4.3.2010

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Sappi Finland I Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 9 ja 10 §:ään perustuvaa 3.3.2009 solmittua paikallista palkkasopimusta määrätessään työntekijöitä toimimaan edellä mainitun sopimuksen mukaisten toimintamallien vastaisella tavalla massaosaston puunsyöttökuljettimella,

• tuomitsee Sappi Finland I Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta,

• tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

• velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Sappi Finland I Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sappi Finland I Oy on solminut 3.3.2009 työntekijöiden kanssa työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun palkkasopimuksen. Sen hiomoa koskevassa 27.2.2009 allekirjoitetussa liitteessä on todettu työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla töiden järjestämisestä, että ”yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme (3) työntekijää kuljettimelle”. Työnantaja on antanut työntekijöille 18.8.2009 toimintaohjeet, jotka eivät olleet paikallisen sopimuksen mukaisia. Näiden ohjeiden mukaan työnantaja on edellyttänyt työntekijöiden työskentelevän kuljettimella niin sanotulla täydellä (12 kiven) hionnalla vain kahdella työntekijällä hiomon puunsyöttökuljettimella. Työnantaja on ohjeillaan rikkonut paikallista sopimusta.

Työnantaja on lisäksi 2.9.2009 antanut Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n edustajien läsnä ollessa kaavakuvan Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallista, josta ilmenee, että työnantajan uusi toimintamalli, jossa hiomon puunsyöttökuljettimella on vain kaksi kenttämiestä, on yksiselitteisesti paikallisen palkkasopimuksen liitteen vastainen.

Kysymyksessä olevaa riitaa sivuavan asian (R 106/09) työtuomioistuinkäsittelyn yhteydessä on todistajana kuultu työnantajan edustaja kertonut, että keväällä sovitun palkkasopimuksen yhteydessä työntekijäpuoli on vaatinut hiomoa koskevaan liitteeseen riidanalaista kirjausta. Todistajan mukaan kirjaus kolmesta työntekijästä kuljettimella yli yhdeksän kiven hionnalla oli ehdoton edellytys palkkasopimuksen syntymiselle.

Tehtaan työntekijämäärän pienennyttyä myöhemmin käydyn yhteistoimintamenettelyn seurauksena tehtaan tekninen johtaja on käynyt juhannusviikolla kertomassa hiomolla työskennelleille työntekijöille, että kevään palkkasopimuksen osana oleva hiomoa koskeva liite ei olisi enää voimassa. Työntekijöiden luottamusmiesten saatua tästä tiedon tekninen johtaja on pahoitellut asiaa ja myöntänyt palkkasopimuksen liitteineen olevan edelleen voimassa.

Edellä kerrotusta huolimatta työnantaja on 18.8.2009 laatinut ”Toiminta puunotossa kuorimolta ja syötössä hiomakoneille” – nimisen ohjeen, joka on ollut selvästi paikallisen palkkasopimuksen vastainen. Työnantajan ohjeessa nimittäin todetaan, että ”Tauolla oleva kenttämies avustaa hiokkeen ja hierteen valmistajaa sekä erikoismassan valmistajaa valvomalla prosessia…”. Käytännössä mainittu ohje on tarkoittanut sitä, että täydenkin hionnan aikana kuljettimella olisi vain kaksi työntekijää, kun yksi kenttämiehistä olisi valvomossa suorittamassa prosessin valvontaa.

Työntekijät ovat edellyttäneet työnantajalta voimassa olevan sopimuksen noudattamista tai neuvotteluiden käynnistämistä sopimuksen muuttamisesta, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut. Kun asiasta on käyty keskustelua Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n edustajien läsnä ollessa tehtaalla, on työnantaja pyrkinyt keskustelemaan ainoastaan siitä seikasta, voiko ”tauolla” olevalle työntekijälle määrätä työtehtäviä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä riidanalaisen asian kanssa. Tehtaalla on yksiselitteinen ja vakiintuneella tavalla sovellettu sopimus, joka edellyttää kolmea työntekijää kuljettimelle tapauksessa, jossa hiontaa suoritetaan yli yhdeksällä kivellä. Työnantajan edellyttämä toimintamalli, jossa kuljettimella olisi vain kaksi työntekijää ja kolmas työntekijä olisi valvomossa muissa tehtävissä, on selvästi tehdyn sopimuksen vastainen.

