14.3.2008

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Oy Beweship Ab:n maksamaan A:lle luottamusmiessopimuksen mukaisena korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 38.820 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2007 lukien,

velvoittaa yhtiön maksamaan A:lle työehtosopimuksen 4 §:n mukaisena irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta lomakorvauksineen 12.903,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.3.2007 lukien,

tuomitsee Erityspalvelujen Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

velvoittaa Erityispalveluiden Työnantajaliitto ry:n ja Oy Beweship Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Oy Beweship Ab purki 1.3.2007 pääluottamusmies A:n työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. A oli valittu yhtiön työntekijöiden luottamusmieheksi elokuussa 2006 ja uudelleen joulukuussa 2006. A oli työssä yhtiön muutto-osastolla vakituisessa työsuhteessa 26.2.1996 lähtien ja sitä ennen noin kaksi vuotta vuokratyöntekijänä. Hänen työtehtävänään oli toimia yhdistelmäajoneuvon kuljettajana ulkomaanliikenteessä. Työsopimuksen purkamisen syyksi ilmoitettiin olennainen työsopimuksen rikkominen ja työnantajan ohjeiden vastainen toiminta. Työnantaja väitti A:n toimineen tullin säännösten ja työnantajan määräysten vastaisesti tuomalla alkoholijuomia ulkomailta muutoin kuin omaan käyttöön ja varastoimalla alkoholia työnantajan tulliterminaalissa.

Työsopimuksen purkuilmoituksessa tarkoitettua työsopimuksen olennaista rikkomista ei ollut tapahtunut. A oli tuonut autossa alkoholijuomia sukulaisilleen juhlatilaisuuksia varten sekä ystävilleen lahjaksi. Hän oli ilmoittanut tuonneista tullille. A ei itse käytä lainkaan alkoholia eikä hän ole tuonut ulkomailta alkoholijuomia myytäväksi. A oli tosin saanut 100 euroa saman työnantajan palveluksessa olevalta jaostopäälliköltä tälle luovuttamistaan, veljensä häistä yli jääneistä alkoholijuomista. Tämä maksu oli perustunut vapaaehtoisuuteen. A on säilyttänyt juomia autossa tulliterminaalin pihalla kuten ovat tehneet muutkin kuljettajat. Työnantaja ei ollut antanut kuljettajille siitä mitään ohjeita. Purkuilmoituksessa ei ole mainittu, milloin A on toiminut tullin säännösten ja työnantajan ohjeiden vastaisesti.

Työnantaja ei ole vedonnut A:n syyksi väitettyyn alkoholin tuontiin työsopimuksen purkuperusteena kohtuullisessa ajassa. A oli luovuttanut alkoholia yhtiön jaostopäällikölle jo syksyllä 2006, joten työnantaja on jo tuolloin tiennyt asiasta.

Työnantaja vetosi purkuperusteena lisäksi A:lle 19.1.2007 antamaansa varoitukseen, joka oli koskenut työajan ilmoittamista. Yhtiön työnjohtajan mielestä A oli perusteettomasti merkinnyt 30.12.2006 työajaksi 10 tuntia. Sen vuoksi työnjohtaja vähensi palkanmaksussa A:n työajasta viisi tuntia. A on työnantajalle antamassaan kirjallisessa vastineessa selvittänyt, että hän oli ollut työssä 10 tuntia kuten oli ilmoittanutkin.

Ilmeisenä syynä työsopimuksen päättämiseen on ollut A:n luottamusmiestoiminta. Saatuaan ilmoituksen luottamusmiesvalinnasta yhtiön toimitusjohtaja oli sanonut, ettei yritys hyväksy luottamusmiestoimintaa. Työnantaja on ollut selvästi haluton neuvottelemaan luottamusmiehen kanssa.

Työnantaja purki työsopimuksen varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Toimitusjohtaja suoritti purun luottamusmiehen ja henkilöstöpäällikön välisessä palaverissa, joka pidettiin A:n aloitteesta neuvottelusuhteiden parantamiseksi.

