan työntekijöiden asemaa koskevista seikoista luottamusmiehen ominaisuudessa.

Työehtosopimuksen 43.6.1 kohdassa tarkoitetuiksi tuotantolaitoksiksi tulee lukea kaikki tuotantolaitokset, joiden työntekijöiden pääluottamusmiehenä henkilö toimii. Pääluottamusmiehen työsopimussuhteen saa päättää vain, jos kaikkien tällaisten tuotantolaitosten toiminta keskeytyy kokonaan (TT 2010:144). A on 24.5.2013 huomauttanut työnantajalle siitä, että hän toimii Joutsan yksikön luottamusmiehenä ja yhtiön Joutsan yksikkö tulee joka tapauksessa jatkamaan toimintaansa. Irtisanominen on tapahtunut vastoin työehtosopimuksen pääluottamusmiehen suojaa koskevia määräyksiä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttäminen

Oy Grundfos Environment Finland Ab on käynyt yhtiön henkilöstön kanssa 11.9.2012 - 25.10.2012 yhteistoimintaneuvottelut, joiden aiheena oli yhtiön Kaivokselan yksikön sulkeminen. Yhteistoimintaneuvottelussa on 26.9.2012 sovittu yhtiön ja henkilöstön kesken, että Kaivokselan yksikön vakituista henkilökuntaa ei korvata ulkopuolisella työvoimalla ja mahdollisesta ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä sovitaan henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Tuolloin tehty sopimus on todettu uudelleen 4.10.2012 käydyssä yhteistoimintaneuvottelussa. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä Kaivokselan yksikössä ei ole sovittu tai neuvoteltu tuon yhteistoimintaneuvotteluissa tehdyn sopimuksen jälkeen.

Yhtiö on käyttänyt A:n irtisanomisaikana ja sen päättymisen jälkeen ulkopuolista työvoimaa (Konecranes Oyj) Kaivokselan yksikön purku- ja siivoustöissä. Tätä työtä olisi pitänyt tarjota Kaivokselan yksikössä työskennelleelle A:lle, koska yhtiö oli yhteistoimintaneuvotteluissa syksyllä 2012 sitoutunut tarjoamaan ulkoistusharkinnan alaista työtä ensiksi Kaivokselan yksikön työntekijöille. A teki samaa työtä (purku ja siivous) kesällä 2014 ennen työsuhteen irtisanomista, joten hän olisi kyennyt tekemään ulkoistettua työtä. Vaikka katsottaisiin, että Vantaan tuotantoyksikön toiminta oli keskeytynyt, on tuo keskeytyminen tapahtunut myöhemmin kuin A:n työsuhde päättyi, ja tästä syystä A:n työsuhdetta ei saanut päättää 18.2.2015.

Koulutus ja muun työn tarjoaminen

A:n työsuhteen irtisanominen oli vastoin pääluottamusmiehen irtisanomissuojamääräyksiä myös siitä syystä, että työnantajalla oli velvollisuus tarjota Kaivokselan yksikössä irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille työtä, ja tuota työtä on ollut tarjolla kesä-heinäkuun 2014 taitteessa sekä syksyllä 2014. A on 24.5.2013 ilmoittanut kiinnostuksensa jatkaa työssä muissa avautuvissa työtehtävissä ja osallistua mahdollisuuksien mukaan oppisopimuskoulutukseen.

Muun työn tarjolla olemista osoittavat työnantajan tekemä toisen työntekijän siirto Kaivokselasta huoltoyhtiöön 30.6.2014, työnantajan yksilöimätön tiedustelu 18.8.2014 A:n halukkuudesta siirtyä Joutsaan ja edellä selostettu työnantajan ulkopuolisen työvoiman (Konecranes Oyj) käyttö Kaivokselan purku- ja siivoustöissä syksyllä 2014.

Yhtiö siirsi 30.6.2014 Kaivokselassa aiemmin työskennelleen B:n niin sanottuna vanhana työntekijänä yhtiön valmistamia pumppuja huoltavaan huoltoyhtiöön Grundfos Pumput Ab Oy:öön. Kyseinen huoltoyhtiössä avoinna ollut työtehtävä ei ollut julkisessa haussa eikä myöskään yhtiöiden sisäisessä haussa. Kaivokselan työntekijät eivät ole saaneet tietoa tarjolla olleesta työtehtävästä.