Työnantajan ja Metsäteollisuus ry:n menettelyä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota riidanalaisen sopimuksen liitteen selvään sanamuotoon. Palkkasopimuksen liitteessä todetaan aikaisempaan 8.3.2001 solmittuun sopimukseen viitaten, että vanhasta sopimuksesta jää voimaan vain yksi kohta eli ”yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme (3) työntekijää kuljettimelle”. Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että kysymyksessä on vuosia käytössä ollut kirjaus, jonka soveltamisesta ei ole osapuolilla ollut minkäänlaista eriävää näkemystä ennen työnantajan kesällä 2009 direktio-oikeuteensa vedoten esittämiä uusia toimintamalleja.

Koska edellä mainittu paikallisen sopimuksen yksiselitteinen sanamuoto on ollut muuttumattomana tehtaalla voimassa jo ainakin vuodesta 2001, on selvää, että paitsi työnantajan myös Metsäteollisuus ry:n on täytynyt tietää oman kantansa rikkovan paikallista, työehtosopimuksen määräyksiin perustuvaa sopimusta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy ovat vaatineet Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehtaalla on henkilöstövähennykseen liittyen otettu käyttöön massanvalmistuksessa uusia toimintamalleja 23.6.2009 alkaen. Alueen työntekijämäärä on vähentynyt aikaisemmasta kahdeksasta työntekijästä kuuteen työntekijään. Massanvalmistus käsittää hiokkeen, painehiokkeen ja hierteen tuotantolinjat. Näiden tuotantolinjojen käyttö on massanvalmistuksen työryhmän vastuulla. Työryhmän työ käsittää seuraavat tehtäväkokonaisuudet: hiokkeen ja hierteen valmistus, erikoismassanvalmistus (painehioke) ja kenttämiestoiminnot (kolme henkilöä). Lisäksi vuorossa on yksi varamies. Työtä tehdään keskeytymättömänä vuorotyönä (työaikamuoto 37).

Hiokkeen valmistuslinjan alkupäässä on puunsyöttökuljetin, joka toimii myös puiden välivarastona. Kuljettimelta ladotaan puut hiomakoneisiin. Sopimuksen mukaan kuljettimella pitää olla kolme (3) henkilöä, kun tuotantoon käytetään yli yhdeksän (9) hiomakiveä (hiomakonetta). Käytettävissä on yhteensä 12 hiomakiveä (hiomakonetta).

Heinäkuun aikana työnjohto ohjeisti monia ratkaisuja massanvalmistuksen työryhmän toimintatavoiksi, joilla uudella miehityksellä voidaan suorittaa kaikki työryhmälle kuuluvat tehtävät. Työntekijät eivät ottaneet ratkaisuja käyttöön joko esittämättä mitään perusteluja asialle tai perustellen, että ratkaisut eivät ole paikallisen sopimuksen miehityksen mukaisia.

Työnantaja piti elokuussa 2009 viikolla 33 palaverin, johon osallistuivat pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu sekä henkilöstöpäällikkö ja tekninen johtaja. Työnantaja toi tilaisuudessa esille sen, että heinäkuussa massaosaston työntekijät ottivat käyttöön oman toimintamallin liittyen kuljettimen miehitykseen ja kieltäytyivät noudattamasta työnantajan antamia ohjeita töiden suorittamisesta, jonka seurauksena ammattiosaston on katsottu rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan (R 106/09, tuomio nro 85).

Ammattiosaston edustajien toivomuksesta työnantaja laati toimintaohjeen, joka kuvaa toimintaperiaatteet koskien työskentelyä puunsyöttökuljettimella. Kirjallisen ohjeen mukaan kuljettimelle on nimetty kolme henkilöä, joista tauolla oleva henkilö avustaa tarvittaessa massan valmistajia valvontatehtävissä. Tällöin kaikki muutkin työryhmän tehtävät tulee sujuvasti suoritetuiksi. Ohje jaettiin työryhmille 18.8.

