26.8.2010

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että

• Turun metallityöväen ammattiosasto ry sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry tuomitaan kumpikin osaltaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

• Turun metallityöväen ammattiosasto ry sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

STX Finland Oy:n Turun telakalla alkoi lakko 26.3.2010 kello 12 ja päättyi samana päivänä kello 23. Lakossa oli 168 työntekijää. Ne osaston työntekijät, jotka eivät osallistuneet lakkoon, olivat joko lomautettuina, sairauslomalla tai muusta hyväksyttävästä syystä poissa. Koko osaston yhteensä 190 työntekijästä Turun metallityöväen ammattiosasto ry:hyn kuuluu 147 työntekijää sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:hyn 42 työntekijää.

Toinen lakko alkoi 30.3.2010 kello 12 ja päättyi 31.3.2010 kello 23. Lakossa oli tuolloin kumpanakin päivänä 83 työntekijää. Koko osaston yhteensä 123 työntekijästä Turun metallityöväen ammattiosasto ry:hyn kuuluu 107 työntekijää sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:hyn 11 työntekijää.

Lakoista työnantajalle ilmoitti telakan varapääluottamusmies. Tulevana syksynä Turun telakalta valmistuu nyt työn alla oleva laivatilaus. Koska työnantajalla ei ole uusia laivatilauksia eikä tämän johdosta tarjolla työtä syksyllä Turun telakalla, oli työnantaja tuonut työntekijöille esiin mahdollisuuden, että töiden loppuessa työntekijät voisivat siirtyä töihin Rauman telakalle. Työnantaja tarjoaisi heille kuljetuksen. Työntekijät ovat olleet kuitenkin tyytymättömiä työnantajan esittämiin ehtoihin, joilla työtä on tarjottu tehtäväksi Rauman telakalla.

Työntekijöiden vaatimukset ovat koskeneet erityisesti sitä, että Raumalla tehtäväksi tarjotusta työstä heille tulisi maksaa päivärahat ja matkakorvaukset. Kyseessä ei ole ollut komennustyö, vaan työnantajan vajaatyöllisyystilanteessa työntekijöille tekemä tiedustelu halukkuudesta mahdollisesti lähteä toistaiseksi lomauttamisen vaihtoehtona töihin Raumalle kesä-, elo-, tai syyskuussa 2010 siten, että työnantaja järjestäisi halukkaille lähtijöille yhteiskuljetuksen.

Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja työehtosopimuksen 16 §:n matkakorvauksia koskeviin määräyksiin. Lakolla pyrittiin pakottamaan työnantaja työehtosopimusmääräyksien vastaisesti luopumaan työnjohto-oikeudestaan ja suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin henkilöstöä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevissa asioissa.

Työnantaja oli ilmoittanut molemmissa lakoissa pääluottamusmiehelle ja varapääluottamusmiehelle, että työtaistelu on laiton ja vaatinut heitä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin lakkojen lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät kuitenkaan ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Mikäli joihinkin työnantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan palauttamiseksi.

Lakoista aiheutui taloudellista vahinkoa yhteensä noin 22.000 euroa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Turun metallityöväen ammattiosasto ry sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry ovat yhtyneet, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Toissijaisesti Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että ammattiosastot jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten ajankohdista ja työnseisauksiin osallistuneiden työntekijöiden lukumääristä pitävät paikkansa.

Työnseisausten syynä on ollut työnantajan työehtosopimuksen vastainen toiminta. Työnantaja oli tarjonnut työntekijöille mahdollisuutta lähteä Rauman telakalle komennukselle heikommilla ehdoilla kuin mitä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 16 §:ssä on sovittu työskenneltäessä varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tämä työnantajan työtarjous ja tiedustelu oli osoitettu aluksi sille työntekijäryhmälle, joka järjesti työnseisauksen 26.3.2010. Sittemmin työnantaja uudisti tarjouksen toiselle työntekijäryhmälle, joka järjesti jälkimmäisen työnseisauksen. Kyseessä on ollut komennustyö.

Työehtosopimuksen 16 §:n 4 momentti sinänsä mahdollistaa paikallisesti toisin sopimisen asianomaisen määräyksen 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kustannusten korvaamisesta. Tällainen paikallinen kirjallinen sopimus on tehtävä työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä silloin, kun työpaikalla tehdään matkatyötä yleisemmin, kuten tässä tapauksessa.