Yhtiöllä on ollut velvollisuus tarjota A:lle työtä pumppujen huoltoa tekevästä konsernin sisaryhtiöstä. Grundfos -konserni on rakentunut siten, että sillä on ollut yhteinen ylin johto sekä yhteinen henkilöstöhallinto, johon ovat kuuluneet työhönotto, palkkahallinto, työsopimusten laatiminen, vakuutukset, henkilökunnalle annettavat ohjeet ja muun muassa työterveyshuollon järjestäminen. Työntekijät ovat siirtyneet joustavasti tarpeen mukaan yhtiöistä ja niiden eri toimipisteistä toiseen. Yhtiöt ovat suorittaneet konsernin yhteisen liiketoiminnan osatoimintoja, eivätkä ne ole kilpailleet keskenään. Konserni on jo ennen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tapahtuneita liiketoiminnan järjestelyjä toiminut yhtenä liiketoimintakokonaisuutena. (Ks. KKO 2010:43.)

Pääluottamusmiehen irtisanomissuojasta johtuu, että työnantajan tulee viimeisenä vaihtoehtona päättää pääluottamusmiehen asemassa olevan työntekijän työsuhde, ja tuo tilanne tulee välttää tarjoamalla (ensi sijassa) pääluottamusmiehelle toisessa tuotantoyksikössä tarjolla olevaa pääluottamusmiehen osaamista vastaavaa työtä. Pääluottamusmiehen suojasta johtuen B:lle tarjottua työtä olisi tullut tarjota A:lle.

Irtisanomisilmoitusta A:lle 18.8.2014 annettaessa työnantaja tiedusteli suullisesti A:lta hänen halukkuuttaan toiseen työhön yhtiön Joutsan tehtaalla. Tähän A vastasi olevansa kiinnostunut asiasta, mutta haluavansa tietää tarjouksen tarkemmat ehdot kuten työtehtävän ja palkkauksen. Hän pyysi työnantajaa esittämään nämä seikat. Työnantaja ei esittänyt A:lle tämän pyytämää tarjousta työstä Joutsassa tai palannut mitenkään muutoinkaan tarjotakseen A:lle muuta työtä.

Oy Grundfos Enviroment Finland Ab ja A eivät ole yhteisesti todenneet, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Työsuhteen päättämiskorvauksen määrä

Korvauksen määrää harkittaessa on korvausta korottavana tekijänä huomioitava A:n työsuhteen pitkä kesto sekä työehtosopimuksen 43.6.7 kohdassa mainittu seikka, että A:n työsuhteen päättäminen on merkinnyt työntekijöiden henkilöstön edustajan oikeuksien loukkaamista.

Oikea ja kohtuullinen korvauksen määrä on A:n 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Vaatimuksen määrä on 58.381,05 euroa (169 tuntia/kuukausi x 23,03 euroa/tunti (KTA työsuhteen päättyessä) x 15 kk).

Työehtosopimuksen korvausmääräyksen laskentaperusteessa ei ole ollut tarkoitus poiketa työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesta laskentatavasta. Korvauksen tulee vastata työntekijän ansioita eikä peruspalkkaa (ks. KKO 2006:42). Yhtiö maksoi A:lle irtisanomisajan palkan laskettuna 23,03 euron keskituntiansion mukaan eikä päättämiskorvausta ole perusteltua laskea eri tavoin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.190 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n luottamusmiesasema

A on toiminut työntekijöiden valitsemana pääluottamusmiehenä kausina 2011-2012 ja 2013-2014 vain Vantaalla Kaivokselan tehtaalla. Joutsan tehtaan työntekijät eivät ole missään vaiheessa osallistuneet, eivätkä ole voineetkaan osallistua pääluottamusmiehen valintaan, koska valinta on aina suoritettu Vantaan Kaivokselan tehtaan työntekijöiden toimesta ja keskuudessa. A:n luottamusmiesaseman laajentamisesta koskemaan myös Joutsan tehdasta ei myöskään ole missään vaiheessa sovittu työnantajan kanssa.

Työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmies voidaan valita tiettyyn tuotantolaitokseen ja hänet voidaan irtisanoa, jos tämän tuotantolaitoksen toiminta keskeytyy kokonaan.

Yhteistoimintaneuvottelut ja ulkopuolisen työvoiman käyttäminen

Yhtiössä käytiin syksyllä 2012 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi tuotannollisista, taloudellisista ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä johtuen suunnitellusta Kaivokselan tehtaan toiminnan lopettamisesta. Ulkopuolisen työvoiman osalta näissä neuvotteluissa todettiin, että vakituista henkilökuntaa ei saa korvata ulkopuolisella työvoimalla.

Kaivokselan tehtaan rakenteiden purkuun yhtiö on käyttänyt ulkopuolista työvoimaa silloin, kun kyse on ollut työturvallisuuden kannalta liian vaarallisesta tai vaativasta työsuorituksesta. Tällaista on ollut muun muassa ensimmäisten trukkihyllyjen purkaminen, sähkötyöt sekä koneistuslaitteiden irrottamiset. Kaikki turvallisesti suoritettava työ on tehty itse omalla työvoimalla. Yhtiö ei siten ole korvannut vakituista henkilökuntaa ulkopuolisella työvoimalla, eikä teettänyt ulkopuolisella työvoimalla niitä töitä, joita vakituinen henkilökunta on tai olisi voinut tehdä. Työsuhteensa aikana pääluottamusmies A:lla ei ole ollut missään vaiheessa huomauttamista ulkopuolisen työvoiman käytöstä, vaan hän on ollut työnantajan kanssa yhtä mieltä asiantilasta. Yhtiö ei ole käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen lisännyt ostopalveluiden määrää, eikä ostopalveluilla ole korvattu vakituista työvoimaa. Yksikään toimittajista ei ole tehnyt tehtaalla tuotannollista toimintaa, vaan kaikki toiminnot olivat tukitoimintoja kuten korjausta, huoltoa, pesupalvelua, siivousta ja vartiointia.

Koulutus ja muun työn tarjoaminen

Yhtiössä on ollut vakiintunut tapa, että koulutushalukkuus ilmoitetaan työnjohdolle, joka sen jälkeen tutkii mahdollisuuksia koulutuksiin. Vuosien 2012-2013 aikana useat työntekijät ilmoittivat halustaan kokeilla jotain uutta ja heille lähes poikkeuksetta sellainen tilaisuus järjestettiin. Kaikille yhtiön luottamusmiehille lähetettiin 26.3.2013 sähköpostilla muistutus, että koulutushalukkuudesta on kerrottava työnjohdolle normaaliin tapaan. A ei ole kertaakaan ilmoittanut työnjohdolle halukkuudestaan koulutuksiin.

A:lle on ennen hänen työsopimuksensa irtisanomista tarjottu työtä yhtiön Joutsan tehtaalta ja mikäli hän olisi ottanut työn Joutsassa vastaan, olisi hänen kanssaan tehty muutossopimus silloisen työsopimuksen liitteeksi. Tähän työnantaja oli A:n irtisanomiskeskusteluissa valmistautunut. A ei kuitenkaan ottanut tarjottua työtä vastaan, vaan ilmoitti työnantajalle, että hänetkin pitää irtisanoa. A:lle tarjottiin työtä Joutsasta samoin ehdoin kuin Joutsassa työskentelevilläkin on, mutta A ilmoitti, että hän ottaa työn vastaan ainoastaan, mikäli hänen toimipisteensä pysyy Vantaalla ja hänelle maksetaan matkakorvaukset ja päivärahat työskentelystä Joutsassa. Tämä ei luonnollisestikaan ollut mahdollista, koska työtä oli tarjolla nimenomaan Joutsan toimipisteessä, eikä Kaivokselan toimipistettä olisi enää edes ollut olemassa. A:n kieltäydyttyä hänelle tarjotusta työstä annettiin hänelle työsopimuksen irtisanomisilmoitus.

