9.1.2009

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Itella Oyj:n Kuopion Contact Centre -yksikön asiakasneuvojien tehtävän sijoittuvan viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite C:n palkkaryhmään 003 siitä alkaen, kun he ovat vuonna 2005 siirtyneet tekemään palvelujen myyntiä pk-sektorin yrittäjille,

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa korkolain 4 § 1 momentissa säädettyine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Itella Oyj:n Kuopion Contact Centren yritysasiakaspalveluyksikössä aloitettiin vuonna 2005 yhtiön viestinvälitys- ja logistiikka-alan palvelujen myynti pk-sektorin yrittäjille. Ensimmäiset koulutukset henkilöstölle aloitettiin 18.1.2005 järjestelmäkoulutuksella ja 24.1.2005 aloitettiin hintakoulutus. Nämä koulutukset kävivät läpi kevään 2005 aikana kaikki yksikön työntekijät. Varsinaisen myynnin kahden päivän koulutuksen saivat kaikki henkilöt tammikuussa 2005. Yhden päivän kertauskoulutus myynnistä pidettiin toukokuussa 2005. Lisäksi järjestettiin kaikille kevään 2005 aikana ”Sopimus– ja kilpailuoikeuden keskeisiä asioita Postin myyntiprosessin kannalta” oleva koulutusosio. Tämän jälkeen aloitettiin myyntityö pk–asiakassektorille portaittain. Viimeiset henkilöt aloittivat myyntityön ja sopimusten teon yritysasiakkaille syksyllä 2005.

Contact Centren yritysasiakaspalveluyksikön asiakasneuvoja hoitaa puhelimitse yritysasiakaskontakteja ja tekee sopimuksia yritysten kanssa listahinnoilla olemassa olevien toimintamallien ja työohjeiden mukaisesti palvelupäällikön ohjauksessa. Yksikölle on asetettu euromääräiset myyntitavoitteet. Asiakasneuvojan palkkaryhmä on tällä hetkellä työehtosopimuksen palkkaliite C:n palkkaryhmä 002. Käytännössä palkkaliite C:n uusien tehtävien vaativuustaso määritellään joko niin sanotulla palkkavaaka-järjestelmällä tai sovitaan aiemmin palkkavaaka-järjestelmällä saatujen viitetoimenkuvien pohjalta tai aiemmin yhteisesti sovittujen palkkaryhmäsijoittelujen pohjalta. Yhtiön tehtävissä, joissa on tehty yhtiön palvelujen myyntiä yrityksille ja tehtävää tekevillä on ollut sopimusoikeus tehdä yhtiön puolesta sopimuksia yritysten kanssa, ovat tehtävät olleet vaativuustasoltaan aina vähintään sen tasoisessa palkkaryhmässä, jota nykyään vastaa työehtosopimuksen palkkaliitteen C palkkaryhmää 003.

Edellä kuvattua palkkaryhmäsijoittelua tukee neuvottelumuistio 12.12.2000, jonka mukaan erityismyyjä kuuluu palkkaliitteen B palkkaryhmään E00. Vastaava palkkaryhmä on 1.3.2005 lukien ollut palkkaliitteessä C palkkaryhmä 003. Eritysmyyjän tehtäviin kuului tuolloin myydä Postin palveluja yrityksille. Edelleen edellä kuvattua palkkaryhmäsijoittelua tukee neuvottelumuistio 19.4.2006, jossa vahvistettiin palkkaryhmä ja palvelumyyjän tehtäväkuvaus kyseisen tehtävän osalta. Neuvottelumuistiossa korostettiin myyjän sopimusoikeutta, jolloin palkkaryhmän tulisi olla palkkaliitteen C palkkaryhmä 003.

