21.6.2007

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 tuomitaan ensisijaisesti hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä

Paperiliitto tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Peterson Packaging Oy:n tehtaalla on tehty 2.10.2006 kehittämissopimus, jonka osaksi on otettu 8.5.2006 Stora Enso Packaging Oy:n Lahden tehtaalla laadittu sopimus viikonlopputyöskentelystä. Sopimuksen mukaan työnantaja ilmoittaa etukäteen työntekijöille ne viikonloput, jolloin viikonlopputyöskentelyä tarvitaan koneella Martin (TAM 35). Työntekijät ovat noudattaneet paikallista sopimusta viikonlopputyöskentelyn osalta 9.3.2007 asti, jonka jälkeen viikoilla 12 ja 13 he ovat kieltäytyneet viikonlopputyöstä.

Työntekijät ovat tehneet ylitöitä 26.1., 2.2., 9.2. ja 16.2.2007 perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 22.00 - 06.00. Työntekijät ovat 9.3.2007 alkaen kieltäytyneet ylityön tekemisestä. Työtaistelu on jatkunut viikoilla 13 - 17. Viikolla 18 ei ole vapun vuoksi kysytty ylitöihin. Viikolla 19 ei ole kysytty ylitöihin, koska työaika on muuttunut työaikamuodoksi TAM 36 viikolla 20. Ylitöihin kysytyt työntekijät ovat koneenhoitajataitoisia ja he työskentelevät vakituisesti Martin koneella. Kukaan työntekijöistä ei ilmoittanut selvää syytä kieltäytymiselleen. Jotta ylityö voidaan toteuttaa, tarvitaan koneelle kaksi konehoitajataitoista työntekijää.

Tehtaalla on jo pitkään ollut erimielisyyttä Martin koneen ajettavuudesta ja tuottavuudesta, joten koneella tehtiin tuottavuustutkimus ajalla 5.2. - 18.2.2007. Tutkimus suoritettiin kuuden työvuoron ajalta. Lisäksi suoritettiin työn kuormittavuuden mittaus 17. ja 18.1.2007 sekä 23. ja 24.1.2007. Tutkimuksessa selvisi, että Martin konetta pystyy ajamaan kaksi työntekijää kolmen sijasta. Tuottavuustutkimuksessa selvisi myös, että koneen tutkimuksella osoitettu optimitaso on 3 850 m2 käytössä olevaa tuntia kohden. Palkkioiden nollataso on 3 255 m2/koh kahdella miehellä ajettaessa ja ruokatunti huomioiden.

Martin konetta on jo viikosta 8 lukien ajettu liian alhaisella teholla. Kun työnantaja julkisti tuottavuustutkimuksen tuloksen, olisi koneen tuottavuuden pitänyt heti nousta sille tasolle, jolla sitä tutkimuksen mukaan pystyttiin ajamaan. Työntekijät eivät ole hyväksyneet työnantajan selvitystä, vaan ajavat konetta yhä liian hitaasti. Koska koneen tuottavuus on siis yhä huomattavasti edellä todettuja lukuja alempi eikä koneen kunnossa ole mitään vikaa, on kysymys jarrutuksesta. Jarrutuksen seurauksena koneella on ajettu keskimäärin 2 530 m2. Konerikkojen heikennys tuottavuuteen on 100 m2. Jarrutuksen seurauksena ja häiriöllä korjatulla tuotannon määrällä tuotanto on vähentynyt 625 m2. Viikosta 8 lukien on tuotannon menetys ollut yhteensä 1 636 250 m2 ja 294.525 euroa.

Työstä kieltäytymisten ja jarruttamisen taustalla on työantajan ja työntekijöiden väliset erimielisyydet miehitys- ja palkkiosopimuksista. Työnantaja on useaan otteeseen vaatinut työstä kieltäytymisen ja jarrutuksen lopettamista. Lisäksi Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton edustajat ovat 22.3.2007 käsitelleet asiaa. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu ratkaisua.

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä on voimassa 1.7.2005 allekirjoitettu paperiteollisuuden työehtosopimus. Työstä kieltäytymiset ja jarruttaminen kohdistuvat paperiteollisuuden työehtosopimuksen palkkamääräyksiin (TES 12 §), koska työntekijöiden toimenpiteillä on tarkoituksena painostaa työnantajaa suostumaan heidän esittämäänsä palkkiojärjestelmään.