Työntekijöiden heinäkuussa 2009 käyttöönottama toimintamalli, jossa kuljettimella on kolme työntekijää, jotka pitävät myös tauot samanaikaisesti, on yhtiössä tehdyn paikallisen sopimuksen vastaista menettelyä, eikä tämä toimintamalli perustu yhtiössä vakiintuneeseen menettelytapaan kuljettimella työskentelyssä. Kolmen työntekijän yhdenaikainen tauko aiheuttaa tuotantohäiriöitä ja laatuongelmia. Lisäksi seurauksena voi olla vakava ympäristöriski, koska varastosäiliön veden pintojen vaihtelu aiheuttaa piikin jätevesivirtaamassa ja tämän seurauksena vesimääriä voidaan joutua ajamaan ohi viimeisestä jäteveden käsittelyvaiheesta.

Yhtiö on paikallisen sopimuksen mukaisesti nimennyt yli yhdeksän kiven hiontaan kolme työntekijää. Kanteessa ei väitetä, ettei kolmen työntekijän miehitys toteudu paikallisten osapuolten hyväksymällä tavalla, jos kaksi työntekijää hoitaa prosessia kuljettimella ja yksi on valvomotiloissa tauolla. Yhtiössä ei ole ollut käytössä menettelyä, jossa kolme työntekijää lähtee yhtä aikaa tauolle valvomotilaan. Paikallisessa sopimuksessa mainittu kolme työntekijää kuljettimella ei ole yhtiön vakiintuneessa käytännössä tarkoittanut sitä, että kolme työntekijää on samanaikaisesti työssä kuljettimella ja tauolla.

Paikallisessa miehityssopimuksessa ei ole otettu kantaa tauotuksen sisältöön tai muutenkaan määritetty tauotukseen liittyviä kysymyksiä. Tauon merkitys on työsuojelullinen ja sen tarkoitus on varata työntekijälle riittävä elpymisaika kuumissa olosuhteissa työskentelystä johtuen. Paikallista miehityssopimusta ei voida tulkita siten, että tauolla olevalle työntekijälle pitää varata mahdollisuus passiiviseen elpymistaukoon, vaan tauolla oleva henkilö avustaa tarvittaessa massanvalmistajia valvontatehtävissä, kuten yhtiö on ohjeistanut. Yhtiössä vakiintunut käytäntö on myös yli 15 vuoden ajan ollut se, että kuljettimella työskentelee kaksi työntekijää kerrallaan ja kolmas työntekijä on valvomossa tauolla. Tauolla olevalle on voitu osoittaa muuta työtä tauon aikana, eikä toimintamalli ole aiheuttanut kesäkuuhun 2009 mennessä ongelmia. Ohje, joka mukaan tauolla oleva henkilö avustaa tarvittaessa massan valmistajia valvontatehtävissä, on näin ollen vakiintuneen käytännön ja paikallisen sopimuksen mukainen.

Yhtiö on toiminut paikallisen sopimuksen mukaisesti määrätessään hionnan yli yhdeksällä kivellä toteutettavaksi siten, että kuljettimella työskentelee poikkeustilanteita lukuun ottamatta kaksi työntekijää ja kolmas nimetyistä työntekijöistä on tauolla. Tauotuksen järjestäminen perustuu työskentelykohteen korkeaan lämpötilaan ja on luonteeltaan työsuojelullinen. Yhtiön 18.8.2009 antama toimintaohje ja kaavakuva Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallista ovat olleet paikallisen sopimuksen ja yhtiössä vakiintuneen toimintatavan mukaisia.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaalla on työnantajan ja työntekijäpuolen välillä allekirjoitettu 3.3.2009 palkkasopimus, jolla on sovittu muun muassa aikaisemmin maksettujen olosuhde- ja urakkalisien poistamisesta. Palkkasopimuksen uudistamisen yhteydessä osapuolet ovat tehneet 27.2.2009 erillisen sopimuksen urakoiden ja lisien poistumisesta hiomolla. Tällä sopimuksella on korvattu osapuolten välillä 8.3.2001 tehty massaosaston olosuhde- ja urakkalisäsopimus, jonka kuljetinlisää koskevassa kohdassa oli sovittu siitä, että kahden kuljetinmiehen hoitaessa ladonnan maksetaan kuljetinlisä, kun kahdeksan tai yhdeksän kiveä on hionnalla. Saman kohdan mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle. Työntekijäpuolen vaatimuksesta 27.2. 2009 tehtyyn sopimukseen on otettu edelleen määräys siitä, että yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle.