Työpaikalla on ollut voimassa työnantajan ja pääluottamusmiehen välinen paikallinen kirjallinen sopimus työehtosopimuksen 16 §:n mukaisista korvauksista, mutta se oli työntekijäpuolelta irtisanottu tammikuussa 2007. Sen jälkeen työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä oli neuvoteltu uusi paikallinen sopimus, joka on jäänyt kuitenkin allekirjoittamatta. Turusta on ollut tammikuussa 2010 terästuotannon miehiä komennuksella Raumalla. Heidän matkakustannuksensa oli korvattu kyseisessä allekirjoittamattomassa sopimuksessa mainittujen ehtojen mukaisesti.

Työntekijät olivat työnantajan kyselyyn 24.3.2010 ilmoittaneet, että he ovat valmiit lähtemään komennukselle Raumalle, mikäli matkakustannukset korvataan joko työehtosopimuksen mukaisesti tai tämän 6.3.2008 päivätyn allekirjoittamattoman sopimuksen perusteella. Työntekijät kokivat asian niin, että työnantaja kiristi työntekijöitä lähtemään komennukselle alle työehtosopimuksen uhaten työn loppumisella ja lomautuksella. Siten työnantajan työehtosopimuksen vastainen menettely on ollut syynä aiheutuneisiin työnseisauksiin.

Kanteessa on väitetty työnseisauksista aiheutuneen noin 22.000 euron taloudelliset vahingot työnantajalle. Työnantajan edustajat ovat talven ja kevään aikana käytyjen yt-neuvottelujen yhteydessä tuoneet esille, että tilanne yhtiössä on näinä aikoina sellainen, että työntekijöiden palkkakustannuksista aiheutuu suuremmat kulut kuin vastaavalta ajalta olevat tuotot. Kun työnseisaukset aiheuttivat työnantajalle palkkakustannusten säästöä, niin edellä esitetyn valossa työnantajalle ei ole asiasta aiheutunut edes ilmoittamaansa taloudellista vahinkoa. Taloudellista vahinkoa ei ole voinut syntyä myöskään ylitöiden muodossa, sillä työnseisauksissa menetettyä työaikaa ei ole ylitöiden avulla otettu kiinni.

Sekä pääluottamus- että varapääluottamusmies ovat työntekijöitä muistuttaneet työrauhavelvollisuudesta, mutta se ei ole työnseisauksia estänyt.

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakko voidaan jättää tuomitsematta erityisestä syystä. Työnantajan menettely tässä tapauksessa muodostaa sellaisen erityisen syyn, jonka vuoksi kuultavat olisi jätettävä tuomitsematta hyvityssakkoon, ellei kannetta kokonaan hylätä. Joka tapauksessa työnantajan menettely on sellainen seikka, joka on otettava huomioon hyvityssakkoa alentavana tekijänä.

Turun metallityöväen ammattiosastossa on noin 4 000 maksavaa jäsentä ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastossa noin 1 400 maksavaa jäsentä.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

STX Finland Oy:n Turun telakalla työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa kahteen otteeseen, ensin 26.3.2010 ja sitten 30. - 31.3.2010. Työntekijät kuuluvat jäseninä Turun metallityöväen ammattiosasto ry:hyn ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:hyn.

Työnantaja on vajaatyöllisyystilanteen varalle tarjonnut Turun telakan työntekijöille mahdollisuutta työskennellä Rauman telakalla. Lakkojen syynä on ollut työntekijöiden tyytymättömyys tarjottuihin, komennustyönä pitämänsä työskentelyn ehtoihin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet teknologiteollisuuden työehtosopimuksen 16 §:n matkakorvauksia koskevaan määräykseen.

Ammattiosastojen vastuu

Pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen on ilmoitettu muistuttaneen työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta. Tarkempaa selvitystä heidän toimenpiteistään työrauhan säilyttämiseksi ei ole esitetty. Lakon toteutuessa ja toistuessa ilmoitettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä ammattiosastolle työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Hyvityssakon määrä

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti hyvityssakkoa määrättäessä on otettu huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten ammattiosastojen koko, työtaisteluihin johtaneet syyt, niihin osallistuneiden määrä ja työtaisteluiden kesto. Näyttämättä on jäänyt, että työnantaja olisi omilla toimillaan antanut hyvityssakkoon tuomitsemiseen tai sen määrään vaikuttavalla tavalla aihetta työtaistelun toimeenpanemiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Turun metallityöväen ammattiosasto ry ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 723 euroa. Metallityöväen Liitto ry on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 523 euroa ylittävältä osalta. Ottaen kuitenkin huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi vaadittu määrä on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen ammattiosasto ry:n ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa, Turun metallityöväen ammattiosasto ry:n 3.000 euroa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n 1.700 euroa.

Turun metallityöväen ammattiosasto ry ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 723 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Nyyssölä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.