TT:2009-108

Keywords: Työehtosopimuksen yleissitovuus, Valitusasia
Year of case: 2009
Date of Issue: 5.11.2009
Register number: V 1/09

Vahvistamislautakunta oli viran puolesta ottanut uudelleen arvioitavaksi kysymyksen viheralan työehtosopimuksen yleissitovuudesta ja vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovuutta vailla olevaksi.
Vahvistamislautakunnan päätös kumottiin. Aiempi vahvistamislautakunnan päätös, jolla mainittu työehtosopimus oli vahvistettu yleissitovaksi, jäi voimaan.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 108

VALITTAJAT

Maaseudun Työnantajaliitto ry
Puu- ja erityisalojen liitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 6.11.2008 antama päätös 36/2008 viheralan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli 25.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 108/2002 vahvistanut viheralaa koskevan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Vahvistamislautakunta on omasta aloitteestaan ottanut 1.10.2007 uudistetun työehtosopimuksen yleissitovuuden uudelleen arvioitavaksi.

Viheralaa koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sopimusta noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliitto ry:n viheralalla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Sopimusta sovelletaan viheralueiden rakennustöissä, viher- ja ulkoilualueiden hoidossa, viheralan yritysten muissa töissä sekä viheralan yrityksen välittömässä yhteydessä toimivassa puutarhamyymälässä.

Maaseudun Työnantajaliitto ry on työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittanut, että sen 55 jäsenyrityksen palveluksessa on 919 viheralan työntekijää. Vastaavasti Puu- ja erityisalojen liitto ry on ilmoittanut viheralan jäsenmääräkseen 233.

Viheraluerakentajat ry on viheralueiden rakentamiseen ja hoitoon erikoistuneiden yritysten toimialajärjestö. Viheraluerakentajat ry:n jäsenyritysten toimiala vastaa viheralan työehtosopimuksen soveltamisalaa. Viheraluerakentajat ry:n ilmoituksen mukaan yhdistyksen 115 jäsenyrityksessä on sesonkiaikana noin 1 600 - 1 700 työntekijää ja yhdistyksen ulkopuolisissa yrityksissä noin 500 - 1 000 työntekijää. Vahvistamislautakunta arvioi tämän perusteella työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismääräksi 2 400.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä viheralaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (2 400) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 900), voidaan todeta, että työehtosopimus ei ole enää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että viheralaa koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Maaseudun Työnantajaliitto ry sekä Puu- ja erityisalojen liitto ry ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja viheralaa koskeva työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi.

Viheralan työehtosopimus on valtakunnallinen työehtosopimus. Vahvistamislautakunnan päätöksestä ilmenee Maaseudun Työnantajaliitto ry:n 55 jäsenyrityksen palveluksessa olleen 919 viheralan työntekijää vuoden 2007 lopussa. Kyseisen ajankohdan jälkeen työnantajaliittoon on järjestäytynyt kaksi uutta viheralan työnantajaa, jolloin jäsenmäärä on 57 ja jäsenten palveluksessa oleva työntekijämäärä noin 925.

Soveltamisalalla työskentelevien kokonaismääränä on käytetty Viheraluerakentajat ry:n ilmoittamaa sen jäsenyritysten työntekijämäärää ja arviota yhdistyksen ulkopuolisten yritysten työntekijämäärästä. Näihin ilmoitettuihin tietoihin sisältyy kuitenkin arvionvaraisuutta ja virheellisyyttä, millä on merkitystä arvioitaessa viheralan työehtosopimuksen edustavuutta. Viheraluerakentajat ry:n jäsenkunta ei ole identtinen viheralan työehtosopimuksen soveltamispiirin eikä Maaseudun Työnantajaliitto ry:n viheralan jäsenryhmän kanssa. Ensinnäkin Viheraluerakentajat ry:ssä on jäseninä sellaisia yrityksiä, joiden päätoimialana ei ole viherrakentaminen vaan ensisijaisesti maarakentaminen. Monet Viheraluerakentajat ry:n jäsenistä ovat työnantajina Infra ry:n (aiemmin Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry) jäseniä. Yritykset soveltavat teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti päätoimialansa eli Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välistä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta yrityksen kaikkiin työntekijöihin, myös niihin, jotka tekevät viheralan töitä. Näin ollen sellaisia työntekijöitä, joihin tosiasiallisesti sovelletaan muuta kuin viheralan työehtosopimusta, ei tule ottaa mukaan arvioitaessa viheralan työehtosopimuksen edustavuutta. Lisäksi Viheraluerakentajat ry:ssä on myös kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevia yrityksiä, jotka soveltavat päätoimialansa mukaista työehtosopimusta yrityksen kaikkiin työntekijöihin.