Työpaikalla on vuoden 2009 kesällä syntynyt erimielisyys siitä, täyttyykö edellä mainitun määräyksen edellytys kolmesta työntekijästä kuljettimella tilanteessa, jossa kuljettimelle on nimetty kolme työntekijää, mutta heistä yksi on tauolla ja tekee työtä esimerkiksi valvomossa. Työnantaja on katsonut tämän sopimuksen mukaiseksi, kun taas työntekijäpuolen mukaan sopimus edellyttää kolmea työntekijää kuljettimelle yhtä aikaa.

Työehtosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta esitetty näyttö

Sappi Finland I Kirkniemen tehtaan massaosastolla kenttämiehenä työskentelevä A on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1977 lähtien ja toiminut osaston luottamusmiehenä noin 20 vuoden ajan. Hiomolla käytössä olevien kivien määrä riippuu siitä, minkä vahvuista paperia koneilla tehdään ja ovatko molemmat koneet käynnissä. Ennen 27.2.2009 tehtyä sopimusta hiomossa kuljettimilla työskenteleville työntekijöille oli maksettu sopimuksen mukaista kuljetinlisää, jos kaksi kuljetinmiestä hoiti ladonnan ja käytössä oli kahdeksan tai yhdeksän kiveä. Yli yhdeksän kiven hionta edellytti aikaisemman sopimuksen mukaan kolme työntekijää kuljettimelle. Kuljetinlisien maksaminen oli harvinaista, koska työnantaja oli pyrkinyt käyttämään kolmea työntekijää kuljettimella. Silloin kun yli yhdeksän kiveä oli käytössä, lyhytaikaisten taukojen aikana kuljettimen toiminta oli voitu hoitaa varanipuilla. Ruokailutauot, joiden pituus on 20 minuuttia, oli hoidettu siten, että yhden työntekijän lähtiessä tauolle hänen tilalleen oli tullut reservissä oleva työntekijä tai joku hiomon työntekijöistä. A:n mukaan sekä vuonna 2001 että vuonna 2009 tehtyihin sopimuksiin sisältyvä yli yhdeksän kiven hiontaa koskevan määräys edellyttää kolmen työntekijän työskentelemistä kuljettimella. Koska taukojen pituus oli noin 10 minuuttia, ei tauolla oleva voinut juurikaan tehdä muita töitä, koska matkoihin kuljettimen ja muun työpisteen välillä kului jo kolme - neljä minuuttia.

A on edelleen kertonut, että vuoden 2009 juhannuksen jälkeen tekninen johtaja oli ilmoittanut, että sopimuksen kohta, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle, ei ole enää voimassa. Tekninen johtaja oli seuraavana päivänä ilmoittanut, että hänen edellisenä päivänä esittämänsä lausuma ei pitänytkään paikkaansa. Seuranneen elokuun 20. päivän paikkeilla vuoromestari oli ilmoittanut teknisen johtajan määränneen, että käytössä olevien kivien määrää tulisi lisätä. Työntekijät olivat pyytäneet vuoromestaria ilmoittamaan tekniselle johtajalle, että kuljettimella ei ollut käytössä kolmea työntekijää. A oli tämän jälkeen soittanut tekniselle johtajalle ja tiedustellut, mitä sopimukselle oli tapahtunut. Tekninen johtaja oli ilmoittanut työnjohto-oikeuden menevän sopimuksen ohitse. Tämän jälkeen pidetyssä työnantajan edustajien ja luottamusmiesten välisessä neuvottelussa työnantajapuolelta oli ilmoitettu työnantajan tulkitsevan työnjohto-oikeutensa perusteella tehtyä sopimusta toisin kuin työntekijät.