Työehtosopimuksen palkkaliitteen C mukaan kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Koska kyseistä tehtävien vaativuusryhmän selvitystä ei ole tehty ja asiasta on työntekijäliitto neuvotellut sekä yrityksen että työnantajaliiton kanssa, on työnantajaliitto syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, jonka lausumaan Itella Oyj on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentissa säädettyine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan työhön sovelletaan työehtosopimuksen palkkaliitettä C. Sen mukaan toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan yhtenäisten perusteiden mukaisesti ja osapuolten kesken sovitulla yhtenäisellä arviointijärjestelmällä. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä. Tarvittaessa osapuolet arvioivat tehtävien vaativuuden. Palkkataulukon tehtäväkohtaiset palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä.

Asianosaisliitot ovat sopineet palkkaliitteen tehtävien vaativuuden arvioimisesta yhtiössä palkkavaaka-nimistä työn vaativuuden arviointijärjestelmää käyttäen. Palkkavaaka-järjestelmän käyttäminen yhtiössä on siten osa työehtosopimusta. Muista perusteista tehtävien vaativuuden arvioimiseksi yhtiössä osapuolet eivät ole sopineet. Yhtä työehtosopimusosapuolten yhtiölle tekemää palkkaliitteen C palkkaryhmiin sijoittamista koskevaa sopimusta lukuun ottamatta ei myöskään ole ollut tarvetta sille, että osapuolet olisivat arvioineet tehtävien vaativuuden.

Palkkavaaka-järjestelmässä tehtäväkokonaisuuden vaativuutta arvioidaan määrättyjen eri vaativuustekijöiden perusteella. Vaativuustekijät on pisteytetty. Arvioinnin lopputuloksena saatava kokonaispistemäärä osoittaa tehtävän työehtosopimuksen mukaisen vaativuusryhmän. Työehtosopimuksen osapuolet eivät ole kirjallisesti sopineet palkkavaaka-järjestelmän mukaisten kokonaispistemäärien tai vaativuusryhmien ja työehtosopimuksen vaativuusryhmien välisestä suhteesta yhtiössä. Palkkavaaka-järjestelmän asianmukainen käyttäminen edellyttää, että arvioitavan tehtävän sisältö on selvästi tiedossa ja että mieluimmin on tehty kirjallinen tehtävänkuvaus. Yhtiössä on keskitetysti kirjallisesti määritelty tyypillisten tehtävien tehtäväkuvaus eli niin sanotut viitetehtävänkuvaukset. Muista tehtävistä paikalliset esimiehet ovat laatineet kirjalliset tehtävänkuvaukset, jotka on käyty läpi yhdessä toimihenkilön kanssa.

Tehtävien vaativuuden arviointimenettely on yhtiössä suoritettu palkkavaaka-järjestelmän periaatteiden mukaisesti ryhmätyönä. Arviointimenettelyn suorittamista varten yhtiössä on ollut valtakunnallinen koordinointiryhmä, jossa työnantajapuolen esimiesten lisäksi henkilöstöyhdistyksen edustajilla on ollut itsenäinen ja vahva asema. Koordinointiryhmä on arvioinut yhtiön tyypillisimmät tehtävät. Paikalliset esimiehet ovat tarvittaessa voineet arvioida muut tehtävät näin saatujen viitetehtävien perusteella. Sanottua tehtävien vaativuuden arvioimismenettelyä voidaan pitää työehtosopimuksen mukaisena. Palkkavaaka-järjestelmän työehtosopimuksen mukainen soveltaminen edellyttää luonnollisesti, että tehtävänkuvaukset on laadittu vastaamaan työn todellista sisältöä ja että vaativuuden arviointi on suoritettu asianmukaisesti järjestelmää noudattaen.

Asiakasneuvojan tehtävästä on yhtiössä laadittu kirjallinen tehtävänkuvaus 10.11.1998. Tehtävänkuvaus on koskenut asiakasneuvojan sekä yritys- että yksityisasiakkaille kohdistunutta työtä yhtiön asianomaisissa toimiyksiköissä. Koska tehtävänkuvauksien ajankohtaisuutta seurataan säännöllisesti, edellä sanottu tehtävänkuvaus on vahvistettu uudelleen 29.5.2001. Asiakasneuvojan tehtävästä kuluttaja-asiakkaille kohdistuneessa työssä on yhtiössä laadittu jossain vaiheessa myöhemmin aikaisempaa asiallisesti vastaava uusi tehtävänkuvaus.

