23.11.2016

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rauman Sähköalantyöntekijät ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Rauman Sähköalantyöntekijät ry:n korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Perusteet

Työtaistelu ja tapahtumien kulku

Teollisuuden Voima Oyj (TVO tai yhtiö) solmi 30.8.2016 sopimuksen TVO:n varasto- ja kuljetustoimintojen luovuttamisesta Logistikas Oy:lle. Toimintojen siirto toteutettiin liikkeen luovutuksena, jolloin TVO:n tukipalveluiden palveluntuotannon hankinta- ja logistiikkatiimin varasto- ja kuljetuspalveluissa työskentelevät yhdeksän työntekijää siirrettiin Logistikas Oy:n palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä entisin työsuhteen ehdoin. Liiketoiminnan siirto tapahtui 1.9.2016.

TVO kutsui tiistaina 30.8.2016 yhtiön kaikki luottamusmiehet keskiviikkona 31.8.2016 kello 8.00 järjestettyyn kokoukseen, jossa yhtiö ilmoitti luottamusmiehille 1.9.2016 tapahtuvasta liikkeen luovutuksesta. Kokouksen jälkeen noin kello 12.00 yhtiön edustajat havaitsivat, että yhtiön työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluvat työntekijät, mukaan lukien työosastojen luottamusmiehet ja ammattiosaston puheenjohtaja A, poistuivat työvuoroistaan työpaikalta. Työtaisteluun osallistui työntekijöitä yhtiön kaikista toiminnoista käyttöyksikköä lukuun ottamatta.

Välittömästi työntekijöiden poistumisen havaittuaan yhtiön sähköntuotannon johtaja B soitti 31.8.2016 kello 12.23 työntekijöiden pääluottamusmies C:lle, joka ilmoitti työntekijöiden ryhtyneen lakkoon. Yhtiön HR Business Partner D ilmoitti kello 13.44 työtaistelusta Energiateollisuus ry:n johtaja E:lle, joka lähetti kello 13.51 Sähköalojen ammattiliitto ry:n johdolle sähköpostitse ilmoituksen työtaistelusta, ja vaati vastaajaa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi yhtiössä.

Pääluottamusmies C soitti 31.8.2016 kello 13.50 johtaja B:lle ilmoittaen näkemyksenään, että työtaistelu jatkuisi seuraavaan maanantai-aamuun 5.9.2016 saakka. B lähetti kello 14.21 sähköpostitse C:lle selvityspyynnön hänen toimenpiteistään työrauhan palauttamiseksi sekä työtaistelun kestoajasta. C vastasi B:lle sähköpostitse kello 15.34 tehneensä kaiken voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Töihin paluun ajankohtaa C ei osannut sanoa kertomansa mukaan.

Työnantajan edustajat B ja D keskustelivat perjantaina 2.9.2016 kello 14.30 pääluottamusmiehen kanssa lakkotilanteesta. Pääluottamusmies ilmoitti osaston luottamusmiesten kanssa käymiinsä keskusteluihin viitaten, että työntekijät palaavat töihin maanantai-aamuna 5.9.2016. Maanantaina 5.9.2016 B lähetti sähköpostitse pääluottamusmiehelle tiedustelun työtaistelutoimien päättymisajankohdasta. Kello 10.05 pääluottamusmies ilmoitti B:lle työtaistelutoimenpiteiden päättyneen. Näin myös tapahtui.

Työtaistelu alkoi keskiviikkona 31.8.2016 noin kello 12.00 ja päättyi maanantaina 5.9.2016 noin kello 9.00. Työtaistelun kestoaika oli lähes viisi vuorokautta.

Työtaistelutoimet olivat jatkuneet viikonlopun yli maanantaihin saakka, vaikka lauantaina ja sunnuntaina työtaisteluun osallistuneilla ei ole ollut säännöllisiä työvuoroja. Kollektiivinen työstä kieltäytyminen olisi jatkunut myös viikonloppuna esimerkiksi työntekijöitä ylitöihin pyydettäessä.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 68 työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluvaa, jotka työskentelevät pääasiassa yhtiön kunnossapidon sekä polttoaineen- ja jätteenkäsittelyn toiminnoissa. Työtaistelun piirissä olleista toiminnoista työtaisteluun osallistui valtaosa työntekijöistä.