B oli tullut työhön Kirkniemen tehtaalle vuonna 1995. Hän oli aluksi työskennellyt PK 1:llä päällystäjänä ja siirtynyt sittemmin työhön paperikoneen märkään päähän. Vuodesta 1996 alkaen hän oli toiminut osaston luottamusmiehenä ja vuodesta 2007 lähtien hän on ollut pääluottamusmiehenä. Vuonna 2009 solmituilla uusilla palkkasopimuksilla sovittiin luovuttavan erilaisten lisien maksamisesta ja lisiä siirrettiin tuntipalkkoihin. Massaosaston osalta uuteen sopimukseen otettiin työntekijöiden vaatimuksesta edelleen määräys siitä, että yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle. Määräyksen säilyttämistä sopimuksessa työntekijäpuoli oli perustellut työssä jaksamisella ja työturvallisuudella. Ennen vuoden 2009 kesää käytäntönä hiomolla oli ollut, että yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut työssä kolme työntekijää, joista yksi on hoitanut puiden vastaanoton ja kaksi ladonnan. Hiomon työntekijöiden määrän vähentäminen kahdella on johtanut siihen, että kuljettimelle ei ole ollut mahdollisuutta asettaa työhön kolmea työntekijää. Tekninen johtaja oli juhannuksen jälkeen ilmoittanut, että yhteistoimintamenettelyssä tehty päätös oli kumonnut sopimuskohdan, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionnalla työskenneltäessä kuljettimella oli kolme työntekijää. Seuraavana päivänä hän oli kuitenkin ilmoittanut kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen olevan edelleen voimassa.

B:n mukaan työnantajapuolen ja työntekijöiden edustajien välisessä neuvottelussa 21.8.2009 tekninen johtaja oli ilmoittanut työnantajan tulkitsevan sopimusmääräystä siten, että kolme tarkoittaa kahta. Työnantajapuoli ei halunnut neuvotella asiasta, minkä vuoksi B ilmoitti saattavansa asian liittojen välillä neuvoteltavaksi. Työpaikalla tämän jälkeen syyskuun alkupäivinä pidetyssä neuvottelutilaisuudessa, jossa myös liittojen edustajat olivat mukana, työnantajapuolelta esitettiin massanvalmistusprosessia koskeva kaaviokuva. Työntekijäpuolelta huomautettiin, että tässä ei ole sopimuksen edellyttämää kolmea työntekijää kuljettimella, koska kolmas kenttämiehistä oli siirretty valvomoon. Työntekijäpuolelta esitettiin, että työskentelyä jatkettaisiin sopimuksen mukaisesti eli siten, että kolme työntekijää olisi kuljettimella. Työnantajapuoli ilmoitti tähän, että asiaan haetaan ratkaisu oikeuden kautta.

C oli tullut Kirkniemen tehtaalle henkilöstöpäälliköksi vuodenvaihteessa 2002-2003. Hän on ollut vetämässä neuvotteluja, jotka koskivat palkkasopimusten yksinkertaistamista siten, että erilaisista lisistä luovuttiin. Hiomon osalta sopimuksessa säilytettiin määräys siitä, että yli yhdeksän kiven hionnassa kuljettimella on kolme työntekijää. Vuodesta 1995 ja myös vuoden 2009 kesästä alkaen käytäntö on ollut sellainen, että yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut työssä kolme työntekijää, joista kaksi on ollut työssä kuljettimella ja kolmas elpymässä valvomossa. Vuoden 2009 kesällä ainoa muutos kysymyksessä olevassa työkohteessa oli se, että massanvalmistuksesta oli vähennetty kolme työntekijää. Hiomon puunsyöttökuljettimella työskentelevien työntekijöiden lukumäärä oli edelleen kolme ja ainoa muutos heidän osaltaan tapahtui siinä, että tauolla olevaa työntekijää voitiin työllistää jonkin verran laajemmin kuin aikaisemmin.

