5.5.2014

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Osuuskauppa Keulan on tullut ja tulee edelleen maksaa työntekijöille A, B ja C kielilisää kaupan työehtosopimuksen mukaisesti 20.9.2011 alkaen ja

- velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja Osuuskauppa Keulan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 6.999,81 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Naapurikunnassa Eurajoella käynnissä olevalla Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Työmaa on tuonut kaupunkiin huomattavan määrän ulkomaalaisia asiakkaita. Rauman Prisman viihde- ja kodintekniikkaosastolla on vuonna 2011 otettu käyttöön uusi strategia, jonka tarkoituksena on, että työntekijät tarjoavat asiakkaille aktiivista asiantuntijapalvelua. Työntekijöiden tulee tuntea tuotteet takuujärjestelmineen hyvin ja tämä tieto tulee välittää asiakkaille englanniksi tai muulla asiakkaan ymmärtämällä kielellä, elleivät asiakkaat puhu suomea. Tarkoitus ei ole, että asiakkaat toimivat itsepalveluperiaatteella osastolla, vaan työntekijöille on korostettu palvelun merkitystä. Asiakasta tulee "napata hihasta kiinni", eikä päinvastoin. Tuotetiedot ovat usein englanniksi, joita työntekijät suomentavat suomenkielisille asiakkaille ja vierasta kieltä tulee käytettyä myös sitä kautta. Kielilisää tulee maksaa, kun kieltä käytetään usein osana tavanomaista asiakaspalvelua.

Prisman asiakaskunnasta ulkomaalaisten osuus on viime vuosina kasvanut reippaasti. Ulkomaalaisia asiakkaita palvellessaan työntekijät ovat käyttäneet englantia ja englannin kielen käyttö on selvästi lisääntynyt aiemmasta. Viimeisimmän Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n saaman tilaston mukaan Olkiluodon ydinvoimalassa työskentelee noin 3500 työntekijää, joista 2700 on muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.

Työnantaja ei ole maksanut työntekijöille kielilisää työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja on alkanut pitää seurantalistaa työntekijöiden englanninkielisistä asiakaskontakteista. Kirjaa on pidetty maaliskuulta 2012. Maaliskuu on sinänsä aivan tavanomainen kuukausi, jolloin vieraita kieliä ei käytetä mitenkään normaalia enempää. Yhden kuukauden seurantalista ei anna vielä niin kattavaa kokonaiskuvaa, että sen perusteella voitaisiin todeta vierasta kieltä käytettävän jonkun tietyn prosenttiluvun mukaan. Esimerkiksi turistikaudella kesäisin, samoin kuin joulun aikaan, vieraskielisten asiakkaiden päivittäinen määrä kasvaa.

Työehtosopimus

Työehtosopimuksen sanamuotoa "lähes päivittäin" on tulkittava niin, että kun vierasta kieltä on käytetty usein, tässä tapauksessa jopa yli puolessa työvuoroista, kielilisää tulee maksaa. Kirjausta tehtäessä ei sovittu mitään nimenomaista prosenttia sille, kuinka usein vierasta kieltä tulee käyttää. Sopijapuolten tarkoitus ei ole ollut, että kielilisän maksaminen perustuu matemaattiseen kaavaan. Tarkoitus ei myöskään ole ollut, että vieraan kielen käytöstä olisi pidettävä tilastoa, jonka pohjalta laskettaisiin asiakaskontaktien määrä. Mikäli kielilisän maksaminen olisi ollut tarkoitus sitoa johonkin määrättyyn prosenttiin, olisi tällainen prosentti kirjattu työehtosopimustekstiin. Sopijapuolten tarkoitus on ollut, että kielilisää tulee maksaa, kun kieltä käytetään useasti ja se kuuluu normaaliin asiakaspalvelutilanteeseen.

Oleellista työehtosopimuksen kielilisän soveltuvuuden kannalta on se, että työntekijän tulee osata kieltä ja sitä tulee käyttää tavanomaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Prisman kodintekniikkaosastolla asiakaspalvelutilanteet ovat olleet vaativia. Asiakkaiden kanssa käydään läpi erilaisten teknisten laitteiden tuotetietoja, toimintoja ja takuukysymyksiä. Sanavaraston tulee olla melko laaja ja myyjän kanssa käyty keskustelu vaikuttaa aidosti asiakkaan ostopäätökseen. Harva ostaa kallista kodinkonetta, ellei saa asianmukaista palvelua. Työehtosopimuksen vaatimukset täyttyvät A:n, B:n ja C:n osalta.

Kielilisästä sovittaessa tarkoituksena ei ole ollut, että vierasta kieltä tulisi käyttää joka ikisessä työvuorossa, vaan sanamuodonkin mukaan kyseessä on vähintään kahden kielen käyttäminen työtehtävissä rinnakkain. Lähes päivittäisenä käyttönä on pidettävä usein toistuvaa käyttöä, jolloin asiakaspalvelutilanteen hoitaminen vieraalla kielellä on osa normaalia työsuoritusta. Työehtosopimuksessa kielilisän soveltamisalan ulkopuolelle on ollut tarkoitus jättää satunnainen käyttö. A:n, B:n ja C:n kohdalla englannin kielen käyttö on osa normaalia, usein toistuvaa asiakaspalvelutilannetta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry on vastauksessaan, johon Osuuskauppa Keula on osaltaan yhtynyt, vaatinut että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 3.145 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Raumalla on muitakin kodinkoneita myyviä liikkeitä. Lisäksi etenkin suuremmat kodinkoneet kestävät käyttöä vuosikausia ja ovat mitä luultavimmin ulkomaalaisille työntekijöille järjestetyissä majoituspaikoissa valmiiksi. Prismoissa asiakaspalvelun määrä ja sisältö vaihtelevat tuoteryhmälle määritellystä asiakaspalvelun tasosta riippuen. Prismat ovat lähtökohtaisesti itsepalvelumyymälöitä, joissa asiakkaat löytävät etsimänsä tuotteet opaskylttien perusteella. Tarvittaessa myyjän voi kutsua osastolle kutsujärjestelmän avulla. Prismassa myynnissä olevista tuoteryhmistä hyvin harvat on määritelty niin sanotun aktiivisen asiakaspalvelun tuoteryhmiksi. Viihde- ja kodintekniikkaosastolla myytäviä tuoteryhmiä on useita kymmeniä. Osastolla myynnissä olevista tuoteryhmistä ainoastaan isot kodinkoneet ja näytöt on määritelty niin sanotun aktiivisen asiakaspalvelun tuoteryhmiksi.

Vieraskielisten asiakkaiden määrä on maaliskuun 2012 jälkeen vähentynyt kyseisessä Prismassa. Edellytykset kielilisän maksamiselle eivät täyty. Erimielisyyttä työehtosopimusosapuolten välillä on ollut etenkin siitä, miten määräykseen kirjattua "lähes päivittäin" -edellytystä tulkitaan. Mikäli työehtosopimusosapuolten välillä olisi ollut tarkoitus sopia siitä, että kielilisää maksetaan silloin, kun työntekijä käyttää "usein" useampaa kuin yhtä kieltä, olisi määräykseen kirjattu "usein". Kielilisän saaminen edellyttää työehtosopimuksen kielilisämääräyksen sanamuodon mukaisesti useamman kuin yhden kielen lähes päivittäistä käyttöä. Määräyksen sanamuotoa "… lähes päivittäin …" on yleisesti tulkittu siten, että kymmenestä työpäivästä vähintään kahdeksana, mieluiten yhdeksänä, tulee joutua käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.

Jotta työntekijällä olisi oikeus kaupan työehtosopimuksen mukaiseen kielilisään, tulee työntekijän täyttää lähes päivittäisen käytön lisäksi myös muut määräykseen kirjatut edellytykset. Määräyksen sanamuoto "… joutuessa käyttämään …" on ymmärretty siten, ettei esimerkiksi työntekijän ja asiakkaan välinen jutustelu tai kuulumisten vaihtaminen oikeuta kielilisään. Määräyksen sanamuoto "… tavanomaisessa asiakaspalvelussa …" tarkoittaa muun muassa sitä, että esimerkiksi pelkkien tervehdysten, muiden lyhyiden fraasien tai kauppasumman lausuminen ei ole riittävää lisän maksulle (TT: 2001-67). Asiakaspalvelussa tulee pystyä neuvomaan asiakasta muun muassa tuotteen ominaisuuksista, huollosta, käyttökohteista ja -tavoista, ylläpidosta, esitellylle tuotteelle vaihtoehtoisista tuotteista ja takuuehdoista. Maaliskuun palvelukerrat mitä luultavimmin sisältävät myös kertoja, jotka eivät täytä määräykseen kirjatun "tavanomaisen asiakaspalvelun" -edellytystä.

Kaikkien edellä kerrottujen edellytysten tulee täyttyä samaan aikaan henkilön itsensä kohdalla. Siten henkilöllä ei esimerkiksi ole oikeutta kielilisään tilanteessa, jossa viihde- ja kodinkoneosastolla lähes päivittäin joudutaan käyttämään useampaa kieltä, mutta useamman kielen käyttö jakautuu useille henkilöille niin, ettei hän itse joudu käyttämään lähes päivittäin useampaa kieltä. Samoin henkilöllä ei ole oikeutta kielilisään, vaikka hän lähes päivittäin käyttäisi englannin kieltä palvelutilanteen kuitenkaan syventymättä määräyksessä edellytetyn tavanomaisen asiakaspalvelun tasolle.

Perustelut

Näyttö

Kielilisää koskevan määräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta esitetty selvitys

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kaupan yksikön neuvottelupäällikkö D on kertonut olleensa vuodesta 1997 alkaen kaupan työehtosopimuksen kanssa tekemisissä ja neuvottelutoiminnassa vuodesta 2002 lähtien. Kielilisää koskeva määräys oli hyvin vanha ja todennäköisesti 1970-luvulta. Määräys oli pysynyt täysin sellaisenaan myyjien osalta. Määräys edellytti kolmea asiaa: pitää olla tavanomaista asiakaspalvelua, työntekijän pitää osata kieltä ja sitä pitää käyttää lähes päivittäin. Tarkoituksena oli ettei ollut riittävää, että myyjä osasi kieltä, vaan sitä piti myös käyttää työssä. "Lähes päivittäin" ilmaisun merkitykseen liittyen ei ollut ongelmia eikä siitä ollut käyty tarkempaa keskustelua. Vierasta kieltä piti käyttää toistuvasti joinakin päivinä viikossa, esimerkiksi joka toinen päivä. Joka kolmas päiväkin voisi sanamuodon mukaan riittää. Kaupan työehtosopimuksen mukaan maksettavat lisät eivät sulje toisiaan pois. Yleensä kielilisää joko maksettiin tai sitten ei, vaikka sinänsä oli mahdollista maksaa lisää vain esimerkiksi tietyltä kaudelta. Jos työpaikalla epäiltiin, että kielilisää pitäisi maksaa, oli käytännössä kirjattu ylös, miten paljon ja usein vierasta kieltä käytetään. Tämä oli normaali käytäntö.

Kaupan liitto ry:n asiantuntija E on kertonut, että kielilisämääräys oli neuvoteltu työehtosopimukseen vuonna 1975. F oli työnantajapuolen neuvotteluedustaja tuolloin, ja hän oli palkannut E:n ja sittemmin jäänyt eläkkeelle vuonna 1996. Vierasta kieltä tuli käyttää lähes päivittäin ja niin, että sitä käytettiin 90 %:ssa työpäivistä. Tulkintaa oli hiukan lievennetty sittemmin. Viikkotason tarkastelu oli ongelmallista. Määräystä oli pidetty hyvin selkeänä. Vieraan kielen käyttäminen joka toinen päivä ei ollut riittävää, vaan sitä oli käytettävä neljänä päivänä viidestä, jotta oikeus kielilisään syntyi. Määräyksen sanamuoto kertoi, että tarkastelu oli päiväkohtaista. Vieraan kielen käyttökertojen määrällä yhden päivän aikana ei ollut merkitystä tulkintaan. E:llä ei ollut tiedossa, että määräyksen tulkinnasta olisi ollut aiemmin riitaa.

Työtehtävät ja vieraan kielen käyttö

Rauman Prisman myyjä B on kertonut olleensa töissä Rauman Prismassa kuuden ja puolen vuoden ajan. Prisman tuotekirjo oli laaja ja B myi muun muassa levyjä, kodinkoneita ja isoja kodinkoneita aktiivisesti. Myös lisämyyntiä tehtiin aktiivisesti. Raumassa oli lisäksi Expert, Tekniset ja Citymarket, mutta Prisman myynti oli suurempi. Olkiluodon rakennustyömaa toi mukanaan lisää asiakkaita vuodesta 2007 alkaen, mutta sen työntekijämäärä oli vähentynyt hieman viimeisen 3 vuoden aikana. Lähes kaikki Olkiluodon työntekijät käyttivät englannin kieltä palvelutilanteessa. Helmikuu oli myynnillisesti hiljaisin kuukausi, kun ihmiset ostivat paljon jouluna ja tammikuussa oli alennusmyynnit. Helmikuu oli myös lyhyempi kuukausi, minkä vuoksi vieraskielisiä asiakkaita oli tuolloin käynyt vähemmän. B oli itse viikon talvilomalla helmikuussa. Loka-, marras- ja joulukuu olivat myynnillisesti vilkkaimpia. Prismassa oli tehty pitkään kestänyt remontti, joka oli vaikuttanut ratkaisevasti asiakasmääriin.

Rauman Prisman myyjä A on kertonut toimivansa lehtipisteen hoitajana ja myyvänsä muun muassa kirjoja ja elektroniikkaa eli puhelimia, kameroita, radioita ja digibokseja. Lisämyyntinä asiakkaille myytiin esimerkiksi kaapelit elektroniikkalaitteisiin. Työntekijöillä oli kirjallinen ohje, joka ohjeisti, missä järjestyksessä mitäkin tehdään ja mitä mihinkin tuotteeseen tulee myydä lisämyyntinä. Prismassa oli eniten valikoimaa kilpailijoihin verrattuna. Ulkomaalaiset ostivat paljon elektroniikkaa, kuten puhelimia, kameroita ja tabletteja, mutta eivät juurikaan kodinkoneita. Pieniä kodinkoneita, kuten mikroaaltouuneja ja kahvinkeittimiä myytiin myös englanniksi. Prismassa kävi ostoksilla paljon Olkiluodon työntekijöitä ja kesällä myös turisteja. Alkuvuosi oli myynnillisesti aina hiljainen. Joulu ja alennusmyynnit vaikuttivat paljon, ja loppuvuodessa oli nähtävissä selvä piikki myynnissä. Prismassa oli tehty remonttia helmikuussa, eikä asiakaspalvelua tästä syystä ollut juuri ollenkaan. Remontin aikataulu oli kireä ja sen johdosta oli tehty paljon tavaran hyllytystä. Asiakkaita ei palveltu edes suomen kielellä eikä jakso kuvastanut edes tavallista, normaalia helmikuuta. Remontti oli käynnissä koko helmikuun, ja viralliset avajaiset sen jälkeen olivat 6.3.2014. Olkiluodon työntekijöitä kävi vähemmän asiakkaina kuin aiemmin. Heitä kävi kuitenkin edelleen lähes päivittäin.

Rauman Prisman tuoteryhmävastaava ja myyjä C on kertonut työskennelleensä Prismassa 4 vuotta. Hän myi työssään isoja kodinkoneita, televisioita ja pieniä kodinkoneita. Raumalla oli aiemmin paljon erikoisliikkeitä, mutta nykyään Prisman lisäksi vain kaksi. C asioi englannin kielellä ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa. Olkiluoto vaikutti vieraskielisten asiakasmääriin, ja heitä kävi eniten iltaisin ja viikonloppuisin. Helmikuu oli tunnetusti vuoden hiljaisin kuukausi kaupan alalla, ja maaliskuu oli keskivertokuukausi. Loppuvuodesta oli paras myynti ja asiakasvirta, mutta myös kesällä pakastussesonkiaikaan oli vilkasta. Kaupassa tehtävä remontti oli myös hiljentänyt myynnin helmikuuksi.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö ollut velvollinen maksamaan A:lle, B:lle ja C:lle kielilisää kaupan työehtosopimuksen mukaisesti 20.9.2011 alkaen.

Kaupan työehtosopimuksen 11 §:n kielilisää koskevan 9 kohdan eri työehtosopimuskausien asiallisesti samansisältöisten määräysten mukaan työntekijälle maksetaan kielilisää hänen joutuessaan käyttämään lähes päivittäin tavanomaisessa asiakaspalvelussa useampaa kuin yhtä kieltä.

A, B ja C ovat työskennelleet Prisman viihde- ja kodintekniikkaosastolla. Työ on erilaisten kodinkoneiden, kuten televisioiden, puhelinten, pienelektroniikan, kahvinkeittimien, musiikintoistolaitteiden ynnä muun myyntiä.

Työntekijäliiton neuvottelupäällikkönä työskentelevän D:n mukaan työehtosopimusta tuli tulkita niin, että vierasta kieltä piti käyttää asiakaspalvelussa toistuvasti joinakin päivinä viikossa, esimerkiksi joka toinen päivä, mutta joka kolmas päiväkin voisi olla sanamuodon mukaan riittävä. Työnantajaliiton asiantuntija E puolestaan on katsonut, että vierasta kieltä tuli käyttää lähes päivittäin niin, että sitä käytettiin 90 prosentissa työpäivistä.

Työtuomioistuin toteaa näiltä osin, että työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ja sisällöstä työtuomioistuimessa kuullut D ja E eivät kumpikaan olleet neuvottelemassa työehtosopimukseen 1970-luvulla otetusta kielilisää koskevasta määräyksestä, vaan he ovat esittäneet työtuomioistuimelle oman näkemyksensä tulkinnasta. Osapuolten yhteistä tarkoitusta siitä, miten usein vierasta kieltä tulee käyttää, jotta oikeus kielilisään syntyy, ei ole asiassa selvitetty. Määräyksen sisällön tulkinnasta ei myöskään ole näytetty syntyneen vakiintunutta ja yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä. Sopimusmääräys on vanha ja käytetty ilmaus "lähes päivittäin" on merkitykseltään jo sinällään epämääräinen ja harkinnanvarainen. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan määräyksen sanamuoto yleiskielen mukaisessa merkityksessä ei edellytä, että vierasta kieltä käytetään päivittäin, mutta melkein joka päivä.

Asiassa on riidatonta, että osaston asiakaspalvelutilanteet täyttävät työehtosopimuksen tarkoittaman tavanomaisen asiakaspalvelun tason ja että kyseisten työntekijöiden englannin kielen taito on riittävä tavanomaiseen asiakaspalveluun. Kuultujen työntekijöiden mukaan työnantaja oli ohjeistanut työntekijöitä aloitteelliseen myyntiin ja lisämyyntiin. Erityisesti Olkiluodon työmaan johdosta Prismassa kävi vieraskielisiä asiakkaita usein.

Kielilisä on luonteeltaan työntekijäkohtainen lisä. Seurantalistasta maaliskuulta 2012 (kantajan todiste 1) ilmenee, että B, A ja C ovat säännöllisesti palvelleet asiakkaita muulla kuin suomen kielellä. Työntekijöiden itsensä kirjaamien merkintöjen perusteella joinain päivinä vierasta kieltä on käytetty useamman kerran, kun taas toisina ei ollenkaan. Kaikilla työntekijöistä on ollut välillä peräkkäin useampi työvuoro, jossa vierasta kieltä ei ole käytetty lainkaan. A on käyttänyt englantia 52 %:ssa maaliskuun työvuoroistaan, B 58 %:ssa maaliskuun työvuoroistaan ja C 66 %:ssa maaliskuun työvuoroistaan.