Purettuaan A:n työsopimuksen ilman työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista syytä yhtiö on työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan nojalla velvollinen maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisajalta. Työsuhde oli kestänyt yli 12 vuotta, kun mukaan lasketaan työsuhteen kesto samassa työssä yhtiön vuokratyöntekijänä. Irtisanomisaika on tällöin kuusi kuukautta. Kuukausipalkka irtisanomisajalta on 11.646 euroa. Vuosilomakorvaus irtisanomisajalta laskettuna lopputilissä maksetun keskipäiväpalkan 92,43 euroa mukaan on 1.257,05 euroa eli yhtensä 12.903,05 euroa. Työsuhteen päätyttyä A ei ole joutunut olemaan työttömänä, vaan on saanut samalta alalta ammattiaan vastaavan uuden työpaikan.

Erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto on suhtautunut hyväksyvästi luottamusmiehen työsopimuksen ilmeisen perusteettomaan päättämiseen eikä ole millään tavalla myötävaikuttanut sovintoratkaisun hyväksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on vastauksessaan, johon Oy Beweship Ab on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Oy Beweship Ab:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oy Beweship Ab on saanut tullipiiriltä varastointiluvat tullivaraston pitoa varten Vantaan terminaaliin. Lupaehtojen mukaisesti kaikki tavarat on merkittävä varastokirjanpitoon niitä tuotaessa ja vastaavasti pois vietäessä. Muunlainen menettely ei ole sallittua. Lupaehtojen mukaisesti lupa voidaan peruuttaa ehtoja rikottaessa. Yhtiöllä on luotettavan ja virheettömän tullin yhteistyökumppanin asema. Kyseessä oleva sopimus ja sen säilyttäminen on yhtiölle taloudellisesti merkittävä.

A oli toiminut yhtiön palveluksessa muuttoauton kuljettajana noin 10 vuoden ajan sekä luottamusmiehenä 29.8.2006 lukien ja pääluottamusmiehenä 11.12.2006 alkaen. Yhtiön eräs toimihenkilö kertoi yhtiölle 28.2.2007 A:n tuovan työmatkoiltaan maahan alkoholijuomia, säilyttävän niitä yhtiön tulliterminaalissa ja myyvän niitä ulkopuolisille henkilöille.

A oli syyllistyneen siinä määrin törkeällä tavalla selkeiden ohjeiden vastaiseen menettelyyn säilyttämällä tulliterminaalissa luvattomia alkoholituotteita, että yhtiön oli välittömästi asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin A:n työsopimuksen purkamiseksi. A:n menettely täytti työsopimuslain mukaisen erityisen painavan syyn vaatimukset. A:n työsopimus purettiin 1.3.2007. Työnantajan purkupäätöstä tukivat 19.1.2007 annettu varoitus väärästä työaikaa koskevasta ilmoituksesta sekä epäilyt vastaavista rikkeistä jo aikaisemmin. A:n työsopimuksen purkaminen ei mitenkään perustunut siihen, ettei työnantaja hyväksyisi luottamusmiestoimintaa.

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Oy Beweship Ab:n palveluksessa yhdistelmäajoneuvon kuljettajana ulkomaanliikenteessä 26.2.1996 alkaen. A on 19.1.2007 saanut varoituksen väärästä työaikaa koskevasta ilmoituksesta. Yhtiö on purkanut A:n työsopimuksen 1.3.2007 ilmoittaen syyksi työsopimuksen olennaisen rikkomisen ja työnantajan ohjeiden vastaisen toiminnan. Purkuilmoituksen mukaan A on suorittaessaan muuttoja ulkomaille tai sieltä Suomeen tuonut alkoholia ja toimittanut sitä eteenpäin vastiketta vastaan. Alkoholi oli ollut varastoituna työnantajan tulliterminaalissa ilman ilmoitusta ja lupaa. Purkuperusteena on viitattu myös edellä mainittuun varoitukseen.

A on työsopimuksensa purkamisen ajankohtana toiminut työpaikan työntekijöiden pääluottamusmiehenä.

Työtuomioistuin on käsitellyt ja arvioinut ilmoitettuja A:n työsopimuksen purkuperusteita seuraavasti:

Varoitus 19.1.2007

Työnantaja on edellä todetuin tavoin vedonnut siihen, että A:lle oli annettu varoitus väärästä työaikaa koskevasta ilmoituksesta 30.12.2006. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kiistänyt A:n menetelleen varoitukseen johtaneessa tapauksessa virheellisesti.