C:n mukaan tekninen johtaja oli juhannuksen jälkeen ilmoittanut työntekijöille, että määräys kolmesta työntekijästä kuljettimella ei ole enää voimassa. Tämä oli perustunut siihen käsitykseen, että työehtosopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja määrittää miehityksen ja että mainitun määräyksen perusteella voidaan syrjäyttää paikallisen sopimuksen kysymyksessä oleva määräys. C oli kehottanut teknistä johtajaa ilmoittamaan työntekijöille, että paikallisen sopimuksen määräys oli edelleen voimassa.

C on edelleen kertonut, että juhannuksen jälkeen työntekijät olivat ryhtyneet menettelemään työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti siten, että kuljettimelle määrätyt kolme työntekijää olivat lähteneet yhtä aikaa tauolle, mistä aiheutui tuotantokatkoksia ja ympäristöriskejä. Kun työnantaja oli ilmoittanut ammattiosaston johdolle, että tilanne ei voi jatkua tällaisena, oli työsuojeluvaltuutettu ilmoittanut työnantajalle, että jos tämän mukaan asiassa oli ongelmia, tulisi työnantajan antaa asiasta toimintaohjeet. Työnantajan 18.8.2009 antamien toimintaohjeiden jälkeen viidestä vuorosta kaksi on noudattanut näitä ohjeita hyvin ja yksi vähän vaihtelevasti. Sen sijaan kaksi vuoroa eli ne, joissa luottamusmies ja varaluottamusmies työskentelevät, eivät toimineet työnantajan ohjeiden mukaisesti. C:n mukaan tilanne on kesän 2009 jälkeenkin sellainen, että jos kuljettimella tarvitaan ylimääräinen työntekijä, sellainen voidaan tarvittaessa määrätä, koska käytössä on yksi ylimääräinen työntekijä.

D on työskennellyt kysymyksessä olevalla Kirkniemen tehtaalla noin 20 vuoden ajan. Massaosaston päivämestarina hän on ollut 15 vuotta. Vuodesta 1995 alkaen käytäntö hiomon puunsyöttökuljettimella työskenneltäessä on ollut sellainen, että jos käytössä on ollut yli yhdeksän kiveä, kuljettimella on ollut kerrallaan työssä kaksi työntekijää ja kolmas työntekijä on ollut tauolla. Poikkeuksellisissa tilanteissa kuljettimella on saattanut olla yhtä aikaa kolme työntekijää. Kun työnantaja oli vuoden 2009 juhannuksen jälkeen ilmoittanut uuden toimintamallin käyttöön ottamisesta, olivat kuljettimella työskennelleet työntekijät ottaneet käyttöön työskentelytavan, jossa kolme työntekijää oli yhtä aikaa työssä kuljettimella ja myös yhtä aikaa tauolla. Massaosaston työntekijöiden määrän vähennyttyä kahdella alkuvuonna 2009 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena työnantaja oli antanut ohjeet, joiden mukaan kuljettimella toimitaan kuten aikaisemminkin mutta vähemmällä työntekijämäärällä. Uuden toimintamallin mukaan tauolla olevalle työntekijälle voitiin osoittaa tiettyjä tehtäviä. Aikaisemmin työpaikalla on ollut kuljetinmiehiä, jotka eivät hallinneet muita tehtäviä ja jotka saattoivat tämän vuoksi istua tauon aikana valvomossa. Tuolloin työpaikalla oli myös kaksi varamiestä, jotka saattoivat kuljetinmiehen tauon aikana tehdä hänelle kuuluvia tehtäviä. Jos käytössä on enintään yhdeksän kiveä ja kaksi työntekijää on työssä kuljettimella, on tauot hoidettu siten, että työntekijät ovat poistuneen tauolle vuorotellen tai sitten varamies on tullut työhön kuljettimelle. D:n mukaan kuljetinta ei ole jätetty koskaan toimimaan siten, että sillä ei olisi työntekijää työssä. Uuden toimintamallin käyttöönoton jälkeen kaksi vuoroista on ryhtynyt työskentelemään työnantajan ohjeiden mukaisesti siten, että 20 minuutin tauon aikana työntekijä on tehnyt muita tehtäviä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaalla paikallisen palkkasopimuksen uudistamisen yhteydessä tehtyyn sopimukseen urakoiden ja lisien poistumisesta hiomolla on otettu jo aikaisemmin voimassa olleeseen vuonna 2001 solmittuun massaosaston olosuhde- ja urakkalisäsopimukseen sisältynyt määräys, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle. Saman sopimuskohdan mukaan kahden kuljetinmiehen hoitaessa ladonnan maksettiin kuljetinlisä, kun kahdeksan tai yhdeksän kiveä oli hionnalla. Vuonna 2009 uudistetuilla palkkasopimuksilla on luovuttu aikaisemmin maksetuista lukuisista olosuhde- ja muista lisistä kuten mainitusta kuljetinlisästä, mutta työntekijäpuolen vaatimuksesta hiomoa koskevaan sopimukseen on otettu edellä mainittu yli yhdeksän kiven hiontaa koskeva määräys. Määräyksen säilyttämistä edelleen sopimuksessa on työntekijäpuolelta perusteltu työsuojelullisilla seikoilla ja työntekijöiden työssä jaksamisella.