Pääluottamusmies on useaan kertaan todennut työnantajien edustajille, että työtä tulee tehdä työntekijöiden esittämällä tavalla. Pääluottamusmies on myös todennut, että työstä maksettava palkkio tulee maksaa hänen ehdottamallaan tavalla. Koska pääluottamusmies tosiasiallisesti johtaa työntekijöiden työstä kieltäytymistä ja jarrutusta, vastaa ammattiosasto edustajansa työrauhavelvollisuuden vastaisesta toiminnasta.

Metsäteollisuus ry on 16.3.2007 Paperiliitolle lähettämässään telekopiossa vaatinut työrauhan palauttamista. Koska työstä kieltäytyminen ja jarrutus tehtaalla ovat tämän jälkeen jatkuneet, ei Paperiliiton toimia työrauhan palauttamiseksi voida pitää riittävinä. Näin ollen liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakkoja määrättäessä tulee korottavana seikkana ottaa huomioon, että sekä viikonlopputyöstä että ylityöstä kieltäytyminen ovat alkaneet 9.3.2007 ja jarrutus jo 19.2.2007. Paperiliiton kohdalla hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohta, jossa on sovittu tehostetusta työrauhavelvollisuudesta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan työntekijäliiton ja ammattiosaston oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Peterson Packaging Oy:n tehtaalla tehdyn kehittämissopimuksen liitteenä olevassa viikonlopputyöskentelyä koskevassa sopimuksessa on yksiselitteisesti todettu, että viikonlopputyöskentely perustuu työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Sen varalta, että vapaaehtoisia viikonlopputyöskentelyyn ei löydy, on sopimuksessa todettu, että tällaisissa tilanteissa työnantaja voi käyttää määräaikaista työvoimaa. Näin ollen jo sopimusta laadittaessa on varauduttu siihen, että halukkaita viikonlopputyöskentelijöitä ei löydy tehtaan vakituisesta henkilökunnasta. Sopimukseen on lisäksi kirjattu, että viikonlopputyöskentelyn kesto ja laajuus sovitaan tapauskohtaisesti aina erikseen. Sopimuksen tekemisen jälkeen viikonlopputyöskentelystä on sovittu kaksi kertaa FB 2000 stanssilla ja Martin koneella kolmen viikonlopun osalta. Sopimuksen sanamuotoa ei vastaa työnantajan näkemys, jonka mukaan viikonlopputyöskentely voitaisiin ottaa käyttöön työnantajan ilmoituksella. Ammattiosasto tai yksittäiset työntekijät eivät ole missään vaiheessa vastustaneet työnantajan esitystä viikonlopputyöskentelystä, mutta viikonlopputyöskentelyyn ei ole löytynyt halukkaita viikoilla 10 - 13.

Tilanteessa, jossa halukkaita työntekijöitä viikonlopputyöskentelyyn ei ole näyttänyt löytyvän, pääluottamusmies oli viikonlopputyöskentelyä koskevan sopimuksen mukaisesti esittänyt työnantajan edustajille, että työnantaja käyttäisi mahdollisuuttaan määräaikaisen työvoiman käyttöön viikonloppuvuorojen toteuttamiseksi. Tämä olisi ollut mahdollista, sillä tehtaalle oli palkattu määräaikainen työntekijä, joka hallitsee kyseisen koneen ajamisen. Lisäksi pääluottamusmies oli oma-aloitteisesti tiedustellut eräältä tehtaalla aiemmin työskennelleeltä henkilöltä, olisiko tämä halukas tulemaan tekemään tarvittavan määrän viikonloppuvuoroja, jotta viikonlopputyöskentely saataisiin varmuudella toteutettua. Kysymyksessä oleva henkilö oli kertonut olevansa valmis tulemaan tehtaalle töihin. Näin koneelle olisi saatu riittävä miehitys siinäkin tapauksessa, että vakinaisesta henkilöstöstä ei löytyisi halukkuutta viikonlopputyöskentelyyn. Pääluottamusmies oli tämän jälkeen ehdottanut työnantajalle mainitun henkilön palkkaamista määräaikaiseksi viikonlopputyöskentelyn tarpeen ajaksi. Tätä mahdollisuutta työnantaja ei kuitenkaan ole halunnut käyttää.