Työtaistelun vuoksi yhtiö joutui ydinturvallisuuden takaamiseksi selvittämään ja varmistamaan ulkopuolisten palveluiden saatavuuden työtaistelun aikana. Tästä aiheutui yhtiössä ylimääräistä työtä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työnantajalla on työehtosopimuksen 5.1 §:n mukaan oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Liikkeenluovutus ja muut vastaavat liiketoimintajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita. Koska työtaisteluun on ryhdytty työnantajan ilmoittaman liiketoimintajärjestelyn johdosta, työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Työntekijät kieltäytyivät kollektiivisesti työstä. Työtaistelun alettua pääluottamusmies tai kukaan muukaan ammattiosaston edustaja ei ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Toimenpiteet ovat työtaistelun kesto huomioon ottaen olleet joka tapauksessa riittämättömiä. Ammattiosaston puheenjohtaja on henkilökohtaisesti osallistunut työtaisteluun poistumalla muiden työntekijöiden mukana työvuorostaan 31.8.2016. Lisäksi työtaisteluun osallistuivat kaikkien työosastojen luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yhtiön käyttötoimintojen luottamusmiestä lukuun ottamatta. Näillä perusteilla ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Vastaus kannevaatimuksiin

Rauman Sähköalantyöntekijät ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Yhdistys on kuitenkin vaatinut, että se tulee jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. Myös Energiateollisuus ry:n esittämä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus on hylättävä.

Perusteet

Ammattiosasto Rauman Sähköalantyöntekijät ry tai sen luottamusmiehet eivät ole tehneet päätöstä mielenilmauksesta, mutta muutama luottamusmies on kuitenkin osallistunut mielenilmaukseen. Toisin kuin kanteessa on esitetty, mielenilmaus on kestänyt vain keskiviikkoiltapäivän 31.8.2016 ja perjantain 2.9.2016 välisen ajan. Mielenilmaukseen on osallistunut vain päivätyössä olevia, joista kukaan ei ole ollut viikonloppuna 3.9.2016-4.9.2016 mielenilmauksen vuoksi poissa työstä. Viikonlopulle päivävuorolaisilla ei ole ollut suunniteltuja työvuoroja eikä heitä ole pyydetty ylimääräisiin työvuoroihin. Mielenilmaus on näin ollen päättynyt 2.9.2016 kello 16.00.

Työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on spontaanisti poistunut työpaikalta vastalauseena työnantajan tekemälle ulkoistamiselle ja erityisesti työnantajan menettelytavalle ulkoistamisen yhteydessä.

Hyvityssakko tulisi jättää joko kokonaan tuomitsematta tai tuomita yhdistykselle hyvin pieni hyvityssakko. Asiassa on useita hyvityssakon määrää alentavana huomioon otettavia seikkoja, erityisesti työnantajan oma menettely.

Työpaikalla on yhteensä kahdeksan luottamusmiestä, pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja kuusi osaston luottamusmiestä. Mielenilmaukseen on osallistunut viisi osaston luottamusmiestä. Pääluottamusmies C ei ole osallistunut mielenilmaukseen, vaan hän on yrittänyt saada työrauhan palautettua.

C on 31.8.2016 kello 15.34 ilmoittanut johtaja B:lle, että tilanteen spontaaniudesta johtuen hän ei voi varmuudella tietää, milloin töihin palataan. Työtaistelun ei siten ole ilmoitettu jatkuvan 5.9.2016 saakka.

Osaston puheenjohtaja A on ollut mielenilmauksen johdosta poissa työstä vain keskiviikkona 31.8.2016 kello 12.00-16.00 välisen ajan. Torstaina 1.9.2016 ja perjantaina 2.9.2016 A on ollut hoitamassa ammattiliiton luottamustehtäviä ennalta työnantajan kanssa sovituin tavoin. A:lle on myös maksettu palkka tältä ajalta.