Massanvalmistuksessa on vuoden 2009 juhannuksen jälkeen otettu käyttöön uusi toimintamalli, jossa on otettu huomioon toteutetut henkilöstövähennykset. Tässä yhteydessä tekninen johtaja on ilmoittanut, että työpaikalla 27.2.2009 tehty hiomoa koskeva palkkaliite ei

ole voimassa. Ammattiosaston edustajien esitettyä asiasta oman näkemyksensä on tekninen johtanut ilmoittanut erehtyneensä palkkasopimuksen liitteen voimassaolosta ja todennut sen olevan voimassa. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on seuranneen heinä- ja elokuun aikana ollut erimielisyyttä kuljettimen miehitykseen ja taukojen pitämiseen liittyen työntekijöiden meneteltyä siten, että kaikki kuljettimella työssä olleet kolme työntekijää ovat poistuneet yhtä aikaa tauolle.

Koska toimintatavoista on ollut epäselvyyttä, työnantaja on antanut 18.8.2009 työsuojeluvaltuutetun pyynnöstä kirjalliset ohjeet toiminnasta puunotossa kuorimolta ja syötössä hiomakoneille. Ohjeessa todetaan muun muassa, että puiden otossa kuorimolta GW-hiomolle ja niiden syötössä hiomokoneille noudatetaan työnkiertoa, jossa kaksi massanvalmistuksen kenttämiestä on kerrallaan kuljettimella ja yksi tauolla. Ohjeen mukaan tauolla oleva kenttämies avustaa hiokkeen ja hierteen valmistajaa sekä erikoismassan valmistajaa valvomalla prosessia, jolloin he voivat muun muassa ottaa näytteitä, suorittaa kiven käsittelyä ja kivien puhdistuksia sekä poistaa häiriöitä puunsyötössä.

Miehitystä koskevaa erimielisyyttä on käsitelty paikallisten osapuolten ja liittojen välisessä neuvottelutilaisuudessa 2.9.2009, jolloin työnantaja on esittänyt kaaviokuvan Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallista. Tässä toimintamallissa kuljettimella on kaksi kenttämiestä ja kolmas kenttämies on sijoitettu valvomoon. Työntekijäpuolelta esitettyyn toimintamalliin on reagoitu ilmoittamalla, että kuljettimella tulisi olla kolme työntekijää.