Edellä todettujen tehtävänkuvausten mukaisen asiakasneuvojan työn vaativuus on arvioitu palkkavaaka-arviointijärjestelmällä. Tehtävän työehtosopimuksen mukaiseksi vaativuusryhmäksi on saatu C 002. Tehtävänkuvausten sisältö ja vaativuusryhmä ovat näiltä osin olleet ilmeisen riidattomia. Tehtävänkuvausta ja sitä vastaavaa vaativuusluokitusta on käytetty viitetehtävänkuvauksena muissa vastaavissa tehtävissä. Kanne perustuukin arviointijärjestelmän ulkopuolisiin tekijöihin. Asiakasneuvojan tehtävän vaativuutta ei kuitenkaan voida määrätä muutoin kuin todellisuutta vastaavan tehtäväkuvauksen perusteella palkkavaaka-järjestelmää soveltaen. Yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan tehtävä on edelleen aikaisempaa asiakasneuvojan sekä nykyistä kuluttaja-asiakkaiden asiakasneuvojan viitetehtävänkuvaa ja vaativuusarviointia vastaava.

Yritysasiakaspalvelussa asiakasneuvojan päätehtävä on neuvoa yritysasiakkaita tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvissä asioissa. Vuonna 2005 asiakasneuvojan toimenkuvaan tuli osaksi sen sisältöinen myyntitoiminta, että asiakasneuvonnan yhteydessä asiakasneuvoja voi täydentää asiakaspalvelua vastaanottamalla asiakkaalta noin kahdeksan määrätyn palvelutuotteen lisätilauksia vakiohinnoilla. Työhön kuuluu, että asiakasneuvoja hyväksyy neuvonnan yhteydessä saamansa tilauksen ja välittää toimeksiannon myyntiassistentille, joka toimittaa tarvittavat asiakirjat asiakkaalle. Tavoitteena on ollut, että asiakkaalle saadaan nopeasti ja helposti sopimus ja palvelu käyttöön. Aktiivinen myyntityö ei ole kuulunut asiakasneuvojan työhön. Tarvittaessa asiakas ohjataan yritysmyyntiin. Koska asiakasneuvojan pääasiallinen työ on ollut asiakkaiden neuvominen tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvissä asioissa, edellä selostetun myyntitoiminnan ei ole tarkoitettu muodostavan kuin vähäisen osan asiakasneuvojan työstä. Käytännössä asiakasneuvoja on ottanut vastaan keskimäärin kaksi tilausta kuukaudessa. Sanottuun toimintaan on asiakasneuvojan työstä kulunut noin yksi prosentti työajasta.

Yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan tehtävät eivät ole sanottavasti muuttuneet aikaisemmasta. Tehtävään lisänä tullut asiakkaiden tilausten vastaanottaminen ei ole muuttanut tehtävää muuksi kuin asiakasneuvojan tehtävä. Rutiininomaisena, rajoiltaan tarkasti määriteltynä ja työaikavaatimukseltaan vähäisenä edellä selostettu myyntitehtävä ei ole vaikuttanut asiakasneuvojan tehtävän vaativuuteen.