A:n työsopimus on irtisanottu viimeisenä hänen henkilöstöryhmästään ja päättymään siten, ettei Kaivokselan tehtaalla enää tällöin ollut tuotannollista toimintaa. Viimeiset asiakastoimitukset Kaivokselan tehtaalta on tehty 19.5.2014. A:n työsuhteen päättämisessä on siten menetelty teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti, jossa pääluottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisen edellytyksenä mainitaan tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttäminen. A:n työsuhteen päättyessä 18.2.2015 Kaivokselan tehtaan tuotantotoiminta oli keskeytetty kokonaan.

Oy Grundfos Environment Finland Ab:n sisaryhtiö Oy Grundfos Pumput Ab (jäljempänä GSF) haki 13.2.2013 ja 18.4.2013 ilmoituksilla huoltotoimintaansa lisää huoltomiehiä. Oy Grundfos Environment Finland Ab:n ilmoitustaululla oli asiasta julkinen hakuilmoitus ja kaikki halukkaat saivat hakea tehtäviä. Yhtiöllä ei ole tietoa, ketkä tehtäviin hakivat, koska kyseessä oli GSF:n oma rekrytointiprosessi. GSF on Grundfos Environment Finland -yhtiöstä täysin erillinen ja itsenäinen yhtiö, jolla on muun muassa oma johto ja henkilöstöhallinto. A on myöhemmin ilmoittanut työnantajansa edustajalle C:lle, ettei hän hakenut mainittuja tehtäviä. Lopputuloksena tähän rekrytointiprosessiin yksi yhtiön kokoonpanijoista siirtyi GSF:n palvelukseen keväällä 2013.

Toukokuussa 2013 GSF tarvitsi lisää resursseja huoltoonsa, tosin tällä kertaa vain väliaikaisesti. Hakemuksensa GSF:lle jättäneistä työntekijöistä neljä GSF:n nimeämää henkilöä saivat kutsun harjoitteluun. Kyseiset neljä nimettyä henkilöä tekivät vuoden 2013 aikana useita erimittaisia harjoittelujaksoja GSF:llä. Kesäkuussa 2014 GSF tarjosi yhdelle näistä henkilöistä vakituista työsuhdetta huoltotoimintaansa. Yhtiö ei osallistunut tähän prosessiin mitenkään. B:n työsuhde yhtiöön päättyi 30.6.2014 ja tuolloin hänelle maksettiin normaalisti lopputilissä lomat, pekkaset, liukumat yms. pois. Häntä ei siis ole siirretty ns. vanhana työntekijänä toisen työnantajan palvelukseen, vaan kyse on ollut uudesta työsuhteesta uuden työnantajan palveluksessa.

Korvauksen palkkaperuste

Kantaja on kanteessaan ilmoittanut A:n tuntipalkaksi 23,03 euroa. Tämä on hänen keskituntiansionsa. A:lla ei ole ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikanaan. Työntekijällä, jolla ei ole ollut työntekovelvoitetta, käytetään vakiintuneen käytännön mukaan työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettavaa korvausta laskettaessa laskentaperusteena sanotun henkilön aikapalkkaa. A:n aikapalkka työsuhteen päättyessä oli 14,36 euroa tunnilta.

Teknologiateollisuus ry:n vastuusta

Oy Grundfos Environment Finland Ab on toiminut sekä työsopimuslain että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen. Yhtiöllä oli peruste irtisanoa A:n työsopimus työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n nojalla tuotannollisista, taloudellisista sekä työnantajan toiminnan uudelleenjärjestetyistä johtuvista syistä, eikä hänen työsuhteensa päättämisessä ole menetelty vastoin työehtosopimuksen luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä.

Perustelut

Onko A irtisanottu työehtosopimuksen vastaisesti

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 43.6.1 kohdan mukaan jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, ei pääluottamusmiehen työsopimusta saa irtisanoa tai häntä lomauttaa, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Asiassa tulee ensin arvioitavaksi se, onko pääluottamusmies A edustanut yhtiön Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden lisäksi myös Joutsan tuotantolaitoksen työntekijöitä.

