18.3.2016

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa virkaehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi sen, että tullitarkastaja A:n työajaksi on luettava huumekoirakurssille 1/2014 tehdyltä virkamatkalta myös matkustamiseen käytetty aika menomatkalla 7.4.2014 ja paluumatkalla 12.4.2014, ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 3.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

A kuljetti autossa huumekoiraa, joka vaatii matkan aikana tarkkailua ja valvontaa. Koira on ohjeistuksen mukaan kuljetettava virkamatkalla niin, että se on perillä toimintakuntoisena. Koiranohjaaja on täysin sidottu koiran valvontaan ja tarkkailuun koko matkustamisen ajan.

Tullikoiraa koskevien ohjeiden mukaan koiraa ei voi kuljettaa julkisilla kulkuneuvoilla, vaan sen kuljettamiseen täytyy käyttää joko virka-autoa tai omaa autoa, joka on hyväksytty tähän käyttöön. Koiranohjaajilla on omien henkilökohtaisten matkatavaroiden lisäksi kurssimatkalla mukanaan työvaatteet, voimankäyttövälineet, koiran ruuat, ruoka-astiat ja koiran huoltoreppu. Yleensä mukana matkalla on myös harjoitushuumausaineet. Työnantaja on määrännyt A:n kyseiselle kurssille, ja hänen virkatehtäviinsä on kuulunut toimia tällöin koiran kuljettajana.

Koiran kanssa matkustamisen on valvonta- ja tarkkailutehtävän takia katsottava olevan työaikaa samoin kuin on tulkittu olevan työtuomioistuimen tapauksessa TT 1993:77. Kyseisessä tapauksessa osapuolet olivat olleet yksimielisiä siitä, että se osuus matkasta, joka oli matkustettu kuljettaen sairasta koiraa, oli luettava työajaksi. Työtuomioistuin on omissa johtopäätöksissään katsonut kyseiseen tilanteeseen soveltuvan myös saattotehtäviä koskevat työneuvoston kannanotot (lausunnot nro 148 ja 182).

Valtion työaikasopimusta ei voida tulkita tiukemmin kuin työaikadirektiiviä 2003/88/EY. Työajan käsitettä on tulkittava yhdenmukaisesti mainitun direktiivin kanssa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtion työaikasopimuksen 3 §:n tulkinta

Valmisteltaessa 1.1.1998 voimaan tullutta työaikasopimusta omaksuttiin lähestymistapa, jonka mukaan työaikalain varaan jätettiin asiat, joista ei katsottu tarpeelliseksi sopia työaikasopimuksessa. Tähän päädyttiin, vaikka sen seurauksena edelleen joudutaan soveltamaan sekä lakia että sopimusta rinnakkain. Työaikasopimuksessa päädyttiin sopimaan matkustamiseen käytetystä ajasta työajaksi luettavan ajan määräyksen (3 §) kohdalla, koska asiasta haluttiin työaikalaista poikkeava oma sopimusmääräys, joka vastaisi myös pitkään voimassa olleen soveltamismääräyksen sisältöä ja sanamuotoa.

Työaikasopimuksen 3 §:n 2 momentin mukaan matkaan käytetty aika voi tulla luetuksi työajaksi, jos sitä samalla on pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työaikalakiin verrattuna valtion sopimusmääräyksessä työsuoritusta täsmentää siis sana "varsinaisena". Lisäksi soveltamismääräyksessä on virka- ja työtehtävistä mainittu esimerkkinä vartiointi ja laitteiden tarkkailu. Sopimusmääräys siis edellyttää, että kyse on varsinaisesta työsuorituksesta ja virka- tai työtehtävien suorittamisesta kuten vanginvartijalla silloin, kun hän kuljetusmatkan aikana vartioi vankia. Toisin kuin työaikalaissa ja sitä koskevassa työneuvoston tulkintakäytännöissä, valtiolla matka-aika ei voi tulla luetuksi työajaksi esimerkiksi olosuhteiden kuten kuljetettavien esineiden painon tai kyydissä olevien henkilöiden lukumäärän tai työvälineiden perusteella.