Koska asiakasneuvojan työn vaativuuden ei katsottu minkään uuden tehtävän myötä muuttuneen, tehtävän vaativuutta ei vuonna 2005 arvioitu uudelleen. Työntekijäpuolen vaadittua vuonna 2007 tehtävän vaativuusryhmän asettamiseksi vaativuusryhmää 003 vastaavaksi, yhtiö esitti vaativuuden arvioinnin pohjaksi uudelleen kirjoitettua yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan tehtäväkuvausta. Lopullisessa muodossaan yhtiön puolelta esitetyssä tehtävänkuvauksessa tehtävän perustarkoitukseksi todettiin yritysasiakkaiden neuvominen tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvissä asioissa sekä asiakaspalautteen ja tilausten vastaanottaminen puhelinta ja sähköisiä viestintävälineitä käyttäen. Päätehtäväksi todettiin asiakaskontaktien hoitaminen olemassa olevien toimintamallien ja työohjeiden mukaisesti palvelupäällikön ohjauksessa. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluvaksi todettiin yritysasiakkaiden neuvonta tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvissä asioissa, asiakkaiden palautteiden ja reklamaatioiden vastaanottaminen ja käsitteleminen sekä asiakkaiden ilmoituksien ja tilausten vastaanottaminen ja käsitteleminen. Lisäksi tehtäväkokonaisuuteen kuului asiakaskontaktien yhteydessä havaittujen palautteiden, muutosten ja tilausten ja myyntivinkkien ilmoittaminen tarvittaville sidosryhmille esim. myynnin tukeen, myyntiin ja tuotantoon.

Työntekijäpuoli ei hyväksynyt yhtiön esitystä tehtävänkuvauksesta eikä sitä, että tehtävien vaativuusarvioinnin koordinointiryhmä selvittäisi tehtävän vaatimustason palkkavaaka-järjestelmää soveltaen. Asiakasneuvojan tehtävänkuva sovittiin paikallisella tasolla niin, että päätehtäväksi kirjattiin ”asiakasneuvoja hoitaa asiakaskontakteja ja tekee sopimuksia yritysten kanssa”. Tehtäväkokonaisuuteen katsottiin kuuluvaksi ”asiakaskontaktien yhteydessä kartoittaa asiakkaan palvelutarpeet valmiin toimintamallin pohjalta, tekee joko asiakkaan kanssa asiakassopimuksen ja tuote/palvelusopimuksen tai lähettää vastuumyyjälle myyntiaihion tuotteista, joihin asiakasneuvojan rajatut sopimusvaltuudet eivät riitä”. Paikallisella tasolla allekirjoitettu työntekijäpuolen tehtävänkuvaus on saanut sisällön, joka yhtiön kannan mukaan ei vastaa kaikilta osin todellista tilannetta. Tehtävänkuvaus korostaa liiaksi myyntitoiminnan osuutta työssä ja sopimuksenteon merkitystä. Tehtävän vaativuutta ei voida työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin arvioida sellaisen tehtävänkuvauksen perusteella, joka ei vastaa todellista tehtävän sisältöä. Työehtosopimuksen mukaista tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää eli palkkavaaka-järjestelmää soveltaen vaativuusryhmäksi tulee sekä yhtiön hyväksymän että allekirjoitetuksi tulleen tehtäväkuvauksen perusteella C 002.

Yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan tehtävän vaativuustason selvittämisessä ja jättäessään hyväksymättä vaativuustason arvioimisen toimihenkilöpuolen vaatimalla tavalla. Työnantajaliitto ei ole voinut todeta, että työehtosopimuksen palkkaliitteen C tehtävien vaativuutta ja vaativuusryhmän selvittämistä koskevaa selvää ja riidatonta määräystä olisi sovellettu työehtosopimuksen osapuolten yksimielisen kannan vastaisesti. Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslaissa säädettyä valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kuopion Contact Centren yritysasiakaspalveluyksikössä työskentelevän yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan tehtävänkuvaus
2. Neuvottelumuistio 12.12.2000
3. Neuvottelumuistio 19.4.2006 yritysmyyntiä tekevissä toimipaikoissa sopimusoikeuden omaavien myyjien palkkaus
4. Tehtävänkuvaus: Myymälöiden palvelumyyjä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Toimenkuvaus vaativuusluokitusta varten 10.11.1998
2. Postin asiakaspalvelun kuluttaja-asiakkaat –tiimin asiakasneuvojan tehtävänkuvaus
3. Itellan asiakaspalvelun yritysasiakkaat–tiimin asiakasneuvojan tehtävänkuvaus