Viheraluerakentajat ry:n jäsenyrityksistä Hyvinkään Tieluiska Oy ilmoituksensa mukaan soveltaa Infra ry:n työehtosopimusta ja työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 90. VRJ Etelä-Suomi Oy:n ilmoituksen mukaan yritys soveltaa Infra ry:n työehtosopimusta ja työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 65. Viherrengas Järvenpää Oy on Infra ry:n jäsen ja ilmoituksensa mukaan yritys soveltaa Infra ry:n työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 100. Vantaan Viherrakennus Ky on Infra ry:n jäsen ja ilmoituksensa mukaan yritys soveltaa Infra ry:n työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 10. Citykivi Oy:n ilmoituksen mukaan yritys soveltaa Infra ry:n työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on noin 10. Tapiolan Lämpö Oy on Kiinteistöpalvelut ry:n jäsen ja ilmoituksensa mukaan yritys soveltaa Kiinteistöpalvelut ry:n solmimaa työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on 160. Lisäksi Viheraluerakentajat ry:n jäseninä on yrityksiä, jotka ovat järjestäytyneet Maaseudun Työnantajaliitto ry:hyn ja soveltavat päätoimialansa mukaisesti muuta Maaseudun Työnantajaliitto ry:n solmimaa työehtosopimusta. Tällaisia yrityksiä ovat ainakin Laarimäen Puutarha, joka soveltaa puutarha-alan työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 7. Myös Piispan Puutarha soveltaa puutarha-alan työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 16. Samoin Billnäsin Taimisto Oy (Tammisaaren Garden Center Ky) soveltaa puutarha-alan työehtosopimusta. Työntekijöitä yhtiössä on keskimäärin 15.

Viheralalla työskentelevien kokonaismäärää arvioitaessa tulee vahvistamislautakunnan aiempaa arviota 2 400 korjata siten, että siitä vähennetään se työntekijämäärä, joka edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti on muiden kuin viheralan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Viheralan työehtosopimuksen soveltamispiirissä työskentelevien määrä on siten noin 1 930.

Ensimmäinen viheralan työehtosopimus Maaseudun Työnantajaliitto ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n (silloisen Maaseututyöväen liitto ry:n) välillä tuli voimaan 15.5.1990. Työehtosopimustoiminta on siitä lähtien jatkunut keskeytyksettä. Viheralan työehtosopimuksen osalta on siten selkeästi kysymys työsopimuslain tarkoittamasta vakiintuneesta sopimustoiminnasta. Toisaalta mitkään muut työmarkkinaosapuolet eivät ole koskaan solmineet viheralalla sovellettavaa työehtosopimusta. Työtuomioistuimen päätöksen TT 2004:3 mukaan viheralan työehtosopimus täyttää yleissitovuuden määreen niin jäsenpohjan kuin edustavuutensa ja vakiintuneisuutensakin puolesta. Sopimustoiminnan jatkuttua keskeytyksettä tämän jälkeenkin voidaan sen katsoa entisestään vakiintuneen.

Kuten työsopimuslain perusteluissa on todettu, yleissitovuuden tavoitteena on järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen. Samalla yleissitova työehtosopimus vähimmäisehtoineen muodostaa tasavertaiset toimintaedellytykset yritysten välisessä kilpailutilanteessa. Työehtosopimuksen yleissitovuudella onkin erittäin suuri merkitys sekä työntekijöiden vähimmäistyöehtojen että yritysten tasavertaisen kilpailutilanteen turvaajana.

Työsopimuslain yleissitovuuden arviointia koskevissa asiantuntijoiden kannanotoissa ja vahvistamislautakunnan aiemmissa päätöksissä todetaan, että edustavuuden arvioinnissa suoritetaan työsopimuslain perusteiden mukainen kokonaisharkinta. Tiitisen ja Krögerin Työsopimusoikeus 2008 -teoksen mukaan TSL 2:7.1:n perusteluista käy ilmi, että työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnin perustana olevan laskutoimituksen luotettavuuden kohentamisen ohella on ollut, että ratkaisuissa voitaisiin poiketa "noin 50 %:n säännöstä" yleistä pyöristyssääntöä selvästi enemmän. Yleisen pyöristyssäännönkin kannalta rajatapauksia arvioitaessa voitaisiin ottaa huomioon "asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaajana." Perustelut viittaavat selvästi siihen, että pelkkään laskutoimitukseen perustuvan "edustavuuden" jäädessä alle puolen TSL 2:7.1:ssä tarkoitettu edustavana pidettävyys olisi ratkaistava jonkinlaisella joustavalla kokonaisharkinnalla. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen 59/2002 mukaan pelkästään alan koko työntekijämäärää ja työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvia työntekijämääriä vertaamalla rakennusalan työehtosopimusta ei voida pitää edustavana. Kun sen lisäksi, että verrataan toisiinsa yhtäältä työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, otetaan huomioon työntekijöiden järjestäytymisaste sekä alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, voidaan rakennusalan työehtosopimusta pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislauta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että vahvistamislautakunta on käyttänyt viheralan työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnissa Viheraluerakentajat ry:ltä saamiaan tietoja. Viheraluerakentajat ry on viher- ja ympäristörakentamista harjoittavien yritysten muodostama toimialajärjestö. Yhdistykseltä on nimenomaan tiedusteltu sellaisia Viheraluerakentajat ry:n jäseniä ja jäsenyritysten työntekijämääriä, joissa voitaisiin soveltaa viheralan työehtosopimusta. Lautakunnan ratkaisu on tehty tältä pohjalta ja edustavuudeksi on tämän mukaisesti saatu vajaat 40 prosenttia.