Työnantajapuolen mukaan edellä mainitut toimintaohjeet ja toimintamallia koskeva kaavio ovat olleet työpaikalla jo ennen uutta palkkasopimusta noudatetun käytännön mukaiset. Työnantajapuolen todistajina kuulemien C:n ja D:n mukaan käytäntö kysymyksessä olevassa työpisteessä on vuodesta 1995 lähtien ollut sellainen, että yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut yhtä aikaa kaksi työntekijää ja yksi työntekijä on ollut tauolla. Kantajan kuulustuttamien A:n ja B:n kertoman mukaan yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut yhtä aikaa kolme työntekijää, joista yksi on hoitanut puiden vastaanoton ja kaksi ladonnan. Tauot on heidän mukaansa hoidettu siten, että tauolla olevan töitä on tullut hoitamaan varatyöntekijä tai työntekijä muusta työpisteestä.

Kuljettimen miehityskäytännöstä esitetty näyttö on ollut ristiriitaista. Joka tapauksessa aikaisemmin voimassa olleen sopimuksen kuljetinlisää koskevasta määräyksestä on työtuomioistuimen mielestä pääteltävissä osapuolten tarkoituksena olleen, että yli yhdeksän kiven käyttäminen hionnassa edellyttää kuljettimelle suurempaa miehitystä kuin hionnan tapahtuessa tätä pienemmällä kivimäärällä. Myös määräyksen sanamuoto kolme työntekijää kuljettimella vastaa työtuomioistuimen mielestä paremmin työntekijäpuolen kuin työnantajapuolen tulkintaa.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että sovellettavan sopimusmääräyksen mukaisena ei voida pitää järjestelyä, jossa yli yhdeksän kiven hionnalla kuljettimella on työssä kaksi työntekijää ja kolmas kuljettimelle nimetty on työssä muualla. Määrätessään työntekijät työskentelemään massaosaston puunkuljettimella tällä tavalla työnantaja on menetellyt 3.3.2009 solmitun palkkasopimuksen vastaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Tekninen johtaja on toteutettujen henkilöstövähennysten ja uusien toimintamallien käyttöönoton jälkeen ilmoittanut, että hiomoa koskeva palkkasopimuksen liite ei ole voimassa.
Tämän työehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan perustuvan ilmoituksensa tekninen johtaja on työntekijäpuolen asiaa koskevien huomautusten johdosta perunut. Työnantaja on siten tuossa vaiheessa katsonut kuljettimen kolmen työntekijän miehitystä koskevan määräyksen olevan edelleen voimassa. Työnantaja on tästä huolimatta antanut 18.8.2009 toimintaa puunotossa kuorimolta ja syötössä hiomakoneille koskevan ohjeen, josta ilmenevin tavoin kuljettimelle on kerrallaan kaksi kenttämiestä. Saman asian työnantaja on todennut 2.9.2009 neuvottelutilaisuudessa esittämällään kaaviolla. Edellä esitetyn sisältöiset ohjeet antaessaan työnantajan olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa palkkasopimuksen hiomoa koskevan liitteen määräystä.

Metsäteollisuus ry:n tiedossa syntynyt erimielisyys on ollut ainakin jo 2.9.2009, jolloin työpaikalla pidetyssä neuvottelussa myös liittojen edustajat ovat olleet läsnä ja jolloin työnantaja on esittänyt edellä mainitun miehitystä koskevan kaavion. Asia on ollut esillä liittojen välisissä neuvotteluissa 29.9.2009. Viimeistään näissä neuvotteluissa Metsäteollisuus ry:n olisi tullut havaita työnantajan tulkinnan poikkeavan sopimusmääräyksen sanamuodosta ja huolehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelynsä paikallisen sopimuksen mukaiseksi. Jättäessään ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin on Metsäteollisuus ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy työtuomioistuimesta annetun 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1. 000 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Sappi Finland I Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 9 ja 10 §:ään perustuvaa 3.3.2009 solmittua palkkasopimusta määrätessään työntekijät toimimaan palkkasopimuksen hiomoa koskevan liitteen massaosaston puunsyöttökuljettimen miehitystä koskevan määräyksen vastaisesti.

Työtuomioistuin tuomitsee Sappi Finland I Oy:n työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Paperiliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.500 euroa ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Paperiliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Äimälä, Forsén ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.