Kantajan henkilötodistelu

1. Asiakasneuvoja, luottamusmies A
2. Työehtosihteeri B
3. Palvelumyyjä C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Palvelupäällikkö D
2. Henkilöstöjohtaja E
3. Talousjohtaja F
4. Asiakaspalvelupäällikkö G
5. Eläkeläinen H

Perustelut

Erimielisyys

Itella Oyj:n Kuopion Contact Centren yritysasiakaspalveluyksikön asiakasneuvojat aloittivat vuonna 2005 yhtiön viestinvälitys- ja logistiikka-alan palvelujen myynnin pk-sektorin yrittäjille. Toimihenkilöpuolen käsityksen mukaan asiakasneuvojan tehtävät, joissa on myyty yhtiön palveluja yrityksille ja joissa toimihenkilöllä on ollut sopimusoikeus, ovat vaativuustasoltaan vastanneet palkkaliitteen C palkkaryhmää 003. Tämän vuoksi asiakasneuvojat olisi tullut vuodesta 2005 lukien sijoittaa palkkaryhmään 003. Työnantajapuolen mukaan asiakasneuvojien työn vaativuus ei vuonna 2005 ollut minkään uuden tehtävän myötä muuttunut eikä tehtävän vaativuutta ollut siten arvioitava uudelleen, joten työnantaja on voinut pysyttää asiakasneuvojat palkkaryhmässä 002.

Asiakasneuvojien työtehtävistä esitetty selvitys

Asiassa on riidatonta, että asiakasneuvoja neuvoo yhtiön yritysasiakkaita tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvissä asioissa sekä vastaanottaa tilauksia puhelinta ja sähköisiä viestintävälineitä käyttäen. Lisäksi jutussa on esitetty henkilötodistelua ja kirjallista selvitystä asiakasneuvojan tehtävien lähemmästä sisällöstä.

Työnantajapuolelta on viitattu vuonna 1998 laadittuun ja vuonna 2001 uudelleen vahvistettuun toimenkuvaukseen, joka vastaajan mukaan olennaisilta osiltaan edelleen kuvaa asiakasneuvojan tehtäviä ja niiden vaativuutta. Kuopion yksikössä vuonna 2005 tehtyjen muutosten jälkeen on laadittu kaksi uutta yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan toimenkuvausta, jotka on saatettu osapuolten välisen palkkavaaka-työryhmän käsiteltäväksi tehtävien vaativuuden arvioimista varten. Todistajien mukaan ensin on käsitelty työnantajapuolen yksin laatimaa toimenkuvausta, ja tämän jälkeen paikallisen esimiehen ja luottamusmiehen allekirjoittamaa toimenkuvausta. Kummankaan sisällöstä ei ole päästy työryhmässä yksimielisyyteen. Erimielisyys on koskenut asiakasneuvojan myyntitehtävien ja sopimusoikeuksien painottamista toimenkuvauksessa. Asiakasneuvojan tehtävän vaatimustasoa ei erimielisyyden takia ole päästy arvioimaan yrityksessä käytössä olevaa niin sanottua palkkavaakajärjestelmää käyttäen.

Yhtiössä vuodesta 1983 eri tehtävissä toiminut ja vuodesta 1997 asiakasneuvojana työskennellyt luottamusmies A on kertonut, että ennen vuotta 2005 Kuopion yksikön asiakasneuvojat pääasiassa vastasivat asiakaspalvelupuheluihin neuvomalla asiakkaita yhtiön tuotteista. Asiakasneuvojille kuului lisäksi yrittäjävetoisten postien ja postin myymälöiden neuvonta ja tuki. Yhtiön yrityspalvelu keskitettiin vuonna 2005 Kuopioon, minkä jälkeen asiakasneuvojat vastasivat yritysasiakaspalvelunnumeroon tuleviin yritysasiakkaiden puheluihin. Kuopion asiakaspalveluryhmä koulutettiin uusiin tehtäviin toukokuuhun 2005 mennessä. Asiakasneuvojat voivat tehdä sopimuksia yritysten kanssa muun muassa viestinvälitys- ja logistiikkapalveluista listahinnoin. Vuodesta 2007 sopimukset on allekirjoittanut myyntiassistentti. Myynnin tultua mukaan asiakasneuvojien työhön asetettiin asiakasneuvojille aluksi myös myyntitavoitteita, mutta vuonna 2008 tästä on luovuttu. Myyntiin liittyviä tehtäviä on kaiken kaikkiaan noin puolet asiakasneuvojan työstä.

Itella Oyj:n Kuopion yritysasiakaspalveluyksikön palvelupäällikkö D on kertonut, että yritysasiakaspalvelussa vastataan asiakkaiden puhelinsoittoihin. Tällöin asiakkaita opastetaan ja neuvotaan yhtiön tuotteista ja palveluista sekä otetaan vastaan asiakkaiden reklamaatioita ja tilauksia. Yritysasiakasyksikön asiakasneuvojan puheluissa tulee esille palveluiden ja tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä asioita. Asiakasneuvojan tehtävään tuli vuonna 2005 sellainen muutos, että kahdeksan tuotteen ja palvelun osalta asiakasneuvojalle tuli mahdollisuus avata asiakkaan laskutussuhde yhtiöön. Muutos ei ole kuitenkaan käytännössä lisännyt asiakasneuvojan työtä. Asiakasneuvojien työajasta menee vain noin yksi prosentti palvelusopimuksiin liittyvään myyntitoimintaan. Asiakasneuvoja ottaa vastaan päivittäin asiakkailta noin 35 puhelua. Niistä on myyntiin liittyviä puheluita noin yksi prosentti. Toinen asia on asiakkaan "aktiivinen kuunteleminen" puhelujen yhteydessä. Asiakasneuvoja tekee noin kaksi sopimusta kuukaudessa.

Edelleen D:n mukaan asiakasneuvojien päätehtävä on tuotteiden ja palveluiden neuvonta. Asiakasneuvojan paikallisesti vuonna 2007 allekirjoitetussa tehtävänkuvauksessa on liiaksi korostunut edellä mainittu kahdeksan tuotteen eli yhden prosentin osuus asiakasneuvojan tehtävässä. Kysymyksessä on ollut todistajan laatima ensimmäinen toimenkuvaus. Muut asiakasneuvojan toiminnot, jotka liittyvät tuotteiden ja palveluiden neuvontaan sekä asiakasreklamaatioiden ja tilausten käsittelyyn, jäivät toimenkuvauksessa vähemmälle.

Itella Oyj:n Kuopion yritysasiakaspalveluyksikön henkilöstöjohtaja E ja yhtiön asiakaspalvelupäällikkö G ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että vuonna 2005 yhtiön puhelinpalvelutyössä yritysasiakasneuvontapalvelu keskitettiin Kuopioon. Yritysasiakaspalveluyksikön tehtävä on tarjota yhtiön yritysasiakkaille erilaisia neuvontapalveluita yhtiön tuotteiden ja palvelujen käyttöönotossa. Yksikkö ottaa lisäksi vastaan asiakaspalautteita, reklamaatioita ja asiakkaiden tilauksia. Yritysasiakkaan ottaessa yhteyttä asiakasneuvojaan asiakasneuvoja saattoi lisäksi tarjota neuvoja yhtiön muiden palvelujen käyttämisessä suppeasta valikoimasta hinnastotuotteita. Asiakasneuvojan tehtäviin ei tuolloin tullut olennaisia muutoksia, joten asiakasneuvojalle ei ollut tarpeen tehdä uutta toimenkuvaa.

Itella Oyj:n talousjohtaja F sekä G ja D ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että yhtiön Kuopion yritysasiakaspalveluyksikössä asiakasneuvojille ei ollut asetettu myyntitavoitteita eikä myynnin toteutumista ole seurattu. On vain ennusteita ja arvioita myynnin kehittymisestä siinä tapauksessa, että asiakas ostaisi kysymyksessä olevaa tuotetta.