Kanteessa perusteluina esitetyillä työtuomioistuimen ratkaisulla (TT 1993:77) tai siinä mainituilla työneuvoston lausunnoilla (148 ja 182) ei ole merkitystä työaikasopimuksen 3 §:ää sovellettaessa ja tulkittaessa. Työtuomioistuimen ratkaisu koski Puolustusvoimien virkamiesten työajasta 13.12.1991 tehtyä virkaehtosopimusta, jonka määräys työajaksi laskettavasta ajasta poikkesi silloisesta valtion työaikasopimuksen määräyksestä. Työneuvoston lausunnot koskevat työaikalain tulkintaa.

Työaikasopimuksen 3 §:n soveltaminen ja tulkinta tullitarkastaja A:n kurssimatkojen osalta

A:n virkatehtäviin tullitarkastajana ja koiranohjaajana kuuluvat tullirikosten paljastaminen ja ehkäiseminen koiran avulla. Koiranohjaaja ei kuitenkaan suorita virkatehtäviään ennakoimattomasti esimerkiksi matkan aikana. Näin ollen matka-aikaa kurssille ei voida pitää tullitarkastaja A:n varsinaisena työsuorituksena eli valvontatehtävänä eikä siis virka- tai työtehtävien suorittamisena.

Se, että A kuljetti autossa huumekoiraa, ei tee matkasta työsuoritusta. Jo hakeutuessaan koiranohjaajan tehtävään koiranohjaaja on sitoutunut ottamaan koiran perheenjäseneksi ja huolehtimaan siitä myös virka-ajan ulkopuolella. Koiran ja ohjaajan aloittaessa peruskurssin tehdään koiranohjaajana toimivan virkamiehen kanssa sopimus Tullin koiran hoitamisesta virka-ajan ulkopuolella. Sopimuksella koiranohjaaja sitoutuu kuljettamaan tullikoiraansa turvallisesti virkapaikalle sekä vapaa-aikanaan. Jos koiran tarkkailu, valvonta ja tarvittava hoitaminen tekisivät matkoista työsuorituksen, tulisi myös työpaikan ja kodin välisen sekä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen olla koiranohjaajalle työsuoritusta ja matka-aikaa, mitä ei kantajakaan ole vaatinut.

Koiria kuljetetaan virka-ajalla työtehtäviin sekä koulutuksiin pääsääntöisesti virka-autolla. Virka-autot on varustettu koirien kuljettamiseen. Jos virka-autoa ei poikkeuksellisesti ole käytettävissä, voidaan virkatehtäviin siirtyä ja koulutuksiin kulkea myös omalla koirankuljettamiseen varustetulla autolla. Vapaa-ajallaan, mukaan lukien kodin ja työpaikan väliset matkat, koiranohjaaja kuljettaa koiraa omalla autollaan, jonka edellytetään olevan varustettu koiran kuljetukseen. Virka-auton käyttäminen koiran kuljetukseen ei tee virkamiehen matkustusajasta työaikaa eivätkä koiran vaatimat toimenpiteet kursseille matkustamisen aikana poikkea siitä huolenpidosta, miten koiraa tulee hoitaa esimerkiksi vapaa-ajan matkustamisen yhteydessä. Myöskään koiranohjaajien kanssa tehdyissä sopimuksissa ei ole erityisiä ohjeita tai määräyksiä, jotka koskisivat koirien kuljettamiseen käytetyn ajan laskemista työajaksi.

Tullikoirasta huolehtiminen ei poikkea siitä, miten koirista yleensäkin tulee huolehtia kuljetuksen aikana. Jo eläinsuojelulliset periaatteet ja säännökset edellyttävät, että koiraa tulee juottaa, ruokkia ja ulkoiluttaa sekä matkustamisen aikana että myös muulloin eivätkä nämä toimenpiteet ole koiranohjaajan työsuoritukseksi katsottavaa toimintaa. Pitkien matkojen aikana myös autoa kuljettavan on pidettävä taukoja, jolloin koirasta voidaan huolehtia. Koiraa kuljetetaan virka-autoissa häkissä ja useimmat koirat lepäävät kuljetushäkissä olleessaan eivätkä siis tarvitse mitään tarkkailua matkan aikana. Jos erityistä tarkkailua ja valvontaa tarvittaisiin samanaikaisesti autolla ajamisen kanssa, voisi se olla vaaraksi liikenneturvallisuudelle. Näin ei kuitenkaan ole yleisesti eikä tullikoirien osalta arvioitu ja koiranohjaajat voivat matkustaa yksin autolla koiransa kanssa muun muassa kodin ja työpaikan väliset matkat.