A:n kertoman mukaan hän oli ollut viemässä muuttokuormaa Suomesta eteläiseen Saksaan. Hänen saavuttuaan Pohjois-Saksaan laivalla 29.12.2006 olivat tiet olleet pahoin ruuhkautuneita. Tästä johtuen hän oli joutunut jakamaan ajoajan Saksassa kahdelle päivälle 29. ja 30.12.2006. Hän oli odottanut ruuhkien purkautumista ja jatkanut ajoa, kun tien ilmoitettiin olevan vapaa. Jälkimmäisenä päivänä, joka oli lauantai, hän oli joutunut tekemään työtä kymmenen tuntia. Työnantaja oli kuitenkin perusteettomasti kieltäytynyt maksamasta hänelle palkkaa enemmältä kuin viideltä työtunnilta.

E:n mukaan varoitus annettiin A:lle sen vuoksi, että hän oli laskuttanut yhtiötä tekemättömistä työtunneista. A oli saanut aikaisemmin huomautuksia vastaavista työaikamerkinnöistä. A:n muuttokuorma-ajossa Saksassa 29. ja 30.12.2006 ajokilometrimäärä oli ensimmäisenä päivänä ollut 405 kilometriä. Jälkimmäisenä päivänä hän oli ajanut vain 375 kilometriä, joten näinä kahtena vuorokautena hän oli ajanut yhteensä ainoastaan noin 780 kilometriä. Näistä ajosuoritteista voi päätellä, että matkan olisi pystynyt ajamaan yhdessä päivässä. Yhtiön kuljettajat saavat tällaisilla pidemmillä työrupeamilla valita työsuoritteensa tekemisajankohdat. Tässä tapauksessa ajosuoritteen sai jakaa kahdelle vuorokaudelle. Yhtiössä ei kuitenkaan makseta ylityökorvauksia silloin, kun työsuorite olisi voitu tehdä yhdessä päivässä, kuten A:n tapauksessa olisi voitu menetellä. Hän oli itse venyttänyt työsuoritettaan kahdelle päivälle pitämällä mahdottoman pitkiä taukoja, jotta hänelle olisi maksettu ylityökorvauksia. A:n ajopiirturista voi helposti havaita, että hän oli heti liikkeelle lähdettyään pystynyt ajamaan normaalia ajonopeutta, joten A:n käyttämillä teillä ei ollut kyseisinä päivinä ruuhkaa.

Esitetty selvitys osoittaa, että yhtiön kuljettajat ovat työnantajan ohjeiden mukaisesti voineet jakaa pidemmillä työrupeamilla ajosuoritteen eri työpäiville. A on siten saanut jakaa nyt kysymyksessä olleen työsuoritteen kahdelle päivälle. Ottaen huomioon ajopiirturista ilmenevät tiedot on kuitenkin epätodennäköistä, että A:n työajan venyminen olisi johtunut ainakaan yksinomaan liikenteen ruuhkautumisesta. Ylityöstä laskuttaminen on siten ainakin osittain ollut perusteetonta. Kun A:lle oli E:n todistajanlausunnon mukaan jo aiemmin annettu huomautuksia vastaavissa tapauksissa, A:lle annettua varoitusta ei voida pitää aiheettomana.

Työsopimuksen purkamiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

A:n kertoman mukaan yhtiön kuljettajat saavat tuoda alkoholia ajoneuvossaan tullimääräysten puitteissa tietyn rajallisen määrän. A on tuonut alkoholia vaimolleen ja kesällä 2006 lahjaksi veljelleen tämän häitä varten. Yhtiössä noudatetun yleisen tavan perusteella hän on lisäksi tuonut alkoholia työtovereilleen heidän pyynnöstään pieniä määriä ilman ansaitsemistarkoitusta. Käytäntönä oli, että kuljettajan ajettua ajoneuvon satamassa tullin läpi hän oli ajanut sen yhtiön tulliterminaalin alueelle Vantaalle. Siellä hän oli siirtänyt tuomansa alkoholijuomat ja muut henkilökohtaiset tavaransa omaan autoonsa, jolla oli vienyt ne kotiinsa. Tullari G oli joskus kysynyt, oliko A:lla kotonaan viiniä. Hän olikin toimittanut tälle juomia. Tullari työskenteli sisällä varastossa eikä A tiennyt, minne hän oli juomat vienyt. Kesällä 2006 A toi kaksi laatikollista viiniä alle Alkon hintojen myös yhtiön jaostopäällikölle F:lle. Myöhemmin A toimitti tälle vielä kaksi laatikollista tuomaansa viiniä.