Valittajat ovat todenneet joistakin Viheraluerakentajat ry:n jäsenyrityksistä, että ne kuuluvat muiden kuin viheralaa koskevien työehtosopimusten soveltamisaloille. Mikäli lautakunnalle toimitettuihin ja sen päätöksen perusteena oleviin tietoihin sisältyy valituksessa esitetyin tavoin lukumäärätietoja sellaisista yrityksistä, jotka eivät toimi viheralaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla, on lautakunnan päätös siinä tapauksessa perusteiltaan virheellinen.

Viheraluerakentajat ry on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa esittänyt, että alkuvuodesta 2009 tehdyn kyselyn perusteella yhdistyksen jäsenten työntekijämäärä on 1 800. Yhdistyksen ulkopuolella olevien viheralan yritysten lukumäärä on noin 200 - 300 ja niissä on arvion mukaan 500 -1 000 työntekijää. Osa jäsenyrityksistä samoin kuin muista yrityksistä on sellaisia, joiden toimialaan kuuluu myös muuta kuin viheralan toimintaa. Yhdistyksessä on valituksessa mainittujen yritysten lisäksi myös joitakin muita jäsenyrityksiä, jotka soveltavat joko osin tai kokonaan muuta kuin viheralan työehtosopimusta.

Maaseudun Työnantajaliitto ry sekä Puu- ja erityisalojen liitto ry ovat antaneet vahvistamislautakunnan ja Viheraluerakentajat ry:n lausuntojen johdosta omat lausuntonsa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Alan työntekijöiden kokonaismäärä

Vahvistamislautakunta on perustanut ratkaisunsa Viheraluerakentajat ry:n ilmoittamaan arvioon viheralan työehtosopimuksen soveltamisalalle kuuluvien työntekijöiden määrästä. Vahvistamislautakunta on pyytänyt yhdistykseltä tietoja nimenomaan sellaisista Viheraluerakentajat ry:n jäsenyrityksistä, joissa voitaisiin soveltaa viheralan työehtosopimusta. Yhdistys on ilmoittanut tiedot kaikista 115 jäsenyrityksestään. Ilmoituksen mukaan jäsenyrityksissä on sesonkiaikaan noin 1 600 - 1 700 työntekijää ja yhdistyksen ulkopuolisissa viheralan yrityksissä noin 500 - 1 000 työntekijää. Näiden tietojen perusteella vahvistamislautakunta on arvioinut työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden määräksi 2 400.

Valittajien mukaan Viheraluerakentajat ry:ssä on jäseninä myös sellaisia yrityksiä, joiden päätoimialana ei ole viherrakentaminen vaan ensisijaisesti maarakentaminen. Monet Viheraluerakentajat ry:n jäsenistä ovat työnantajina Infra ry:n jäseniä ja soveltavat teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti päätoimialansa eli Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välistä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta yrityksen kaikkiin työntekijöihin, myös niihin, jotka tekevät viheralan töitä. Lisäksi Viheraluerakentajat ry:ssä on myös kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevia yrityksiä, jotka soveltavat päätoimialansa mukaista työehtosopimusta yrityksen kaikkiin työntekijöihin. Sellaisia työntekijöitä, joihin tosiasiallisesti sovelletaan muuta kuin viheralan työehtosopimusta, ei tule valittajien mielestä ottaa mukaan arvioitaessa viheralan työehtosopimuksen edustavuutta.

Työtuomioistuin toteaa, että vakiintuneiden perusteiden mukaan työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa ei tule ottaa huomioon sellaisia samaakaan työtä tekeviä työntekijöitä, joihin sovelletaan toista, eri alalle solmittua työehtosopimusta.

Eräät Viheraluerakentajat ry:n yritykset tarjoavat päätoimialansa ohella myös viheralan palveluja. Näissä tehtävissä toimivien työntekijöiden lukumääristä ei ole esitetty tarkempia tietoja. Asialla ei sinänsä ole merkitystäkään, sillä esimerkiksi maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan yritysten työntekijöihin. Sovellettava sopimus ei siten määräydy ja vaihtele tehtävän työn perusteella. Pääasiallisesti maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittavassa yhtiössä työntekijöihin sovelletaan vain tämän alan sopimusta siinäkin tapauksessa, että osaan yrityksessä tehtävistä töistä olisi muutoin mahdollista soveltaa myös jonkin toisen alan sopimusta (näin TT 1996:48). Sama asia on viimeksi todettu Viherrengas Järvenpää Oy:tä koskevassa lausunnossa TT 2009:40. Lausunnon mukaan kerrotusta pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa, jos työnantaja harjoittaa päätoimialastaan selvästi erotettua muunlaista toimintaa, johon soveltuu toinen työehtosopimus. Nyt esillä olevassa valitusasiassa ei ole tietoja siitä, että viheralan toiminnot olisi tarkasteltavissa yrityksissä järjestetty tavalla tai toisella erilleen siten, että työntekijät tekisivät vain tämän alan töitä.

Vahvistamislautakunta on arvioinut viheralan työehtosopimuksen tarkoittamalle alalle kuuluvien työntekijöiden kokonaismääräksi 2 400. Arvioon on luettu Viheraluerakentajat ry:n jäsenyritysten 1 600 työntekijää. Viheraluerakentajat ry:n uuden ilmoituksen mukaan sen jäsenyritysten työntekijämäärä on vuonna 2009 sesonkiaikana 1 800. Jäsenyrityksissä työskentelevien määrästä on kuitenkin edellä esitetyillä perusteilla vähennettävä ne työntekijät, jotka kuuluvat muiden työehtosopimusten piiriin. Tällaisten työntekijöiden määräksi voidaan katsoa noin 500.

Vahvistamislautakunnan esittämään kokonaismäärään on luettu myös noin 800 sellaista työntekijää, joiden työnantajat eivät ole Viheraluerakentajat ry:n jäsenyrityksiä. Tämä luku on perustunut yhdistyksen toiminnanjohtajan arvioon, jonka mukaan yhdistykseen kuulumattomissa, lähinnä pienissä viheralan yrityksissä olisi 500 - 1 000 työntekijää. Yhdistys on uudestaan kuultuna ilmoittanut, että näidenkin yritysten joukossa on sellaisia, joiden päätoimialana on muu kuin viheralan palvelut. Vahvistamislautakunnan käyttämää lukua 800 voidaan tästä syystä pitää liian korkeana. Nyt puheena olevien työntekijöiden määräksi on työtuomioistuimen mielestä arvioitava korkeintaan 500.

Viheralan työehtosopimuksen soveltamisalalle kuuluvien työntekijöiden kokonaismääräksi voidaan edellä esitetyn mukaan katsoa enintään noin 1 800.

Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä

Vahvistamislautakunnan päätöksestä ilmenee, että Maaseudun Työnantajaliitto ry:n 55 jäsenyrityksen palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa 919 viheralan työntekijää. Valittajat ovat ilmoittaneet, että kyseisen ajankohdan jälkeen työnantajaliittoon on järjestäytynyt kaksi uutta viheralan työnantajaa, jolloin jäsenmäärä on 57 ja jäsenten palveluksessa oleva työntekijämäärä on noin 925.

Työtuomioistuimelle esitetyn uuden selvityksen perusteella voidaan katsoa, että viheralan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevien työntekijöiden määrä on noin 925.

Johtopäätökset

Työehtosopimusta on työsopimuslain esitöiden mukaan pidettävä yleissitovana muun muassa silloin, kun työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Verrattaessa viheralan työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain nojalla kuuluvien henkilöiden lukumäärää alan kokonaistyöntekijämäärään voidaan todeta, että runsas puolet alalla työskentelevistä henkilöistä kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Viheralan työehtosopimuksen voidaan siten jo yksistään tällä perusteella katsoa olevan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Valitus on koskenut 1.10.2007 lukien uudistettua työehtosopimusta. Myös sitä edeltänyt työehtosopimus oli vahvistettu yleissitovaksi. Yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 5 §:n nojalla nyt käsiteltävää työehtosopimusta on noudatettava yleissitovana sen edellä mainitusta voimaantulopäivästä alkaen.

Päätöslauselma

Vahvistamislautakunnan päätös kumotaan.

Vahvistamislautakunnan 25.11.2002 antama päätös nro 108/2002 jää voimaan, joten viheralan työehtosopimus on sen mukaisesti alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova.

Päätös on voimassa siihen asti kunnes työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n tai työtuomioistuin saman lain 9 §:n nojalla toisin päättää.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana ja Saloheimo, Kröger, Sutela ja Vuorio jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.