Työsuhdepäällikkönä vuodesta 1998 vuoteen 2007 työskennellyt H ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n työehtosihteeri B ovat kertoneet tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetystä palkkavaaka-järjestelmästä. Siihen kuuluu tehtävien pisteytys niiden vaativuuden mukaan ja palkkaryhmän vahvistaminen kokonaispistemäärän avulla. B on kuitenkin korostanut, että palkkavaakatyöryhmässä katsotaan ensimmäiseksi, olisiko tehtävään soveltuvaa, entuudestaan vahvistettua viitetoimenkuvausta, jonka mukaan myös uuden tehtävän palkkaryhmä voidaan vahvistaa. H on painottanut tehtäväkuvauksen kokonaisuuden merkitystä. Yksittäinen tehtävä, kuten myynti tai sopimusten tekeminen, ei sinällään ratkaise toimihenkilön palkkaryhmää.

Erityismyyjän ja palvelumyyjän työtehtävistä esitetty selvitys

Kanteessa on vedottu palkkaryhmään C 003 tai vastaavaan aikaisempaan palkkaryhmään sijoitettuihin erityismyyjän ja palvelumyyjän tehtäviin, joita kanteen mukaan tulisi käyttää viitetoimenkuvina yritysasiakaspalvelun asiakasneuvojan palkkaryhmää vahvistettaessa.

PAU ry:n työehtosihteeri B on kertonut, että erityismyyjän tehtävä on yleisnimike henkilölle, joka suorittaa myyntiä yrittäjäasiakkaille. Liittojen välisessä neuvottelussa vuonna 2000 erityismyyjän tehtävä sovittiin sijoitettavaksi palkkaryhmään E00, joka nyt vastaa palkkaryhmää C 003. Palkkavaakatyöryhmän neuvottelussa 19.4.2006 sovittiin, että palvelumyyjille, joilla on sopimusoikeus, palkka maksetaan palkkaryhmän C 003 mukaan. Erityismyyjä ja palvelumyyjä olivat verrannollisia viitetoimenkuvia yhtiön Kuopion yritysasiakaspalveluyksikön asiakasneuvojille.

Itella Oyj:ssä ja sen edeltäjien palveluksessa 37 vuotta eri tehtävissä toiminut ja palvelumyyjänä yli kymmenen vuotta työskennellyt C on kertonut, että palvelumyyjä tekee asiakaspalvelun lisäksi yritysmyyntiä. C on yritysmyynnissä saanut rajatun sopimusoikeuden vuonna 2006. Asiakaspalvelua hoitaessaan palvelumyyjä kuului työehtosopimuksen palkkaliitteeseen N. Aloitettuaan yritysmyynnin hänet sijoitettiin palkkaryhmään C 003. Palvelumyyjä tekee sopimuksia listahinnoilla viestinvälitys- ja logistiikkatuotteista kertaostojen ollessa alle 5.000 euroa. Vuositavoitteena oli vuonna 2007 32 sopimusta vuodessa. Vuonna 2006 toteutui 12 sopimusta ja seuraavana vuonna 13 sopimusta, joiden arvo oli keskimäärin 4.000 euroa. Tällä hetkellä C tekee lähinnä vain yritysmyyntiä ja palkkaliitteeksi on vaihtunut Y.

Henkilöstöjohtaja E:n mukaan erityismyyjä toimi aikoinaan yhtiössä rahoitusneuvottelijana, vakuutusmyyjänä ja yritysmyyjänä. Erityismyyjä myi rahoitusmyyjänä kuluttaja-asiakkaille lainoja ja sijoitustuotteita sekä vakuutusmyyjänä erilaisia vakuutuksia. Yritysmyyjänä erityismyyjä myi yhtiön tuotteita ja palveluja. Erityismyyjän tehtävä ei siten ollut samankaltainen kuin asiakasneuvojan tehtävä. Erityismyyjät sijoitettiin vuoden 2000 jälkeen yhtiön yritysmyyntiyksikköön tai palvelumyyjiksi. Yrityksille myyntiä tekevän palvelumyyjän tehtävänä on tarjota aktiivisesti palveluja yhtiön yritysasiakkaille ja tehdä heidän kanssaan sopimuksia. Palvelumyyjän työ on aktiivisempi ja tuotevalikoima paljon laajempi kuin asiakasneuvojan tehtävässä.

Työsuhdepäällikkö H on kertonut, että 19.4.2006 laaditun neuvottelumuistion tarkoitus oli ratkaista palvelumyyjän palkkausta koskeva erimielisyys viidessäkymmenessä yritysmyyntiä tekevässä konttorissa, kun toimihenkilöllä oli oikeus tehdä sopimuksia yritysasiakkaille. Palvelumyyjät kuuluvat työehtosopimuksen mukaan N-palkkaliitteeseen. Tässä yrityskohtaisessa ratkaisussa valittiin kompromissina palkkaryhmä toisesta palkkaliitteestä C, vaikka palvelumyyjän tehtävä ei sitä edellyttänyt.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan työehtosopimuksen palkkaliitteen C mukaan toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan yhtenäisten perusteiden mukaisesti ja osapuolten kesken sovitulla yhtenäisellä arviointijärjestelmällä. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä. Tarvittaessa osapuolet arvioivat tehtävien vaativuuden. Kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Toimihenkilön palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien.

Työehtosopimuksessa itsessään ei ole edellä kerrottua täsmällisempiä perusteita tehtävien vaativuuden arvioimiseksi. Asianosaiset ja todistajat ovat kertoneet arvioinnissa sovelletusta palkkavaakajärjestelmästä, jossa käytetään muun muassa tehtävien pisteytystä ja viitetoimenkuvia. Esitetystä selvityksestä on ollut mahdollista saada vain aivan pääpiirteittäinen kuva palkkaryhmän vahvistamisen perusteista ja menetelmistä. Tässä oikeudenkäynnissä voi kysymykseen tulla vain palkkaryhmän vahvistaminen viitetoimenkuvien avulla, mihin myös kanne on perustettu.

Kanteen mukaan asiakasneuvojan sijoittamista vuodesta 2005 lukien palkkaryhmään 003 tukevat erityismyyjän ja palvelumyyjän viitetoimenkuvat, joiden sijoittumisesta palkkaryhmiin on sovittu muistioneuvotteluissa 12.12.2000 ja 19.4.2006. Esitetty selvitys osoittaa, että erityismyyjän ja palvelumyyjän tehtävät ovat aktiivista myyntityötä edellyttäviä tehtäviä. Sen sijaan asiakasneuvojan päätehtävä on yritysasiakkaiden neuvonta ja palvelu. Asiakasneuvojille on vuonna 2005 lisätty myynti- ja sopimuksentekotehtäviä, jotka ovat laadultaan lähinnä tilausten vastaanottamista. Määrällisesti nämä tehtävät ovat esitetyn selvityksen mukaan vain pieni osa asiakasneuvojan työstä. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana yhtä palvelumyyjää, joka työnsä alkuvaiheissa on hoitanut asiakkaiden neuvontaa ja tehnyt sopimuksia osapuilleen samassa suhteessa kuin asiakasneuvoja. Kun myymälässä toimiva palvelumyyjä ja yritysasiakaspalvelun asiakasneuvoja työehtosopimuksen mukaan ilmeisesti kuuluvat eri palkkaliitteisiin, esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä riitä vielä osoittamaan, että palvelumyyjän ja asiakasneuvojan tehtäviä voitaisiin pitää sillä tavoin samankaltaisina tai toisiinsa rinnastettavina, että asiakasneuvojan palkkaryhmäksi olisi tälläkään perusteella vahvistettava C 003.

Edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta. Uudet tehtävät eivät ole myöskään sillä tavoin olennaisesti muuttaneet asiakasneuvojan työtä, että asiakasneuvojalle olisi vuonna 2005 tullut laatia uusi toimenkuva. Kun työehtosopimusta ei siten voida katsoa rikotun, myöskään työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Itella Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.550 euroa. Vaadittu kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Itella Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.550 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Sutela, Äimälä, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.