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon myös lakon lyhyt kesto sekä se, ettei lakolla ole pyritty painostamaan työnantajaa. Hyvityssakkoa huomattavasti alentavana seikkana on otettava huomioon myös, että työnantaja on tosiasiassa säästänyt mielenilmauksella satojen tuhansien eurojen palkkakulut, koska työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on osallistunut mielenilmaukseen ja samaan aikaan yhtiön toiminta on jatkunut normaalisti.

Voimalaitoksen käyttöhenkilökunta ei ole osallistunut mielenilmaukseen, joten voimalaitoksen toiminta ei ole keskeytynyt missään vaiheessa. Työnantajalle ei ole siten aiheutunut asiassa mitään taloudellista tai muutakaan haittaa, vaan päinvastoin huomattavia säästöjä. Mielenilmaukseen osallistuneet ovat myös ilmoittaneet työnantajalle palaavansa töihin heti, mikäli työpaikan tilanne sitä edellyttäisi.

Mielenilmaus on johtunut täysin työnantajan harjoittamasta henkilöstöpolitiikasta. Yhtiö on tiedottanut 1.9.2016 tapahtuneesta liikkeenluovutuksesta eri henkilöstöryhmien pääluottamusmiehille vasta 31.8.2016 kello 8.00. Tällöin on siten ensimmäisen kerran kerrottu jo seuraavana päivänä tapahtuvasta liikkeenluovutuksesta, eikä mitään ennakkotietoja ole tätä ennen annettu voimalaitoksen henkilöstölle. Tämän jälkeen työnantaja on 31.8.2016 kello 8.30 ilmoittanut asianomaisille henkilöille liikkeenluovutuksesta ja heidän työnantajansa vaihtumisesta heti aamusta 1.9.2016 alkaen.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 41 §:ssä on säädetty työnantajan tiedottamisvelvollisuuksista liikkeenluovutuksen yhteydessä. Luovuttajana olevan työnantajan on annettava lain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut, hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Annettavat tiedot koskevat tietoja suunnitellusta luovutuksen ajankohdasta, luovutuksen syistä, työntekijöille aiheutuvista taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista seuraamuksista kuten myös työntekijöitä koskevista toimenpiteistä.

Laissa on nimenomaan säädetty, että tiedot tulee antaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua luovutusta.

Työnantaja ei ole noudattanut yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia ilmoittaessaan 31.8.2016, että seuraavana päivänä tapahtuisi liikkeenluovutus. Tätä ei voida missään tapauksessa pitää hyvissä ajoin ilmoittamisena. Yhteistoimintalain henki ei ole toteutunut millään tavoin. Luottamusmiehillä tai asianomaisille työntekijöillä ei ole ollut mahdollisuutta varautua luovutukseen hyvissä ajoin ja esittää sitä koskevia kysymyksiä sekä selvittää luovutuksen oikeusvaikutuksia oman työsuhteensa kannalta.

Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt kantajan ilmoittamien oikeudenkäyntikulujen määrän oikeaksi.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Teollisuuden Voima Oyj:n tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 31.8.2016 noin kello 12.00. Työtaisteluun osallistui 68 työntekijää.

Asiassa on riitaista se, milloin työtaistelu on päättynyt. Asiassa esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella ei ole selvitetty sitä, että työtaistelutoimet olisivat jatkuneet myös viikonloppuna, jolloin työtaisteluun osallistuneilla päivävuorolaisilla ei ole ollut työvuoroja eikä heitä ole myöskään pyydetty ylimääräisiin työvuoroihin. Näin ollen työtaistelun on katsottava päättyneen 2.9.2016 kello 16.00.

Työtaistelun syynä olivat työnantajan ilmoittamat liiketoimintajärjestelyt. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 5.1 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Rauman Sähköalantyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rauman Sähköalantyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rauman Sähköalantyöntekijät ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Rauman Sähköalantyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Lavikkala, Ruohoniemi, Stenholm ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.