A on itse kertonut edustaneensa sekä Vantaan että Joutsan yksikön työntekijöitä. Joutsan yksikön työntekijät eivät hänen kertomansa mukaan ole halunneet valita omaa luottamusmiestä, vaan Vantaan luottamusmies on aina toiminut myös Joutsassa. A:n mukaan viisi työntekijää Joutsan tuotantoyksikössä kuului ammattiliittoon, eivätkä he halunneet asettua ehdolle luottamusmiesvaaleissa. Kun A oli yksin ehdolla, kyse oli sopuvaalista. Varaluottamusmies D:n kertomus on tukenut A:n kertomusta tältä osin.

A on kertomansa mukaan pääluottamusmiehenä käynyt Joutsan tuotantoyksikössä neuvottelemassa muun muassa palkkaukseen ja työaikaan liittyvistä asioista. Myös työnantaja on ollut yhteydessä A:han Joutsan työntekijöihin liittyvissä asioissa. Osa asioista oli sellaisia, jotka on voinut hoitaa puhelimitse. A kävi paikan päällä Joutsassa noin 2-3 kertaa vuodessa, tapasi edustamiaan työntekijöitä ja teki sopimuksia työnantajan kanssa Joutsan työntekijöiden edustajana. Työnantaja ei millään tavoin kyseenalaistanut hänen toimintaansa. Esimies hyväksyi luottamusmiesmatkoihin liittyvät matkalaskut Joutsaan, ja matkakorvaukset maksettiin laskujen mukaisesti. Työtuomioistuin toteaa, että nämä seikat ilmenevät myös kirjallisina todisteina esitetyistä matkalaskuista.

A:lle maksetun luottamusmieslisän määrässä on kantajan kirjallisista todisteista 4-6 ilmenevällä tavalla otettu huomioon myös Joutsan yksikön työntekijät. Luottamusmiesilmoitusten mukaan A on ilmoittanut edustavansa kaudella 2011-2012 yhteensä 66 työntekijää ja kaudella 2013-2014 yhteensä 60 työntekijää. Koska asiassa on selvitetty, että Vantaan tuotantolaitoksessa oli noin 45 työntekijää ja Joutsan tuotantolaitoksessa 15-20 työntekijää, tästäkin voidaan päätellä, että A:lla on ollut edustettavia sekä Vantaalla että Joutsassa.

A:n kertomusta ovat tukeneet yhtiön Vantaan tuotantoyksikössä työskennelleiden D:n ja B:n kertomukset. Vantaan yksikön tuotantopäällikkönä toiminut C ja yhtiön toimitusjohtaja F ovat sitä vastoin olleet kertomustensa mukaisesti siinä käsityksessä, että A edusti vain Vantaan tuotantoyksikön työntekijöitä. Ottaen huomioon edellä selostettu henkilötodistelu kokonaisuudessaan ja erityisesti se seikka, että A on yhtiön toimitusjohtajalle lähetetystä sähköpostiviestistä 24.5.2013 ilmenevin tavoin ilmoittanut työnantajalleen toimivansa myös Joutsan luottamusmiehenä, työtuomioistuin ei pidä C:n ja F:n kertomuksia tältä osin uskottavina.

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet myös siihen, että Joutsan tuotantoyksikön työntekijät ovat 27.8.2014 valinneet yksikölle pääluottamusmiehen. Uuden luottamusmiehen valinta on ollut tuossa tilanteessa työtuomioistuimen arvion mukaan ymmärrettävää, koska pääluottamusmiehenä toiminut A oli irtisanottu noin viikkoa aiemmin 18.8.2014, eikä Vantaalla ollut enää toimintaa.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että pääluottamusmies A on edustanut yhtiön Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden lisäksi myös Joutsan tuotantolaitoksen työntekijöitä.

Joutsan tuotantoyksikön toimintaa ei ole keskeytetty kokonaan työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei ole edes väitetty, että pääluottamusmies A:n kanssa olisi yhteisesti todettu, ettei hänelle ole voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. A on siten irtisanottu työehtosopimuksen 43.6.1 kohdan vastaisesti. Yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Korvauksen määrä

Työehtosopimuksen 43.6.7 kohdan mukaan jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty työehtosopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesti, työnantajan on maksettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että henkilöstön edustajan oikeuksia on loukattu.