Erillinen koiratoiminnan määräys on Tullissa annettu ensimmäisen kerran 12.1.2011. Koiratoiminnan määräyksessä on linjattu toiminnan organisointia, suunnittelua sekä vastuita, ja siihen on koottu ohjaajia ja koirien käyttöä koskevia määräyksiä. Jos Tullissa olisi katsottu koiranohjaajien osalta matkustamiseen käytetty aika vakiintuneen tulkinnan perusteella työajaksi, taikka olisi tarkoitettu, että se tulisi jatkossa katsoa Tullissa koiranohjaajien työajaksi, olisi tulkinta tullut määräystä valmisteltaessa esille ja kirjatuksi myös määräykseen. Koska ei ole ollut tarkoitus, että työaikasopimusta sovellettaisiin koiranohjaajien osalta muulla tavoin kuin muita virkamiehiä koskien, ei ole mitään erillisiä määräyksiä koiran kanssa matkustavan virkamiehen matka-ajan osalta. Tullin noudattama tulkinta vastaa myös muiden työaikasopimuksen piiriin kuuluvien virastojen ja alojen, joilla on virkakoiria, tulkintaa ja käytäntöä.

Virkamiehet joutuvat virkamatkoillaan kuljettamaan työvälineitään kuten kannettavia tietokoneita ja matkapuhelimia, joista on huolehdittava. Matkalla saattaa olla mukana myös salassa pidettävää materiaalia, jota on koko ajan valvottava. Tästä huolimatta matka-aikaa ei näillekään virkamiehille lueta työajaksi. Virkakoira on koiranohjaajan työväline, josta hänen on huolehdittava kaikissa olosuhteissa ja kaikkina aikoina, myös matkojen aikana. Koska kyse on elävästä eläimestä, koiraa ei voida täysin rinnastaa muiden virkamiesten työvälineisiin. Kuitenkin arvioitaessa matka-aikaa, ei erilaiseen sopimustulkintaan ole perusteita.

Perustelut

Valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä 1.4.2014 – 31.1.2017 voimassa olevan, työaikoja koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Määräyksen soveltamisohjeen 2 kohdan mukaan virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen, kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Asiassa on riidatonta, että A:n virkatehtäviin tullitarkastajana ja koiranohjaajana on kuulunut tullirikosten paljastaminen ja ehkäiseminen koiran avulla. Hän on tehnyt sopimuksen Tullin kanssa koiran pitämisestä kotonaan ja hoitamisesta myös virka-ajan ulkopuolella. Tullin valvontaosaston valvontapäällikkö C on kertonut, että koulutusmatkoilla suoritetaan vain hyvin poikkeuksellisesti työtehtäviä, ja tällöinkin niistä sovitaan erikseen työnjohdon kanssa. C:n mukaan koirien vaatima huolenpito kursseille matkustamisen aikana ei poikkea siitä huolenpidosta, johon koiranohjaaja on sitoutunut vapaa-ajan matkustamisen yhteydessä. Myöskään tulliylitarkastaja B:n kertomuksesta ei ilmennyt tällaisia seikkoja.

Virkaehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu Rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja D:tä ja Poliisihallituksen työmarkkina-asiantuntija E:tä. He ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että matkoja koulutustilaisuuksiin ei ole luettu työaikaan kuuluvaksi, vaikka virkamies kuljettaisi tällaisella matkalla koiraa mukanaan.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Koiranohjaaja on sitoutunut huolehtimaan koirasta ympärivuorokautisesti. Pelkästään se seikka, että koiranohjaajan on huolehdittava koirasta myös kurssimatkan aikana, joka lähtökohtaisesti ei ole työaikaa, ei tee matkasta virkaehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitettua varsinaista työsuoritusta. Määräyksen vakiintunut soveltamiskäytäntö puoltaa tällaista virkaehtosopimuksen 3 §:n tulkintaa. Se ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole myöskään ristiriidassa työaikadirektiivin 2003/88/EY työaikaa koskevan määritelmän kanssa.

Edellä selostetuin perustein kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Niittylä, Hotti, Ahokas ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen