23.6.2014

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Fonecta Oy:n rikkoneen ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 3 §:n määräystä, kun se on siirtänyt esimiestehtävissä Porin palvelukeskuksen numeropalveluissa ryhmäpäällikkönä työskennelleen A:n numeropalvelun asiakaspalvelijan työtehtäviin ilman irtisanomisperustetta ja irtisanomisaikaa noudattamatta,

- vahvistaa, että tässä A:n tapauksessa työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohtaa ei voida soveltaa, koska A on sopinut työsopimuksella työtehtävästään työsuhteen ehtona, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n perusteella maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Ammattiliitto Pro ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n velvoittamista korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 6.653,36 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tausta

Yhtiön palvelupäällikkö ilmoitti 23.10.2012 A:lle, että hänet siirretään 1.11.2012 alkaen ryhmäpäälliköstä asiakaspalvelijaksi. A oli ryhmäpäällikkönä vastannut esimiehenä johtamansa numeropalvelun asiakaspalvelutiimin toiminnasta sekä tiimin ja yksittäisen asiakaspalvelijan kehittämisestä vastuualueinaan asiakaspalvelun tehokkuus ja laatu, esimiestehtävät, tiimiläisten kehittäminen ja suoriutuminen asiakaspalvelutehtävästä ja tuotekehitysprojekteihin osallistuminen. Tämän lisäksi tehtävään kuului osallistuminen numeropalvelussa tehtävään asiakaspalveluun puolet työajasta. Siirto toteutettiin 8 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ja ilman irtisanomisperustetta. Siirto merkitsi A:n siirtämistä esimiesasemasta alaisen asemaan. A siirtyi ryhmäpäällikön alaisuudessa työskenteleväksi asiakaspalvelijaksi siirtoa kuitenkaan hyväksymättä.

Yhtiön Porin palvelukeskuksessa oli kymmenen tiimiä, joissa kussakin oli ryhmäpäällikkö ja kymmenen asiakaspalvelijaa eli kaikkiaan sata asiakaspalvelijaa. Uudelleen organisoinnin jälkeenkin palvelukeskuksessa oli edelleen kymmenen tiimiä ja kymmenen ryhmäpäällikköä ja vain A:n asema järjestelyssä oli muuttunut. Muut yhdeksän ryhmäpäällikköä jatkoivat samassa entisessä tehtävässään. Kun A siirrettiin asiakaspalvelijaksi, niin hänelle maksettiin edelleen entistä F00-ryhmän palkkaa. A:n edut kuitenkin huonontuivat, koska jos hän olisi saanut jatkaa ryhmäpäällikkönä, niin hänelle olisi uudelleen organisoinnin jälkeen maksettu korkeampaa G00-ryhmän palkkaa.

Työehtosopimuksen työsuhteen ehtojen muuttamista koskeva määräys

Työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen edellyttää irtisanomisperustetta ja irtisanomisaikaa. Tämän lisäksi määräyksessä todetaan, että toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnantajalla on kuitenkin oltava irtisanomisperuste ja noudatettava irtisanomisaikaa.

Työnantajalla ei ole oikeutta korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1992:25 mukaan siirtää työntekijää työsopimuksessa sovituista tehtävistä olennaisesti poikkeaviin uusiin tehtäviin ilman irtisanomisperustetta. Toisiin tehtäviin siirtäminen on työtuomioistuimen tuomioiden TT 1976-60 ja TT 1993-67 mukaan mahdollista, jollei siirtäminen ole vastoin työsopimuksen määräyksiä. Kyseessä olevissa ratkaisuissa on ollut kysymys sanamuodoltaan erilaisista määräyksistä, mutta lähtökohta kaikkia työnantajan työnjohto-oikeutta määrittäviä työehtosopimusmääräyksiä tulkittaessa on, etteivät ne voi oikeuttaa työsopimuksen vastaisiin tehtäväsiirtoihin työsopimuslain työnjohto-oikeutta määrittävän lainsäännöksen vastaisesti.

Työmarkkinaosapuolilla ei ole oikeutta solmia pakottavan lainsäädännön vastaisia normimääräyksiä. Koska olennainen tehtävämuutos edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa, niin sellaisella työehtosopimusmääräyksellä, joka mahdollistaa yksipuolisen työsopimuksen vastaisen tehtäväsiirron, rikotaan myös pakottavaa lakiin perustuvaa työsuhdeturvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla antaa vain toimivaltansa mukaisia määräyksiä työn suorittamisesta. Mikäli toimivaltaa on työsopimusosapuolten kesken työsopimuksella nimenomaan rajattu työtehtävän osalta, ei toimivaltaa voi työehtosopimusmääräykseen vedoten laajentaa.

A:n työsopimuksen mukaan hänen kanssaan on sovittu nimenomaan esimiestehtävästä. Tässä tilanteessa työnantaja ei voi vedota A:n toimihenkilöaseman säilymiseen, kun siirto on selvästi merkinnyt työtehtävän muuttamista olennaisesti. Työnantaja on tarvinnut siirtoon irtisanomisperusteen. Siirrossa olisi tullut noudattaa irtisanomisaikaa.

Työsopimukseen otettu määräys "toimihenkilö on velvollinen tekemään myös muuta kuin tehtävänimikkeeseensä liittyvää työtä" ei oikeuta työnantajaa siirtämään A:ta pysyvästi pois esimiesasemasta. Sopimusehdossa on kyse tilapäisestä ja lyhytaikaisesta muusta kuin tehtävänimikkeeseen liittyvästä työstä.

Siirtoon ei ole ollut irtisanomisperustetta

A oli samassa asemassa kuin muut yhtiön Porin palvelukeskuksen ryhmäpäälliköt. Kaikkien esimiehenä toimi palvelupäällikkö. Syksyllä 2012 palvelupäällikkö ilmoitti, että ryhmäpäällikön tehtävä muuttuu esimiespainotteisemmaksi ja asiakaspalvelun osuus tehtävästä pienenee 50 prosentista 40 prosenttiin. Ryhmäpäälliköillä teetettiin niin sanottu resurssiarvio, persoonallisuuskysely, työtyylikysely ja heidän numeerinen ja kielellinen ongelmanratkaisukykynsä testattiin. A suoriutui arviosta hyvin ja tulokset olivat samaa tasoa kuin muilla ryhmäpäälliköillä. A oli suoriutunut ryhmäpäällikön tehtävästä moitteetta jo aiemmin ja hänen tiiminsä oli tehnyt erinomaisen hyvää tulosta työnantajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. A oli myös toiminut palvelupäällikön vuosilomasijaisena.

Palvelupäällikkö ilmoitti A:lle 23.10.2012, että A ei jatka ryhmäpäällikkönä, vaan hänet siirretään asiakaspalvelijan työtehtäviin. Siirrolle ei esitetty irtisanomiseen oikeuttavaa perustetta. Luottamusmiehen tiedustellessa perustetta palvelupäällikkö ilmoitti syyksi "sen laatuisen luottamuspulan", jonka johdosta hän ei halua A:ta esimiestiimiinsä. Mitään konkreettista syytä luottamuspulalle ei kerrottu. A on siirretty esimiestehtävästä alaisen tehtäviin täysin mielivaltaisesti ja vastoin työehtosopimuksen 3 §:n määräystä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työehtosopimusmääräyksen selvä sanamuoto irtisanomisperusteen ja irtisanomisaikojen noudattamisesta huomioon ottaen työnantajaliiton olisi pitänyt puuttua jäsentyönantajansa menettelyyn ja vaatia sitä korjaamaan tekemäänsä ratkaisua siirtää A esimiehen asemasta alaisen asemaan. Tämän laiminlyödessään työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon Fonecta Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut 4.160,00 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumat

Fonecta Oy:llä on palvelukeskukset kolmella paikkakunnalla Kouvolassa, Porissa ja Turussa. Yhtiö toteutti syksyllä 2012 muutoksen, jossa ryhmäpäälliköiden tehtävät kaikissa palvelukeskuksissa muutettiin aidoiksi esimiestehtäviksi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että muutoksen jälkeen tehtäviin kuului myös hallinnollinen esimiesvastuu, joka muutosta edeltävällä ajalla oli kuulunut ryhmäpäälliköiden esimiehinä toimiville palvelupäälliköille. Kouvolassa oli ennen syksyn 2012 muutosta 8 ryhmäpäällikköä, Porissa 10 ja Turussa 8. Kunkin ryhmäpäällikön tiimi muodostui noin kymmenestä asiakaspalvelijasta. Organisaatiorakennetta ei tehtävämuutosten myötä muutettu eli rakenne ja ryhmäpäälliköiden määrä on käytännössä sama myös nykyisin. Ainoastaan Turussa täytettäväksi tuli yksi ryhmäpäällikön paikka vähemmän, koska sopivaa esimiestä ei valintaprosessissa löytynyt. Porissa kaikki entiset ryhmäpäälliköt A:ta lukuun ottamatta läpäisivät valintaprosessin ja tulivat nimitetyiksi uuteen tehtävään. Turussa ja Kouvolassa kolme entistä ryhmäpäällikköä jatkoivat työtä A:n tavoin pelkästään asiakaspalvelijoina säilyttäen työsuhteen ehdot ennallaan. Muutoksen tarkoituksena oli jo syksyllä 2011 tehdyn uuden strategisen linjauksen mukaan myös tehostaa ryhmien esimiestoimintaa muuttamalla ryhmäpäälliköiden tehtävät aidoiksi esimiestehtäviksi. Suuremman vastuun lisäksi myös ryhmien keskinäistä yhteistoimintaa haluttiin parantaa sekä taata jokaiselle ryhmälle tasavertainen esimiestyöskentely. Valintaprosessi uuteen tehtävään oli ainoa mahdollisuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

A työskenteli yhden ryhmän tiimivetäjänä/ryhmäpäällikkönä. Tehtävää voi parhaiten luonnehtia vertaamalla sitä esimerkiksi monella muulla työpaikalla esiintyviin niin sanottuihin kymppeihin tai kärkimiehiin. Tehtävään ei ole kuulunut työnjohto-oikeuden käyttämistä tai muutakaan esimiestehtävään tyypillisesti kuuluvaa hallinnollista työtä, vaan toimiminen työntekijöiden yhteyshenkilönä työnantajan suuntaan. Ryhmäpäällikkönä A on osallistunut myös käytännön numeropalvelutyöhön.

Nyt kysymyksessä oleva riita on saanut alkunsa siitä, ettei A tullut valituksi 1.11.2012 perustettuun uuteen ryhmäpäällikön tehtävään, joka aiemmasta poiketen on aito esimiestehtävä sisältäen myös normaalin esimiesvastuun. A osallistui hakuprosessiin monen muun tavoin, mutta ei tullut valituksi. Uuden tehtävän palkkaluokaksi on määritelty palkkavaaka-palkkausjärjestelmässä G00, joka on yhtä palkkaluokkaa korkeampi kuin aiempi ryhmäpäällikkötehtävän palkka F00, jota myös A:lle maksettiin. A:lle maksetaan edelleen samaa F00 palkkaa kuin aiemminkin, eikä A:lle näin ole voinut aiheutua kanteessa väitettyä vahinkoa. A:lle tarjottiin asiakaspalvelutehtävää samalla F00 palkalla, joka hänelle oli maksettu tiiminvetäjän tehtävästä. A otti tehtävän vastaan ja hän siirtyi näin toimihenkilötehtävästä toiseen säilyttäen samat edut kuin aiemminkin.

A:n työsuhteen ehtoja ei ole 1.11.2012 tapahtuneen siirron yhteydessä heikennetty eikä häntä ole siirretty vastoin työsopimuksen ehtoa olennaisesti toisenlaiseen työhön.

Työehtosopimusmääräysten rikkominen

Asian kannalta merkityksellinen määräys sisältyy työehtosopimuksen 3 §:n kohdan 2 toiseen kappaleseen. A on siirretty toimihenkilötehtävästä toiseen toimihenkilötehtävään eikä hänen etujaan ole siirron yhteydessä huononnettu tai työsuhteen ehtoja muutoinkaan muutettu. Siirto ei ole edellyttänyt A:n suostumusta, irtisanomisperustetta tai irtisanomisajan noudattamista.

Siirto ei ole merkinnyt olennaista muutosta työn laatuun tai työolosuhteisiin eikä kysymyksessä myöskään ole ollut siirto merkittävästi alempiarvoiseen työhön. A:n työ ennen siirtoa oli käsittänyt merkittävässä määrin normaalia asiakaspalvelutyötä ja toisaalta esimiestehtävät, joita A ennen siirtoa hoiti, eivät olleet aitoja esimiestehtäviä. Hallinnollinen esimiesvastuu ja työnjohto-oikeus puuttuivat.

Työsopimusmääräyksen merkitys

Kanteessa viitataan ilmeisesti työnantajan työnjohto-oikeuden ja työehtosopimusmääräyksen väliseen suhteeseen eli siihen, voidaanko työehtosopimuksella laajentaa työsopimuslain mukaan määräytyvää työnjohto-oikeutta. A:n tapaus ei anna aihetta työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan toisen kappaleen tulkinnalle kanteessa esitetyllä tavalla, koska mitään työsopimuksen vastaista siirtoa ei ole tapahtunut.

A:n työsopimuksessa 21.9.2010 tehtävänimikkeeksi on merkitty ryhmäpäällikkö ja sen lisäksi on erikseen todettu, että toimihenkilö on velvollinen tekemään myös muuta kuin tehtävänimikkeeseen liittyvää työtä. Työntekijä ja työnantaja ovat siten työsopimuksessa sopineet siitä, että työtehtävät voivat työsuhteen kestäessä muuttua. Tehtävien muuttamismahdollisuuden puolesta puhuu myös työsopimuslomakkeeseen kirjoitettu erityinen maininta siitä, kyseessä on ollut tehtävä työsopimusta tehtäessä.

Työsopimuksen ehdot ovat mahdollistaneet työnantajan muuttamaan A:n tehtäviä työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen. A:n työn laatu ja työskentelyolosuhteet eivät ole siirron myötä muuttuneet niin olennaisesti, ettei oikeutta siirtoon olisi ollut. Myös A:n palkka ja muut etuudet ovat siirrosta huolimatta säilyneet ennallaan.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantajaliitto ei syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin, koska työehtosopimuksen 3 §:n määräystä ei ole rikottu.

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Fonecta Oy:ssä asiakaspalvelijana toimiva A on kertonut, että hän on työskennellyt yhtiön Porin palvelukeskuksessa numeropalvelussa asiakaspalvelijana 1.4. 2006 alkaen ja siirtynyt tiiminvetäjäksi 7.11.2006 lukien. Hänet siirrettiin edelleen ryhmäpäälliköksi 1.9.2010 ja takaisin asiakaspalvelijaksi 1.11.2012 alkaen. Tiiminvetäjällä oli hallinnollista esimiesaikaa 45 minuuttia päivässä. Ryhmäpäälliköllä oli puolestaan 40 prosenttia työajasta esimiestehtäviä. Ryhmäpäällikkö toimi tiiminsä lähiesimiehenä tarkistaen tiimiläisten loma-asiat, sairauslomat ja matkalaskut ja kävi kehityskeskustelut heidän kanssaan. Edelleen ryhmäpäällikkö raportoi tiimiläisten asiakaspalvelutyön palvelupäällikölle ja heille itselleen omista tuloksistaan sekä kirjasi raportit seurantajärjestelmään. Ryhmäpäälliköt päättivät esimiehensä palvelupäällikön antamien ohjeiden mukaisesti rekrytoinneista ja ilmoittivat vuokratyöntekijöiden työsuhteiden päättämisistä vuokratyövälitysyritykselle, joka lopullisesti päätti työsuhteet. Ryhmäpäällikkö osallistui johtamiseen käytännössä hieman yli puolet työajastaan vuodessa.

Edelleen A:n kertoman mukaan yhtiön palvelupäällikkö ilmoitti 23.10.2012 A:lle, että hänet siirretään 1.11.2012 alkaen ryhmäpäälliköstä asiakaspalvelijaksi, vaikka hänen tiiminsä oli ollut työnantajan mielestä yksi parhaista tiimeistä. Hän oli saanut tiimin menestyksestä palkinnoksi ylimääräistä kannustusrahaa. Jos hän olisi jatkanut ryhmäpäällikkönä, hän olisi saanut uuden ryhmäpäällikön palkan, joka nousi siirron jälkeen yhden palkkaryhmän verran. Maksetut tulospalkkiot pysyivät siirron jälkeenkin samansuuruisina ja matkapuhelinetu korvattiin kuukausipalkan korotuksena. Asiakaspalvelijaksi siirron jälkeen A:n kanssa sovittiin, että hän tekee terveydellisten syiden vuoksi asiakaspalvelijan vuorotyön sijasta vain päivätyötä, kuten ennenkin ryhmäpäällikkönä ollessaan. Asiakaspalvelijan palkka oli alempi kuin aiempi ryhmäpäällikön palkka, mutta erityisetuna A sai säilyttää entisen palkkaryhmänsä.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena A:n kanssa 29.10.2010 tehty työsopimus, jonka mukaan hänen tehtävänsä sopimusta solmittaessa on ryhmäpäällikkö. Sopimuksen mukaan toimihenkilö on velvollinen tekemään myös muuta kuin tehtävänimikkeeseensä liittyvää työtä. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa tai lisätä vain kirjallisesti osapuolten kesken.

Fonecta Oy:ssä asiakaspalvelijana toimiva pääluottamusmies B on kertonut, että A:n siirron jälkeen ryhmäpäällikön toimenkuva määriteltiin osittain uudelleen ja palkkaryhmää korotettiin, joskaan ryhmäpäällikön tosiasiallinen työ ei muuttunut. Toimiessaan ryhmäpäällikkönä A hoiti lähiesimiehenä päivittäiset asiat alaistensa kanssa. Hän myönsi sairauslomat, jakoi lomat, kävi tulos- ja kehityskeskustelut, raportoi tulokset, hyväksyi matkalaskut, kävi rekrytointihaastatteluja ja piti tiimipalaverit. Ryhmäpäällikön toimenkuva ei muuttunut A:n siirron jälkeen, vaikka ryhmäpäällikön palkkaa korotettiinkin. Jos A:ta ei olisi siirretty, hänen palkkansa olisi ollut sama kuin muilla ryhmäpäälliköillä siirron jälkeen. A:n lisäksi yhtiön Porin toimipisteessä kaksi muutakin entistä ryhmäpäällikköä on siirtynyt asiakaspalvelijoiksi. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen palkkaryhmä on säilynyt. B on lisäksi kertonut, että hän edustaa pääluottamusmiehenä sekä asiakaspalvelijoita että ryhmäpäälliköitä.

Fonecta Oy:ssä asiakaspalvelujohtajana toimiva C on kertonut, että yhtiön ryhmäpäällikön tehtävää alettiin syksyllä 2012 kehittää selvästi vastuullisempaan suuntaan. Ryhmäpäälliköiden vastuuta oli tosin lisätty vähitellen jo aikaisemmin esimerkiksi läsnäololla rekrytointihaastatteluissa kuitenkin siten, että ryhmäpäällikön esimies palvelupäällikkö teki niissä aina lopulliset päätökset. Yhtiön kolmella paikkakunnalla Kouvolassa, Porissa ja Turussa sijaitsevien palvelukeskusten kaikki ryhmäpäälliköiden tehtävät asetettiin uudelleen haettaviksi. Uudessa ryhmäpäällikön tehtävässä asiakaspalvelun osuus on nykyisin enää tunti päivässä, kun se on aikaisemmin ollut jopa 60 prosenttia työajasta. Uudessa ryhmäpäällikön esimiestehtävässä ei ollut kyse samasta tehtävästä kuin vanhassa ryhmäpäällikön tehtävässä. A ei tullut valituksi uuteen ryhmäpäällikön tehtävään, vaan hänet siirrettiin asiakaspalvelijaksi. A:n työsuhde-etuja ei siirron yhteydessä mitenkään heikennetty. Hänelle maksettiin samaa palkkaa, jota hän oli saanut ryhmäpäällikön tehtävässään. Myös hänen aikaisempi puhelinetunsa kompensoitiin uuden tehtävän palkassa. Siirrossa hänen työskentely-ympäristönsäkään ei muuttunut. Lisäksi työvuorot räätälöitiin hänelle parhaiten sopiviksi päivävuoroiksi. Yhtiön eri toimipisteissä on aiemminkin siirrytty ryhmäpäälliköstä asiakaspalvelijaksi työsuhde-edut säilyttäen. Nyt kyseessä olevan organisaatiouudistuksen yhteydessä näin tapahtui yhtiön Turun toimipisteessä toimihenkilön omasta aloitteesta. Siirtyminen ei ole vaikuttanut toimihenkilön arvostukseen tiimin jäsenenä.

Arviointi ja johtopäätökset

ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan toisen kappaleen mukaan toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnantajalla on kuitenkin oltava irtisanomisperuste ja siirrossa on noudatettava irtisanomisaikaa. Määräys on vanhaa perua, eikä osapuolten sille tarkoittamasta sisällöstä ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Fonecta Oy on siirtänyt yhtiön Porin palvelukeskuksen numeropalveluissa ryhmäpäällikkönä työskennelleen A:n numeropalvelun asiakaspalvelijan työtehtäviin. A:ta ei ennen hänen siirtoaan valittu uuteen ryhmäpäällikön tehtävään. Asiakaspalvelijan tehtävää on näin ollen verrattava A:n aikaisemmin hoitamaan ryhmäpäällikön tehtävään.

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 1981:19 katsonut, että vaatimus siitä, ettei tehtävien siirto saa merkitä huononnusta toimihenkilön etuihin, tarkoittaa paitsi sitä, että palkkaus säilyy rahamääräisesti ennallaan, myös sitä, että palkka edelleen määrätään samojen työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaisten perusteiden mukaan kuin jos toimihenkilö olisi edellisessä tehtävässään.

Esitetyn selvityksen mukaan A:n palkkaedut ja palkkaryhmä samoin kuin hänen työaikansa ovat siirron yhteydessä säilyneet ennallaan. A:n työsuhteen ehtoja ei ole muiltakaan osin olennaisesti muutettu. A oli jo ryhmäpäällikkönä ollessaan hoitanut asiakaspalvelutehtäviä osan työajastaan. Sama pääluottamusmies on edustanut sekä ryhmäpäälliköitä että asiakaspalvelijoita, ja heihin on myös sovellettu samaa työehtosopimusta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kyseessä on ollut A:n siirtäminen toimihenkilötehtävästä toiseen siten, että siirto ei ole merkinnyt huononnusta A:n työsuhde-etuihin. Tämän vuoksi siirtoon ei ole työehtosopimuksen mukaan vaadittu irtisanomisperusteen olemassaoloa ja irtisanomisajan noudattamista.

Työtehtävän muuttamista ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan myöskään voida sillä tavoin rinnastaa työsuhteen päättämiseen, että työnjohto-oikeuden laajentaminen tässä suhteessa työehtosopimuksella olisi vastoin irtisanomissuojasta annettuja pakottavia lainsäännöksiä.

Kanteessa on kuitenkin katsottu, että A:n siirron esteenä olisi ollut hänen työtehtäväänsä koskeva työsopimuksen määräys. A:n työsopimuksessa hänen tehtäväkseen on määritelty ryhmäpäällikkö sopimusta solmittaessa.

Ottamatta kantaa A:n työsopimuksen tulkintaan työtuomioistuin toteaa yleisesti, että työsopimusta solmittaessa työntekijä otetaan säännönmukaisesti johonkin tavalla tai toisella määriteltyyn työtehtävään. Työsuhteen kuluessa työsopimusta on myös tavanomaista päivittää, kun toimenkuvaan tai muihin työehtoihin tulee muutoksia. Mikäli tällaiset kirjaukset estäisivät toimihenkilön siirron toiseen tehtävään nyt esillä olevan työehtosopimusmääräyksen nojalla, määräys jäisi käytännössä jokseenkin vaille merkitystä. Useilla toimihenkilöaloilla pitkään noudatettavana ollutta samansisältöistä määräystä ei kuitenkaan ole tulkittu tällä tavoin. Esimerkiksi edellä mainitussa tapauksessa TT 1981:19 samoin kuin tapauksessa TT 1988:30 ei ole edes vedottu työtehtävästä tehdyn sopimuksen sitovuuteen toimihenkilön tehtävien muutoksen esteenä. Ratkaisun TT 1993:67 mukaan työnantaja saattoi työehtosopimusmääräyksen nojalla siirtää toimihenkilön, joka oli otettu määrätynlaiseen työhön, pysyvästikin toisenlaiseen työhön, kun hänen toimihenkilöasemaansa ja palkkaustaan ei muutettu. Kirjallisuudessa nyt puheena olevan määräyksen sisältöistä työehtosopimuksen ehtoa on tulkittu siten, että se oikeuttaa työnantajan muuttamaan yksipuolisesti työsopimuksen ehtoja siinä sovittujen edellytysten täyttyessä (Kari-Pekka Tiitinen - Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, 2012, s. 818).

Työtuomioistuin pitää sinänsä mahdollisena, että työsopimukseen otettavalla nimenomaisella ehdolla työnantaja luopuu työehtosopimuksen mukaisesta siirto-oikeudestaan. A:n työsopimuksessa tällaista ehtoa ei kuitenkaan ole.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei A:n ja yhtiön välillä solmittu työsopimus ole estänyt työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan määräyksen soveltamista asiassa eikä A:n siirtoa toiseen toimihenkilötehtävään määräyksen nojalla. Perusteita kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten hyväksymiselle ei siten ole. Myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Fonecta Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.160 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Fonecta Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.160 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Tuliara, Forss, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.