Asiassa on vielä selvitettävä, tuleeko päättämiskorvauksen laskentaperusteena käyttää A:n keskituntiansiota vai aikapalkkaa.

Teknologiateollisuus ry on vedonnut työehtosopimuksen 15.1 kohtaan, jonka mukaan keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa. Kirjallisena todisteena on esitetty ote Työsuhdepalvelu.fi -sivustolta otsikolla "Keskituntiansion käyttö ja käyttötarkoitus", jossa ei ole mainintaa siitä, että keskituntiansiota käytettäisiin päättämiskorvausta laskettaessa. Lisäksi kirjallisen todisteena on esitetty sivu 11 teknologiateollisuuden palkanlaskentakansiosta, josta ilmenevästi palkkaperusteena on henkilökohtainen aikapalkka silloin, kun työntekijä on vapautettu työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana. Työtuomioistuin toteaa, että näistä kirjallisista todisteista ei sinänsä ilmene työehtosopimuksen 43.6.7 kohdan tulkintaa ohjaavia seikkoja. Niiden perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että keskituntiansio ei voisi olla perusteltu laskentaperuste määriteltäessä mainitussa määräyksessä tarkoitettua palkkaa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijaa G:tä ja Metallityöväen Liitto ry:n lakiasiain päällikköä E:tä. G:n mukaan yksittäisissä sovintoon päätyneissä irtisanomisriidoissa on usein käytetty laskentaperusteena henkilön aikapalkkaa. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole mitään estettä käyttää laskentaperusteena keskituntiansiota. E:n mukaan keskituntiansio on usein asianmukaisempi laskentaperuste, koska sitä kautta päästään lähemmäksi sitä työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettua tosiasiallista palkkaa, jota henkilölle on työssä ollessa maksettu. Työehtosopimuksen 15.1 kohtaa tai 43.6.7 kohtaa ei ole sisällöllisesti muutettu sinä aikana kun G ja E ovat olleet neuvotteluissa mukana, eikä päättämiskorvausten laskentatapa ole heidän mukaansa ollut liittojen välisten neuvottelujen kohteena.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole tullut näytetyksi, että työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena olisi ollut sopia korvauksen perusteena olevan palkan määräytymisestä työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ja työsopimuslain 12 luvun

2 §:n soveltamiskäytännöstä poikkeavasti. Esitetty selvitys ei myöskään viittaa siihen, että tällaista yhteisesti hyväksyttyä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä olisi syntynyt.

Päättämiskorvauksen määrittämistä koskevassa oikeuskäytännössä on katsottu, että kuukausipalkan arvioinnissa on perusteltua pyrkiä määrittämään sellainen palkka, jota työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut. Palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavia alentavia tai korottavia tekijöitä ei tällöin yleensä ole perusteltua ottaa huomioon. (KKO 2006:42.) Tämä oikeusohje huomioon ottaen keskituntiansion käyttäminen korvauksen laskentaperusteena kanteessa kuvatuin tavoin on perusteltua edellä E:n kertomuksesta ilmenevin perustein.

A oli työskennellyt yhtiössä lähes 30 vuotta. Hän kuitenkin työllistyi uudelleen ennen irtisanomisajan päättymistä. Näissä olosuhteissa ja ottaen lisäksi huomioon se korvausta korottava seikka, että henkilöstön edustajan oikeuksia on loukattu, työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi korvauksen määräksi kanteessa vaaditun 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 58.381,05 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Oy Grundfos Environment Finland Ab ja Teknologiateollisuus ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa

- Oy Grundfos Environment Finland Ab:n suorittamaan A:lle korvaukseksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaava määrän 58.381,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 10.6.2015 lukien ja

- Teknologiateollisuus ry:n ja Oy Grundfos Environment Finland Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.539,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Hotti, Nybondas, Ahokas ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.