A:n kertoman mukaan työpaikalla oli pitkään ollut tulehtunut tilanne. Työntekijät olivat perustaneet ammattiosaston ja valinneet A:n sen puheenjohtajaksi. Sen jälkeen oli alkanut painostus. Luottamusmiestehtäviä hoitaessaan A oli joutunut puuttumaan muun muassa työsuojelullisiin epäkohtiin yhtiössä. A sopi yhtiön hallintojohtajan E:n kanssa, että epäkohdista neuvoteltaisiin 1.3.2007. Työnantaja kuitenkin täysin yllättäen purki tuolloin A:n työsopimuksen. Työsopimuksen purkamisen todellinen syy oli A:n käsityksen mukaan luottamusmiestehtävien hoitaminen.

D:n mukaan kaikki tullivarastoon tulevat tavarat tulee heti kirjata varastokirjanpitoon. Tullin kumppanuusasiakkuudesta asiakas hyötyy esimerkiksi siten, että asiakkaalla on mahdollisuus käyttää muuta kuin lähintä tullipaikkaa ja että sille on annettu asiakasyhteyshenkilö. Lisäksi kumppanuusasiakkaalta voidaan alentaa tavaraan kohdistuvia veroja koskevaa vakuutta. Väärinkäytökset tullaustoiminnassa voivat johtaa yhtiön varastolupien kumoamiseen ja kumppanuusasiakkuuden lakkauttamiseen. Edelleen D:n mukaan tulli ohjeistaa yritystä siitä, miten varastoalueella olevan tavaran suhteen on meneteltävä. Yritys puolestaan antaa työntekijöilleen ohjeet siitä, miten näiden on toimittava.

E:n mukaan yhtiöllä on Vantaalla tulliterminaali, jossa yhtiöllä on varastointilupa tavaralle, josta on verot ja tullit vielä maksamatta tai joka on kauttakulkutavaraa Venäjälle. Kaikesta tavarasta tullivarastossa on pidettävä tullikirjanpitoa. Yhtiö on tullin kumppanuusasiakas, jota kohdellaan suuremmalla joustavuudella tullin valvonnassa. Yhtiön tullivarastoalueelle ei saa tuoda eikä siellä saa säilyttää työntekijöiden omaan käyttöön tuomia alkoholijuomia. Alkoholijuomat, jotka tulevat muuhun kuin omaan käyttöön, on ilmoitettava tullille. A oli yhtiön jaostopäällikön F:n E:lle kertoman mukaan varastoinut yhtiön tulliterminaalissa ilman tullikirjanpitomerkintää alkoholia ja myynyt sitä sieltä. Alkoholia voi tuoda omaan käyttöön, mutta sitä ei saa säilyttää työnantajan tullivarastossa eikä myydä. Tämän vuoksi E purki A:n työsopimuksen ja ilmoitti asiasta tullille. Yhtiön muille alkoholin välitykseen osallistuneille työntekijöille ei aiheutunut seuraamuksia. A on toiminut yhtiössä pääluottamusmiehenä hoitaen aivan normaalisti luottamusmiestehtäviä. Luottamusmiestoiminta on liittynyt yhtiön toimintaan luontaisesti, koska yhtiö on aina ollut työnantajaliiton jäsen.

F:n mukaan hän oli kiinnittänyt huomiota muutamiin tullivarastossa olleisiin viini- ja olutlaatikoihin. Tullari oli ilmoittanut A:n tuoneen ne maahan, jolloin todistaja oli tiedustellut, voisiko tämä tuoda pari laatikollista viiniä myös hänelle. Kaiken kaikkiaan F oli tilannut A:lta kolme tai ehkä neljä kertaa alkoholijuomia. Ne hän oli noutanut varastosta, jonne A oli ne toimittanut. Todistaja oli maksanut viinit A:n ilmoittamalle tilille. Yksi laatikko, jossa oli kuusi pulloa, maksoi 25 euroa. Laatikot todistaja oli siirtänyt omaan autoonsa styrox-laatikossa. Muilta kuljettajilta hän ei ollut alkoholia ostanut. Kuultuaan myöhemmin A:n valinnasta luottamusmieheksi F oli esimiehelleen ihmetellyt, kuinka luottamusmies myi viinaa. Yhtiö ei millään tavoin myöhemmin puuttunut todistajan omaan toimintaan.