Vastaavasta seurantalistasta helmikuulta 2014 (vastaajan todiste 1) on havaittavissa, että A on käyttänyt englannin kieltä 6 työvuorossa tekemästään 18 vuorosta (noin 33 %), B 8 työvuorossa 13:sta (noin 62 %) ja C 6 työvuorossa 20 vuorosta (noin 30 %). Seurannassa mukana olleet kolme muuta työntekijää ovat käyttäneet vierasta kieltä alle puolessa helmikuun työvuoroistaan. B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisten kertomusten mukaan helmikuu 2014 oli kuitenkin luonteeltaan hyvin poikkeuksellinen, koska Prismassa oli tehty remonttia ja asiakaspalvelutilanteita oli sen vuoksi ylipäänsä ollut huomattavasti vähemmän. Toisaalta työntekijät ovat kertoneet, että Olkiluodon työntekijöiden asiakaskäynnit osastolla olivat määrällisesti vähentyneet viime vuosina. Myös kirjallisen selvityksen mukaan vieraskieliset asiakaspalvelutilanteet ovat vähentyneet entisestä.

Työtuomioistuin toteaa, että näyttöä työntekijöiden vieraan kielen käytön määrästä asiakaspalvelussa on esitetty vain kahdelta kuukaudelta. Näistäkin toinen, helmikuu 2014, on ollut työtuomioistuimen käsityksen mukaan normaalista työskentelystä poikkeava ja huomattavasti vähemmän asiakaspalvelutilanteita sisältävä kuukausi työntekijöiden kertomalla tavalla osaston remontista johtuen. Esitetystä näytöstä kuitenkin ilmenee vierasta kieltä käytetyn korkeimmillaan vähän yli puolessa kunkin työntekijän työvuoroista ja helmikuussa 2014 A:n ja C:n osalta vain noin kolmannessa vuoroista.

Edellä selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijät olisivat käyttäneet vierasta kieltä asiakaspalvelutehtävissään lähes päivittäin. Näin ollen myyjillä B, A tai C ei voida katsoa olevan oikeutta kaupan työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuun kielilisään.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Kaupan liitto ry:n hyväksi. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan liitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole paljoksuttu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Kaupan liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.145 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä oleva jäsen Koskinen lausui:

Katson, että jäljempänä selostetuilla perusteilla on katsottava näytetyn toteen, että työntekijät ovat käyttäneet vierasta kieltä asiakaspalvelutehtävissään lähes päivittäin. Tällä perusteella heillä on oikeus kaupan työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuun kielilisään.

Totean, että kielilisän alkuperäinen tarkoitus ja käyttöönotto on ollut yksinomaan työnantajan intressissä. Tarkoituksena on palvella myös ulkomaan kielisiä asiakkaita sekä näin ollen lisätä liikevaihtoa. Näin on myös käytännössä tapahtunut mm. paikkakunnalla sijaitsevan suurehkon rakennuskohteen ja sen ulkomaisen työvoiman käyttäessä Olkiluodon Prisman palveluja. Edelleen totean, että vaikkakin vieraan kielen käytön määristä on esitetty ainoastaan kahden kuukauden mittainen seurantajakso, on näitä tuloksia kuitenkin pidettävä riittävinä, koska kumpikin osapuoli on hyväksynyt ko. näytön riidattomasti osaksi oikeudenkäyntiaineistoa. Kielilisän saamisedellytysten näyttötaakan siirtäminen nyt esitettyä laajemmassa määrin kielilisää vaativalle työntekijäpuolelle johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen kyseisen sopimusmääräyksen soveltamisen osalta. Esitetyn seurantalistan mukaan työntekijät ovat käyttäneet toisena kuukautena kaikki yli puolessa työvuoroistaan vierasta kieltä, parhaimmillaan 66 %. Myös remontin aikaisen ja huomattavasti hiljaisemman helmikuun aikana yksi työntekijä on käyttänyt vierasta kieltä 62 % työvuoroistaan.

Katson, että edellä mainitut vieraan kielen käyttömäärät täyttävät työehtosopimuksen mukaisen kielilisän suorittamisen edellytykset määräyksen edellyttämällä tavalla. Edellä mainitut määrät tarkoittavat, että työntekijät ovat käyttäneet vierasta kieltä lähes päivittäin. Käytännössä tämä on tarkoittanut vieraan kielen käyttämistä viisipäiväisen työviikkonsa aikana peräti kolmena päivänä viikossa.

Oikeudenkäyntikulujen osalta katson, että Kaupan liitto ry tulee velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle.