15.10.2013

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab on menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L,

- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja Containersteve Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: M, N, O, P, Q, R, S, T, U,

- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: V, W, X, Y, Z, Å,

- velvoittaa Finnsteve Oy Ab:n, Containersteve Oy Ab:n ja FS-Terminals Oy Ab:n kunkin erikseen maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n, Finnsteve Oy Ab:n, Containersteve Oy Ab:n ja FS-Terminals Oy Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet välituomiolla ratkaistavan asian osalta

Irtisanomisjärjestyksen työehtosopimuksen mukaisuutta tulee arvioida yhden työnantajakokonaisuuden sisällä. Finnsteve Oy Ab on käsitellyt kaikkia Vuosaaren sataman ahtaajia yhtenä ryhmänä ja muodostanut irtisanomisjärjestyksen sekä omien että tytäryhtiöiden ahtaajien osalta yhdellä kertaa. Irtisanomisjärjestyksen kannalta tämä merkitsee sitä, että oikeudellisen arvioinnin kohteena olevia niin sanottuja verrokkityöntekijöitä tulee tarkastella saman ahtaajista muodostuvan työntekijäkokonaisuuden puitteissa, ei vain yhden yrityksen sisällä.

Tätä tulkintaa puoltaa myös yhteistoimintaneuvotteluissa vuonna 2008 tehty sopimus. Neuvottelut käytiin, kun FS-Terminals Oy Ab ja Containersteve Oy Ab vastaanottivat oman ahtaajahenkilökuntansa Finnsteve Oy Ab:ltä liikkeenluovutuksella. Neuvotteluissa sovittiin, että työvoiman vähentämisen yhteydessä noudatetaan koko konsernin huomioivaa niin sanottua ristikkäismallia ja vastuunläpimurron mallia.

Tulkinnalla on liityntä myös työsopimuslain 7 luvun säännöksiin taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen soveltamisesta. Irtisanomisperustetta on harkittu kanteessa tarkoitettua vastaavalla tavalla konsernikohtaisesti myös ratkaisussa KKO 2010:43.

Irtisanottavien ahtaajien valinnasta on vastannut Finnsteve Oy Ab, joka on valinnut irtisanotut työntekijät omien ja tytäryhtiöidensä muodostamasta työntekijäkokonaisuudesta. Merkitystä ei ole ollut sillä, minkä yrityksen palveluksessa ahtaaja on työskennellyt.

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry, Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Auto- ja Kuljetussalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomiosta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet välituomiolla ratkaistavan asian osalta

Kanteessa on lähdetty siitä, että irtisanottuja ja työsuhteensa säilyttäneitä työntekijöitä tulisi verrata keskenään yhtiörajojen yli. Tällainen tarkastelu on virheellinen. Kukin työntekijä on ollut työsuhteessa vain yhteen vastaajayhtiöistä. Kysymys ei ole niin sanotusta yhteistyönantajuudesta, jossa työsuhde olisi samalla aikaa voimassa useisiin työnantajiin. Irtisanomisjärjestystä koskevan sopimusmääräyksen soveltamiskäytännössä tarkastelua ei ole ulotettu työnantajasta toiseen. Kanteessa tarkoitettua työpaikkakohtaista tarkastelua ei voida pitää perusteltuna myöskään sopimusmääräyksen sanamuodon perusteella.

Merkitystä ei ole sillä, että vastaajayhtiöillä on yhteinen henkilöstöhallinto, että niiden henkilöstöllä yhteinen luottamusmies eikä sillä, että yhteistoimintaneuvottelut on - työntekijäpuolen aloitteesta - pidetty eri yhtiöiden osalta yhdessä. Irtisanomisjärjestys muodostettiin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiökohtaisesti. Työnantaja ei ole näin tehdessään soveltanut työehtosopimusta virheellisesti.

Irtisanomisperusteina olleita työn vähentymistä ja taloudellisia syitä tarkasteltiin kunkin yhtiön puitteissa erikseen. Irtisanomisperusteen tarkastelu kaikkein vastaajayhtiöiden kannalta yhteisesti ei olisi ollut edes lainmukaista. Työntekijää ei olisi voitu irtisanoa toisessa yhtiössä tapahtuneen työn vähentymisen tai taloudellisten syiden takia. Tämänkin vuoksi irtisanomisjärjestys tulee muodostaa yhtiökohtaisesti. Toinen asia on, että yhtiöt käyttävät lähiesimiesten alaisina myös toistensa palveluksessa olevia työntekijöitä. Työvoimaa käytetään toisesta yhtiöstä vuokrattuina työntekijöinä ja myös alihankintana.

Kanteessa on viitattu myös yhteistoimintaneuvotteluissa vuonna 2008 tehtyyn pöytäkirjaan. Vastuunläpimurrosta ei ole tuolloin tehty sopimusta, vaan kyseessä on kahden sataman yhdistymiseen ja muuttoon liittyvä pöytäkirjamerkintä. Asia ei millään tavalla koske tämän oikeudenkäynnin kohteena olevaa irtisanomisjärjestyksen muodostamista. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole edes voitu sopia työsopimuslain pakottavien säännösten vastaisesta menettelystä.

Irtisanottavat työtekijät valitsi tuotantopäällikkö Ä yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa.

Työehtosopimuksella määrätään siihen sidotun työnantajan ja tämän palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteessa noudatettavista työehdoista. Työehtosopimukseen ei voida ottaa sellaista määräystä eikä työehtosopimusta voida tulkita tavalla, joka laajentaisi työehtosopimuksen soveltamisen muihin kuin työsuhteen osapuolena olevaan työnantajaan. Hyvityssakkoon voidaan tuomita vain työnantaja, joka rikkoo sitä velvoittavaa työehtosopimuksen määräystä. Kantajan tulkinta tarkoittaisi myös tämän lähtökohdan vastaista tilannetta.

Perustelut

Henkilötodistelu

Ö on toiminut vuodesta 2007 alkaen Finnsteve Oy Ab:n pääluottamusmiehenä ja vuoden 2008 liikkeenluovutuksen jälkeen Finnsteve-yhtiöiden yhteisenä pääluottamusmiehenä. Ö on kertonut, että vuonna 2008 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa työnantaja oli vakuuttanut, että liikkeenluovutuksen taustalla olivat taloudelliset ja verotekniset syyt eikä sillä tulisi olemaan minkäänlaista henkilöstövaikutusta. Tuolloin sovittiin ja kirjattiin pöytäkirjaan, ettei liikkeenluovutus vaikuta henkilöstön asemaan. Virallisesti työskenneltiin kolmessa eri yhtiössä mutta käytännössä jatkettiin samoin kuin ennenkin. Maininta ristikkäismallista kirjattiin yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjaan työntekijäpuolen vaatimuksesta. Koska asiasta ei ollut erimielisyyttä, pöytäkirjamerkintä katsottiin riittäväksi eikä asiasta tehty erillistä sopimusta.

Ö on edelleen kertonut, että vuoden 2008 yhteistoimintaneuvottelujen henki on toteutunut hyvin ja käytännössä yhtiöiden työntekijät ovat edelleen kuin yhden yrityksen työtekijöitä. Yritysraja ei näy työpaikalla millään tavalla. Päivittäinen työhön osoitus tapahtuu yhdestä työpisteestä eli niin sanotusta huutokonttorissa, josta työntekijöille jaetaan päivän työpisteet riippumatta siitä, minkä yrityksen alaisia he ovat. Päivän aikana yritys, jolle tehdään työtä, saattaa vaihtua henkilöstön siirtyessä työvaiheesta toiseen. Yrityksillä ei ole erillisiä terminaalialueita, vaan on vain yksi Finnsteve-yhtiöiden terminaali. Myös työkoneita käytetään ristiin. Yrityksillä ei ole erillistä työnjohtoa. Ö on todennut, ettei hän edes tiedä, minkä yrityksen palveluksessa työnjohtajat ovat, koska työntekijöille he ovat vain "Finnsteven pomoja".

Kantajan kirjallisena todisteena 3 olevasta lähiesimiesluettelosta Ö on kertonut, että jokaisen lähiesimiehen alaisuudessa on ainakin parin eri yrityksen työntekijöitä. Lähiesimiehen kautta hoidetaan kaikki päivittäiset rutiinit työnantajaan päin. Lähiesimiesluettelolla ei ole merkitystä päivittäisessä työhön osoituksessa, joka tapahtuu huutokonttorista. Luettelossa ovat kaikki Vuosaaren ahtaajat.

Ö on vielä kertonut, että Finnsteve-yhtiöt käy paikalliset sopimusneuvottelut konsernin tasolla ja neuvoteltavasta asiasta tehdään yksi sopimus, joka soveltuu suoraan kaikkiin kolmeen yritykseen. Finnsteve-yhtiöillä on yhteinen työsuojeluorganisaatio.

Ä on ollut Finnsteve Oy Ab:n palveluksessa vuodesta 2006 lukien. Vuonna 2011 Ä työskenteli Finnsteve Oy Ab:n tuotantopäällikkönä ja oli yhteistoimintaneuvotteluissa mukana päättämässä irtisanomisjärjestyksestä. Ä on kertonut, että Finnsteve-yhtiöiden liiketoiminta on jaettu kolmeen yhtiöön, joiden välillä on huomattavia eroja. Finnsteve Oy Ab:n alle kuuluu pyörillä kuljetettava lasti eli niin sanottu roro-lasti. Containersteve Oy Ab:n ala on konttitoiminta. FS-Terminals Oy Ab toimii terminaaliyrityksenä eli fyysisenä terminaalina, jossa tavaraa kontitetaan. Lisäksi Finnsteve-yhtiöihin kuuluu FL Port Service Oy, joka ei tee ahtausta, vaan toimii erillisenä ja huolehtii muun muassa alusten kiinnityksestä.

Ä:n mukaan yhtiöiden välillä on ristiintyöskentelyä. Laivojen aikataulut ovat erilaisia ja esimerkiksi Containersteve Oy Ab:n työntekijöitä käytetään tarpeen mukaan Finnsteve Oy Ab:n puolella silloin, kun heillä ei ole omia töitä. Käyttävä yritys maksaa tehdystä työstä markkinahinnan mukaisen korvauksen. Ristiintyöskentelyä tapahtuu ainakin jossakin määrin viikoittain. Ristikkäiskäytöllä voidaan myös välttää työehtosopimuksen mukaista vakinaistamisvelvoitetta, joka muuten voisi seurata konsernin ulkopuolisten tilapäisten ahtaajien käyttämisestä.

Kysyttäessä niin sanotusta huutokonttorista Ä on kertonut, että laivapuolella päivittäinen työhön osoitus tapahtuu Ö:n kertomalla tavalla yhdestä työpisteestä. Tämä johtuu siitä, että laivapuolella työmäärän päivittäiset vaihtelut ovat hyvin suuria ja kun konttilaivoja ei ole, työntekijät osoitetaan töihin roro-laivoille. Terminaalin puolella samanlaista vaihtelua ei ole, vaan siellä työskentelee suhteellisen kiinteä ryhmä. Laivapuolella työskentelee noin 90 henkeä ja terminaalissa sekä korjaamolla yhteensä 90 henkeä.

Ä on kertonut, että kantajan kirjallisen todisteena 3 oleva lähiesimiesluettelo laadittiin tammi-helmikuussa 2013. Tarkoituksena oli, että jokaisella ahtaajalla olisi nimetty esimies, jolle voisi esimerkiksi toimittaa sairauslomatodistuksia. Lähiesimiesjärjestelmää ei kuitenkaan saatu otettua kunnolla käyttöön. Työtehtävät jaetaan tarpeen mukaan pätevyyden perusteella.

Ä on vielä kertonut, että paikalliset sopimukset tehdään konsernin tasolla, ei yrityskohtaisesti. Vuoden 2011 yhteistoimintaneuvottelut käytiin konsernitasolla, koska työntekijäpuoli näin halusi. Työn vähentymisen arviointi tapahtui yhtiökohtaisesti. Työntekijäpuoli ei tuonut vuoden 2011 neuvotteluissa esille vuoden 2008 yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjaa. Ä ei ole mieltänyt, että työntekijäpuolen kanssa olisi sovittu konsernikohtaisesta tarkastelusta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että irtisanomisjärjestyksen asiallinen soveltamisala on sama kuin irtosanomisperusteen arviointiala. Samaan irtisanomisjärjestykseen kuuluvat ne työntekijät, jotka tekevät saman työntekovelvoitteen mukaista työtä ja joihin irtisanomisuhka kohdistuu samalla tavoin (esim. TT 2007:72 ja TT 2010:49). Tätä laajempi irtisanomisjärjestys sulkisi piiriinsä työntekijöitä, jotka eivät olisi keskenään vertailukelpoisessa asemassa. Jos taas saman irtisanomisperusteen vaikutusalueella muodostettaisiin useita irtisanomisjärjestyksiä vaikkapa osastoittain tai joidenkin muiden rajojen mukaisesti, vaarantuisi työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.

Irtisanomisten taloudellisia ja tuotannollisia perusteita tulee lähtökohtaisesti arvioida sen yhtiön kannalta, joka muodollisesti on työnantajana. Tosiasiallisen tilanteen pohjalta saattaa kuitenkin olla perusteita poiketa tästä lähtökohdasta, kuten on tehty esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:43. Ratkaisussaan korkein oikeus otti huomioon konsernin rakenteen taloudellisena ja toiminnallisena kokonaisuutena, liiketoiminnan ja töiden järjestelyt sekä sen, että yhteistoimintaneuvottelut oli käyty konsernikohtaisesti. Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa oli perusteltua arvioida taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta koko konsernin olosuhteiden kannalta.

Finnsteve-yhtiöihin kuuluu Finnsteve Oy Ab sekä kaksi sen omistamaa tytäryhtiötä Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab. Finnsteve Oy Ab käyttää määräysvaltaa omistamissaan tytäryhtiöissä. Kaikki kolme yhtiötä toimivat Vuosaaren satamassa. Kaikkien yhtiöiden hallituksissa toimivat samat henkilöt ja niillä on sama toimitusjohtaja. Yhtiöillä on yhteinen palkka- ja henkilöstöhallinto samoin kuin yksi yhteinen luottamusmies sekä työsuojeluorganisaatio. Yhtiöt eivät kilpaile keskenään.

Ö:n ja Ä:n kertomukset työn järjestelyistä Finnsteve-yhtiöissä ovat pääosin yhdenmukaiset. Kertomuksilla on näytetty, että kaikkien kolmen yhtiön työntekijät työskentelevät samalla terminaalialueella ja siirtyvät tarpeen mukaan joustavasti työpisteestä toiseen yhtiörajoihin katsomatta. Eri yhtiöillä ei ole erillistä työnjohtoa. Päivittäinen työhön osoitus tapahtuu ainakin pääosin yhdestä työpisteestä, jossa työntekijät jaetaan työpisteisiin yhtiörajoista huolimatta. Vaikka kantajan kirjallisena todisteena olevat lähiesimiesluettelot eivät Ä:n kertomuksen mukaan ole olleet tosiasiassa käytössä, tukevat ne ajatusta siitä, että työntekijöillä haluttiin olevan yhtiörajoista riippumaton lähiesimies, jonka puoleen he saattoivat kääntyä hoitaessaan asioita työnantajaan päin.

Vuoden 2008 yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjassa on merkintä työvoiman vähentämisen yhteydessä noudatettavasta ristiinsijoittamisen periaatteesta konsernin emo- ja tytäryhtiöiden välillä. Työtuomioistuin toteaa, ettei työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien allekirjoittama pöytäkirja täytä työehtosopimukselle asetettavia vaatimuksia, mikäli pöytäkirjaa on sellaiseksi edes tarkoitettu. Pöytäkirjalla ei näistäkään syistä ole voitu sopia vastaisuuteen nähden sitovalla tavalla, että irtisanomisjärjestys muodostetaan konsernikohtaisen tarkastelun perusteella. Pöytäkirja kuvaa kuitenkin osapuolten välistä yhteisymmärrystä siitä, että yhtiörakenteen muuttamisesta huolimatta tarkoituksena oli jatkaa toimintaa yhtenä kokonaisuutena.

Asiassa on riidatonta, että työ on taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt kaikissa kolmessa yhtiössä ja että irtisanottaviksi valikoitui ahtaajia jokaisesta yhtiöstä. Työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytiin yhteisesti kaikkia ahtaajia koskien. Konsernin emoyhtiön tuotantopäällikkö Ä on ollut päättämässä irtisanomisten kohdistamisesta kaikissa yhtiöissä.

Esitetyn selvityksen mukaan irtisanomisperuste on konserniin kuuluvissa yhtiöissä koskenut samalla tavoin kaikkia Vuosaaren ahtaajia. Kun otetaan huomioon edellä mainitut konsernin rakenteeseen, liiketoiminnan ja työn järjestelyihin sekä osapuolten menettelyyn yhteistoimintaneuvotteluissa liittyvät seikat, työtuomioistuin katsoo, että näissä olosuhteissa on perusteltua muodostaa irtisanomisjärjestys koko konsernia yhteisesti koskevana eikä yhtiökohtaisesti.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin katsoo, että arvioitaessa kanteessa tarkoitettuja Finnsteve Oy Ab:ssä ja sen tytäryhtiöissä Containersteve Oy Ab:ssä ja FS-Terminals Oy Ab:ssä vuonna 2011 päätettyjä ahtaajien irtisanomisia tulee irtisanomisjärjestys muodostaa siten, että konsernia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Hotti, Tuliara, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Päätös on yksimielinen.