B:n mukaan yhtiön ulkomaankuljettajat tuovat tavanomaisesti työmatkoiltaan tuliaisina alkoholia työtovereilleen heidän pyynnöstään. A toi todistajalle joskus alkoholia suoraan kotiin tai hän haki sen A:n kotoa. Yhtiön tullivarastossa ei ulkomailta tuotua alkoholia ollut kukaan työntekijä säilyttänyt. Todistaja oli toiminut varaluottamusmiehenä. Hän oli havainnut, että valinnan jälkeen hänelle ei ollut sattunut tuottoisimpia keikkoja.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan yhtiön ulkomaanliikenteessä työskentelevät kuljettajat ovat voineet tuoda alkoholia ajoneuvossaan Suomeen tullimääräyksiä noudattaen. Käytännössä on toimittu niin, että juomat on siirretty yhtiön terminaalialueella kuljettajan omaan autoon, jolla ne on viety tullialueelta. Työnantaja ei ole tarkemmin ohjeistanut työntekijöitään alkoholin tuonnista, vaan se on jäänyt tullimääräysten varaan.

A on tuonut ajoneuvossaan alkoholia muun muassa työtovereidensa pyynnöstä eli muutoinkin kuin omaan käyttöönsä ja se on tapahtunut vastiketta vastaan. Alkoholin tuominen työtovereille on sinänsä ollut työpaikalla yleistä ja sitä olivat tehneet muutkin kuljettajat. A ei ole varsinaisesti varastoinut alkoholijuomia yhtiön tullivarastoon, joskin niitä on yhteistoiminnassa varaston työntekijöiden kanssa sitä kautta toimitettu muille työntekijöille. Työnantaja ei ole puuttunut muiden työntekijöiden kuin A:n toimintaan.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan PT - SAK välisen luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A on menetellyt moitittavasti tuodessaan tullaamatta maahan alkoholia muuhun kuin omaan käyttöönsä. A:n menettely ei kuitenkaan ole ollut laadultaan tai laajuudeltaan sellaista, että se olisi ollut omiaan vahingoittamaan työnantajan asemaa tullivaraston pitäjänä tai tullin kumppanuusasiakkaana tai siihen edes erityisemmin vaikuttamaan. Oy Beweship Ab:llä on toimialansa puolesta sinänsä ollut perusteet suhtautua tiukasti tullimääräysten vastaiseen toimintaan. Yhtiö ei kuitenkaan ole puuttunut yhtiön muiden työntekijöiden tiedossaan olleeseen toimintaan A:n asian yhteydessä. Se ei liioin ole erityisemmin pyrkinyt selvittämään tapahtumien kulkua. A:lle aiemmin annetusta varoituksesta huolimatta työnantajalla ei tässä tilanteessa ole ollut perusteita pitää A:n menettelyä niin vakavana työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, ettei se olisi voinut jatkaa sopimussuhdetta irtisanomisajan pituista aikaa.

Näyttämättä on siten jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut luottamusmiessopimuksessa edellytetty, työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus.

A:n luottamusmiehenä edustamien työntekijöiden enemmistö ei ole antanut luottamusmiessopimuksessa ja työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentissa edellytettyä suostumustaan hänen työsopimuksensa irtisanomiselle, joten työnantajalla ei ole ollut oikeutta myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. A:n työsopimus on siten päätetty luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, onko purkuperusteeseen vedottu luottamusmiessopimuksessa ja työsopimuslaissa edellytetyssä ajassa.

Irtisanomisajan palkka

Kun A:n työsuhde on päätetty ilman irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla maksamaan A:lle palkan lomakorvauksineen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrää 12.903.05 euroa ei ole riitautettu.

Korvausvelvollisuus

Koska Oy Beweship Ab on päättänyt luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisesti, on yhtiö velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on työsopimuksen päättämisen syystä riippuen otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen sekä työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

A:n työsuhde oli sen purkamiseen mennessä jatkunut noin yksitoista vuotta. Työsopimus on purettu kuulematta häntä purkamisen perusteesta. Toisaalta näyttämättä on jäänyt, että A:n työsopimuksen purkaminen olisi tapahtunut sen johdosta, että A toimi luottamusmiehenä. A on työllistynyt heti työsuhteen päättymisen jälkeen. A:lle tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa alentavasti A:n itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen.

Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kolmentoista kuukauden palkkaa vastaavat 25.000 euroa.

Valvontavelvollisuus

A:n menettelyn johdosta on ollut jossakin määrin tulkinnanvaraista, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet A:n työsopimuksen päättämiselle. Tämän vuoksi Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ei voida jäsenyrityksensä menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Oy Beweship Ab on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Työntekijäliitto on jättänyt korvauksen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1.000 euroa.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Beweship Ab:n suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 25.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2007 lukien ja irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen 12.903,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.3.2007 lukien.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Oy Beweship Ab velvoitetaan korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Rekola, Raitoharju ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Jalangon lausunto:

Katson selvitetyksi, että A on tuonut ajoneuvossaan alkoholia muun muassa työtovereidensa pyynnöstä eli muutoinkin kuin omaan tai sukulaistensa käyttöön. Alkoholin tuominen on tapahtunut vastiketta vastaan. A on ainakin jossain määrin säilyttänyt tuomaansa alkoholia yhtiön tullivarastossa.

Myös yhtiön muut kuljettajat ovat tuoneet ajoneuvossaan alkoholia. He eivät kuitenkaan ole säilyttäneet alkoholia yhtiön tullivarastossa, vaan juomat on siirretty yhtiön terminaalialueella kuljettajan omaan autoon, jolla ne on viety tullialueelta.

Katson A:n menetelleen erittäin moitittavasti tuodessaan tullaamatta maahan alkoholia muuhun kuin omaan käyttöönsä. A on käynyt kauppaa tuomallaan alkoholilla, vaikka siitä saatu taloudellinen hyöty sinänsä lieneekin jäänyt vähäiseksi. A:n menettely on joka tapauksessa ollut erilaista ja moitittavampaa kuin yhtiön muiden kuljettajien menettely.

A:n menettely on ollut laadultaan, vaikkakaan ei välttämättä laajuudeltaan, omiaan vahingoittamaan työnantajan asemaa tullivaraston pitäjänä ja tullin kumppanuusasiakkaana. Yhtiö onkin reagoinut asiaan voimakkaasti ilmoittamalla tullille A:n työsopimuksen purkamisesta.

Yhtiö ei ole A:n asian yhteydessä puuttunut tiedossaan olleeseen muiden kuljettajien toimintaan. A:n menettelyn edellä kerrottu erilaisuus huomioon ottaen työnantajan ei kuitenkaan voida katsoa kohdelleen A:ta perusteetta eri tavalla kuin muita työntekijöitä.

Oikeuskäytännössä on suhtauduttu varsin ankarasti työntekijän sääntöjenvastaiseen tai rikolliseen toimintaan työsopimuksen purkuperusteena. Vähäinenkin rikkomus on voitu katsoa merkittäväksi, jos sillä on esimerkiksi vahingoitettu tai vaarannettu työnantajan liikesuhteita (esimerkiksi KKO 1989:147). Oikeuskirjallisuudessa puolestaan on todettu, että työaikana työpaikalla tehtyyn rikokseen on suhtauduttu työsopimusvelvoitteiden kannalta ankarasti. Vaikutukseltaan vähäinenkin rikos voi oikeuttaa työnantajan päättämään rikokseen syyllistyneen työntekijän työsopimuksen luottamussuhteen kadottua (Kairinen ym: Työoikeus, 2006, s. 769).

Katson asiassa jääneen näyttämättä, että A:n asema luottamusmiehenä olisi vaikuttanut hänen työsopimuksensa purkamiseen.

Työnantaja ei ole kuullut A:ta ennen työsuhteen päättämistä, mikä ei kuitenkaan poista työsopimuksen purkuperusteen olemassaoloa.

Työsopimuksen purkuperusteen kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon, että A:lle on jo aikaisemmin annettu varoitus epärehellisyydestä. Varoitus, joka on liittynyt ajopiirturin käyttöön, ei ole ollut aiheeton.

Työnantaja on vedonnut purkuperusteeseen luottamusmiessopimuksessa ja työsopimuslaissa edellytetyssä ajassa.

Näillä perusteilla katson, että työnantajalle on ollut erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. Syyn luonne huomioon ottaen työnantajalta ei ole kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Hylkään kanteen ja velvoitan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Oy Beweship Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan siltä varalta, että yhtiöllä ei katsota olleen perustetta purkaa eikä irtisanoa A:n työsopimusta, ilmoitan olevani työsuhteen perusteettomasta päättämisestä määrättävän korvauksen ja irtisanomisajan palkan lomakorvauksineen sekä työnantajaliittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen kuten myös oikeudenkäyntikulujen osalta samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.