Haluttuun koneiden käyntiaikaan olisi voitu päästä myös siirtymällä jo tuolloin työnantajan päätöksellä työaikamuotoon TAM 36, jonka työehtosopimus mahdollistaa kahden viikon ilmoitusajalla. Tämä malli olisi lisäksi ollut TAM 35:ttä ja viikonlopputyöskentelyn mallia edullisempi. Koneiden käyntiaika tällä järjestelyllä olisi ollut TAM 35 ja viikonlopputyöskentelyn määrää vastaava.

Kanteessa esitetyin tavoin viikoilla 10 - 13 ei ole löytynyt halukkaita työntekijöitä ylitöihin perjantain ja lauantain väliseen yövuoroon. Jokainen kanteessa mainittu yliöistä kieltäytynyt työntekijä on ilmoittanut työnantajalle syynsä ylimääräisen yövuoron tekemisestä kieltäytymiselleen. Osa työntekijöistä on perustellut haluttomuuttaan työstä maksettavan korvauksen pienuudella, osa taas on kieltäytynyt sillä perusteella, että oli jo muutamana viikonloppuna suostunut tulemaan ylitöihin. Osalle ylityön tekeminen ei ole onnistunut siitä syystä, että puolison vuorotyön vuoksi lastenhoidon järjestäminen on ollut mahdotonta. Kysymyksessä ei ole siten ollut ammattiosaston järjestämä tai edes työntekijöiden kollektiivinen kieltäytyminen ylitöistä. Viikosta 13 eteenpäin ei työnantajan taholta ole tiedusteltu halukkuutta ylitöihin yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

Kanteen mukaan koneella olisi ollut pitkään erimielisyyttä koneen ajettavuudesta ja tuottavuudesta. Koneen miehityksen on koneenhoitajien osalta sovittu putoavan kolmesta kahteen jo vuonna 2006. Tuottavuustutkimus koneella on toteutettu työnantajan toimesta kanteessa esitetyllä tavalla.

Kanteessa esitetty väite jarrutuksesta perustuu ilmeisesti siihen, että työnantajan mielestä tuottavuustutkimuksen valmistuttua koneen tuottavuuden olisi pitänyt nousta välittömästi tasolle, jolla sitä tutkimuksen mukaan olisi mahdollista ajaa. Mikäli jarrutus olisi kestänyt viikosta 8 lukien oletetut 13 viikkoa ja jarrutuksen suuruus olisi väitetyt 625 neliötä tunnissa, tulisi menetetyn tuotannon määräksi työntekijäpuolen näkemyksen mukaan (työaikamuoto TAM 35) 13 viikko x 5 vrk/viikko x 24 tuntia x 625 neliötä eli yhteensä 975.000 neliötä. Kanteessa esitettyyn lukuun ei voi päästä edes siinä tapauksessa, että kone kävisi työaikamuodossa TAM 37 eli keskeytymättömässä kolmivuorossa.

Koneen tuotantomääriä pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuonna 2006, jolloin koneella on työskennellyt kolme koneenhoitajaa, koneen tuotantomäärät ovat olleet noin 3 000 neliötä tunnissa. Vuonna 2007, jolloin koneenhoitajien määrä on laskenut kahteen, on viikoilla 1 - 7 koneella tuotettu keskimäärin 2 800 neliötä tunnissa. Tältä ajanjaksolta ei väitettä työn jarrutuksesta ole esitetty.

Tarkasteltaessa koneen tuotantomääriä väitetyllä jarrutusajalla (18.2. - 20.5.2007), voidaan todeta koneella ajetun keskimäärin 2 606 neliötä tunnissa. Verrattaessa helmikuuta 2007 vastaavaan kuukauteen vuonna 2006, havaitaan, että tuotantoa on ajettu vuonna 2007 enemmän, vaikka koneen miehitys on pienentynyt ja työntekijöiden on väitetty jarruttaneen työtä. Vastaavasti maaliskuussa 2007, jolloin työnantajan näkemyksen mukaan tuotantoa on jarrutettu, on neliöitä kertynyt enemmän kuin tammikuussa 2007, jolloin jarrutusta ei ole väitetty esiintyneen. Viikolla 4 vuonna 2007 on tuotantoa ajettu 2 294 neliötä, kun taas väitettynä jarrutusaikana esimerkiksi viikolla 10 tuotantoa on ajettu 3 010 neliötä. Erot viikkojen ja toisaalta eri kuukausien välillä antavat aiheen olettaa, että tuotannon ajomäärissä tapahtuvat erot saattavat johtua tekijöistä, jotka eivät liity työtaisteluun.

Erot saattavat johtua esimerkiksi siitä, että koneen miehityksen pudottaminen kolmesta kahteen on vaikuttanut ajettuihin määriin. Tähän viittaisi osaltaan tuotantopäällikön konepalaverissa toteama seikka, että vaihtoajat koneella ovat miehityksen vähennyttyä pidentyneet. Tuotantopäällikkö oli lisäksi palaverissa todennut hyvänä seikkana sen, että koneen käyntinopeutta on vastapainoksi saatu kasvatettua. Tätäkään taustaa vasten väite jarrutuksesta koneen käyntinopeuden noustua ei tunnu uskottavalta.

Työnantajan edustaja ja Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö ovat pyytäneet "paikallisten ongelmien" käsittelyä yhdessä pääluottamusmiehen ja Paperiliiton sopimussihteerin kanssa. Mainittu tapaaminen on järjestetty 22.3.2007. Tapaamisessa on työnantajan taholta tuotu muiden asioiden läpikäynnin yhteydessä esiin myös väite jarrutuksesta. Sen sijaan väitettä voimassa olevasta ylityökiellosta tai viikonlopputöistä kieltäytymisestä kollektiivisena painostustoimenpiteenä ei ole esitetty. Tapaamisen jälkeen Paperiliiton sopimussihteeri on saanut pääluottamusmieheltä selvityksen siitä, minkälaisia määriä koneella on ajettu väitetyn jarrutuksen aikana ja toisaalta sitä ennen. Kun esimerkiksi maaliskuun ajomäärät ovat olleet tammikuuta suuremmat, ei järkeviä perusteita epäillä jarrutusta ole ollut.

Viikonlopputöiden osalta Metsäteollisuus ry:n asiamies on 3.4.2007 Paperiliiton sopimussihteerin kanssa käymässään keskustelussa todennut, että ellei määräystä viikonlopputöistä noudateta, tullaan asiassa nostamaan työrauhakanne. Tässä yhteydessä sopimussihteeri on kertonut työnantajaliiton asiamiehelle paikallisen sopimuksen sisällöstä, josta asiamies ei ole ollut lainkaan tietoinen. Tässä yhteydessä Paperiliiton edustaja on todennut, että asia olisi ehkä ratkaistavissa työaikamuutoksella. Lisäksi hän on seuraavana päivänä töihin tultuaan faksannut työnantajaliiton asiamiehelle kopion sopimuksesta. Sopimuksen tultua faksatuksi ei yhteydenottoja asiassa ole enää tullut.

Kanteen mukaan työntekijät ovat kieltäytyneet työnantajan määräämistä viikonlopputöistä. Sopimuksen mukaan viikonlopputyöskentelystä tulee kuitenkin sopia tapauskohtaisesti etukäteen ja viikonlopputyöskentely perustuu vapaaehtoisuuteen. Kysymys ei ole asiasta, joka on työnantajan yksipuolisesti määrättävissä.

Minkäänlaista ylityökieltoa tehtaalla ei ole ollut. Työnantajan esittämien tuotannon määriä koskevien lukujen pohjalta on myös yksiselitteisesti havaittavissa, että minkäänlaista jarrutusta ei koneella ole ilmennyt. Näin ollen väitteet siitä, että asiassa olisi pyritty painostamaan työnantajaa, eivät pidä paikkaansa.

Edellä todetuin tavoin pääluottamusmies on varmistanut, että halukas määräaikainen työntekijä olisi sopimuksen tarkoittamalla tavalla ollut käytettävissä viikonlopputyöhön, mikäli työnantaja tähän olisi ollut halukas. Väite siitä, että pääluottamusmies tosiasiallisesti johtaisi ylityöstä kieltäytymisiä tai jarrutusta, on näin ollen epäuskottava.

Metsäteollisuus ry:n Paperiliitolle 16.3.2007 lähettämän telefaxin jälkeen Paperiliitosta on lähetetty ammattiosastolle tieto asiasta ja kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin, jos työnantajaliiton esittämä pitää paikkansa. Paperiliiton sopimussihteeri on osallistunut 22.3.2007 pidettyyn palaveriin asiasta. Lisäksi hän on faksannut Metsäteollisuus ry:n asiamiehelle 3.4.2007 sopimuksen koskien viikonlopputöiden järjestämistä, kun Metsäteollisuus ry:n asiamies on ilmoittanut, että hän ei ole sopimuksesta tietoinen. Tämän jälkeen asiaan ei ole enää Metsäteollisuus ry:n taholta palattu, mikä johtunee siitä, että viikon 13 jälkeen ei ketään työntekijää ole edes kysytty viikonlopputöihin, vaan tuotanto on järjestetty työaikamuotoon TAM 36, joka käyntiajoiltaan on vastaava kuin TAM 35 yhdistettynä viikonloppuvuoroihin. Paperiliitto ei voi myöskään pakottaa työntekijöitä suostumaan viikonlopputyöskentelyyn. Liitolla ei myöskään ole ollut tietoa siitä, että työntekijät olisivat kieltäytyneet ylitöistä. Paperiliitto ei ole näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanteen mukaan jarrutus on alkanut 19.2.2007 ja viikonloppu- ja ylityöstä kieltäytymiset 9.3.2007. Minkäänlaista yhteydenottoa asiassa ei kuitenkaan ole ollut sen jälkeen, kun Paperiliiton sopimussihteeri on faksannut Metsäteollisuus ry:hyn kopion paikallisesta sopimuksesta. Näin ei asiassa varmastikaan olisi työnantajapuolella toimittu, mikäli asiassa todellisuudessa olisi kysymys kollektiivisesta kieltäytymisestä ylitöistä tai jarrutuksesta. Näin ollen mitään hyvityssakkoa lisääviä tekijöitä ei asiassa ole tälläkään perusteella.

Kysymyksessä olevalla tehtaalla työskentelee 130 työntekijää. Ammattiosastossa on 410 työssäkäyvää jäsentä.

Perustelut

Erimielisyys

Peterson Packaging Oy:n tehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin kieltäytyneet Martin koneella viikoilla 12 ja 13 viikonlopputyöskentelystä ja viikoilla 10 - 17 pääsiäisviikkoa lukuun ottamatta tekemästä ylitöitä. Lisäksi mainitun koneen keskimääräiset tuotantomäärät ovat viikosta 8 lähtien alentuneet verrattuna edeltävien viikkojen ja myös edellisen vuoden keskimääräisiin tuotantomääriin. Kanteen mukaan työntekijät ovat yhteisellä päätöksellään kieltäytyneet mainituista töistä ja tahallaan jarruttaneet tuotantoa painostaakseen työnantajaa hyväksymään esittämänsä vaatimukset koneen palkkiosopimusta koskeneessa kiistassa.

Paperiliitto ja sen Valkeakosken ammattiosasto ovat kiistäneet osaston rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan ja liiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kantajan puolelta tuotantojohtaja A:ta sekä vastaajan ja kuultavan puolelta työntekijäliiton palkkasihteeriä B:tä, pääluottamusmies C:tä sekä koneenhoitajia D:tä ja E:tä. Lisäksi työtuomioistuimelle on esitetty kirjallista selvitystä Martin koneen tuotantomääristä ja tuottavuudesta vuosina 2006 ja 2007, paikallinen sopimus viikonlopputyöskentelystä ja selvitystä ylityöhön halukkaista ja siitä kieltäytyneistä.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työpaikalla on 2.10.2006 paikallisesti sovittu viikonlopputyöskentelystä ruuhkahuippujen ja kapasiteetin hallitsemiseksi. Sopimuksen mukaan viikonlopputyöskentely perustuu vapaaehtoisuuteen ja työskentelyn kesto ja laajuus sovitaan tapauskohtaisesti. Tämän sopimuksen mukaisesti työpaikalla oli työskennelty kolmena viikonloppuna, mutta kanteessa tarkoitettuina kahtena viikonloppuna tarvittavaa miehitystä koneelle ei ollut saatavissa. A:n kertoman mukaan haluttomuus viikonlopputyöskentelyyn oli työntekijöiden ilmoittaman mukaan johtunut siitä, että kyseiselle koneelle ei ollut miehitysmuutoksen jälkeen solmittu uutta palkkiosopimusta.

Edelleen A:n kertoman mukaan tuotannon tasaamiseksi kaikilla koneilla perjantain ja lauantain välinen yö tehtiin ylityönä. Koneenhoitotaitoiset työntekijät olivat kieltäytyneet työskentelemästä koneella, mutta jotkut heistä olisivat kuitenkin olleet valmiita työskentelemään muulla koneella tai myös Martin koneen syötössä, vaikka se oli koneenhoitajan tehtävää huonommin palkattu työ. Martin koneella siirryttiin lopulta paineen alla työaikamuotoon TAM 36, minkä jälkeen vastaavaa ylityön tarvetta ei enää ollut. Työntekijät olivat suhtautuneet tähän työaikamuotoon negatiivisesti, koska se oli viikonlopputyötä jäykempi järjestelmä, eikä sitä sen vuoksi käytetty paperi- eikä jalostusteollisuudessa.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Martin koneella ajetun tuotannon määrä on ollut viikosta 8 viikkoon 22 keskimäärin 2 572 m2 käytössä ollutta tuntia kohden. Vuonna 2006 vastaava koko vuoden keskiarvo oli ollut 3 115 m2. Tuona vuonna viikolla 50 siirryttiin koneella kolmesta koneenhoitajasta kahteen, mistä lukien seuraavan vuoden viikolle 5 saakka tuotannon keskimäärä oli 2 764 m2 ja viikoilla 6 ja 7, jolloin koneella suoritettiin tuottavuustutkimus, 3 057 m2. Koneen miehistömuutoksen on laskettu vähentäneen tuotantoa 200 m2 tunnilta.

C, D ja E ovat kertoneet, että vaihtoajat siirryttäessä koneella ajamaan toista laatua ovat koneen miehityksen vähentymisen myötä selvästi pidentyneet. Myös ns. kolareiden selvittely vie nykyisin entistä enemmän aikaa. Koneelle on tullut kokonaan uutena työnä lavalappujen laittaminen. Ajosarjat ovat todistajien mukaan lyhentyneet ja eräät uudet tuotteet ovat olleet hankalia ajettavia. Vielä todistajien mukaan työnantaja on siirtänyt pitkiä ja tuottavuuden kannalta hyviä sarjoja alihankintana tehtäväksi.

A:n kertoman mukaan koneelle oli vuoden 2006 viikolla 46 solmittu uusi palkkiosopimus. Tämän motivoivan sopimuksen ja hyvin ajettavien tuotteiden ansiosta tuotantomäärät olivat nousseet keskimäärin 3 766 m2:iin tunnissa. Tuotantomäärät voivat sinänsä vaihdella voimakkaastikin siitä riippuen, mikä on ajettavan tuotteen arkkikoko ja miten isosta tilauksesta tai miten vaikeasta ajettavasta on kysymys. Vaihteluväli voi olla jopa 2 000 - 4 000 m2. Kuitenkin A:n käsityksen mukaan tuotteiden laadussa ei vuonna 2007 ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan tuotantomäärien vähentyminen on liittynyt vireillä olleeseen palkkioriitaan. Todistaja oli keskustellut asiasta luottamusmiehen kanssa ja tämä oli todennut, että riita koneella ei lopu, vaikka luottamusmies laittaisi nimensä sopimukseen. Koneenhoitajien vähentyminen kolmesta kahteen vaikuttaa tuotantomäärään noin 200 m2 tunnilta. Tämän arvion on myös työntekijäpuoli hyväksynyt omien laskelmiensa lähtökohdaksi.

Esitetyn selvityksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että viikonlopputöiden tekeminen on vastauksessa esitetyn mukaisesti perustunut vapaaehtoisuuteen vastaavasti kuten myös ylitöiden tekeminen. Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät voivat syyllistyä työrauhavelvoitteen rikkomiseen myös kieltäytymällä yhteisesti painostustarkoituksessa tekemästä ylitöitä. Näin ollen harkittaessa, onko työrauhavelvollisuutta rikottu, ratkaisevaa painoa ei voida panna sille, että viikonlopputöiden tekeminen on ollut vapaaehtoista.

Paikallisten osapuolten välillä on käyty neuvotteluja uudesta palkkiosopimuksesta nyt kysymyksessä olevalla Martin koneelle. Koneella on tehty tuottavuustutkimus viikoilla 6 ja 7, minkä jälkeen tuotantomäärät ovat edellä kerrotulla tavalla pienentyneet. Koneen tuotantomäärät voivat todistajien kertomin tavoin vaihdella huomattavan paljon riippuen muun muassa ajettavan tuotteen laadusta ja määrästä. Myös koneen miehityksellä on vaikutusta siihen, kuinka paljon koneella pystytään tuotteita valmistamaan. Tuotantomäärään vaikuttavissa tekijöissä ei kuitenkaan ole näytetty viikolla 8 tai sen jälkeen tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät tapahtuneen suuruisen vähennyksen keskimääräisissä tuotantomäärissä. Kun samanaikaisesti työntekijät ovat kieltäytyneet viikonlopputöistä ja ylitöistä nyt kysymyksessä olevalla koneella, vaikka he ovat olleet käytettävissä ylitöihin muissa kohteissa, työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että työntekijät ovat ryhtyneet näihin toimenpiteisiin painostaakseen työnantajaa palkkiokiistassa ja siten ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin.

Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 12 §:ssä on määräykset urakka- ja palkkiotyöstä. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on edellä todetuin tavoin ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämään palkkiotasoon. Viikonlopputyöstä ja ylityöstä kieltäytyminen samoin kuin tuotannon jarrutus ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen mainittuihin määräyksiin.

Järjestöjen vastuu työrauhan rikkoutumisesta

Pääluottamusmies on toiminnallaan asettunut tukemaan työntekijöiden menettelyä. Ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen toiminnasta ja se on siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

B:n kertoman mukaan Paperiliitosta on työtaisteluväitteen tultua liiton tietoon oltu 16.3.2007 yhteydessä pääluottamusmieheen ja todistaja oli liiton edustajana osallistunut seuraavalla viikolla järjestettyyn palaveriin, jossa myös mahdollinen jarrutus oli ollut esillä. Todistaja oli lisäksi toimittanut työnantajaliitolle asiaan liittyvää selvitystä.

Työtaistelutoimenpiteet ovat B:n kertomien toimenpiteiden jälkeen jatkuneet tehtaalla useiden viikkojen ajan. Tähän nähden Paperiliiton toimia työrauhan palauttamiseksi ei voida pitää riittävinä sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ottaen lisäksi huomioon paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan määräyksen, joka edellyttää työrauhan palauttamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun työrauhan rikkominen on tullut liiton tietoon, Paperiliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 ja Paperiliitto ovat velvolliset jutun hävitessään korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 900 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n ja Paperiliiton maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa, Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.500 euroa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.

Lisäksi Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 900 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, H. Rautiainen, Lindahl, Forsèn ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Forsén, jonka lausuntoon jäsen Äimä yhtyi, lausui:

Katson, kuten työtuomioistuin, että Peterson Packaging Oy:n tehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin kieltäytyneet viikonlopputyöskentelystä ja ylitöistä ja yhdyn tältä osin sekä oikeudenkäyntikulujenkorvausta koskevalta osin työtuomioistuimen ratkaisuun.

Katson asiassa selvitetyksi, että Martin koneen tuotantomäärät ovat kanteessa tarkoitettuna ajankohtana olleet alhaisemmat kuin edellisenä vuonna, mutta katson jääneen pelkän tuotantomääriä koskevan selvityksen kautta näyttämättä, että tämä olisi johtunut siitä, että työntekijät olisivat yhteisellä päätöksellään tahallaan jarruttaneet tuotantoa painostaakseen työnantajaa hyväksymään esittämänsä vaatimukset sanotun koneen palkkiosopimusta koskevassa kiistassa. Asiassa on esitetty vastaajan puolelta selvitystä siitä, että koneen tuotantomäärien laskuun ovat vaikuttaneet muut seikat, kuten koneen miehityksessä tapahtunut vähennys kolmesta kahteen henkilöön, tuotteiden lyhentyneet ajosarjat, uudet hankalasti ja siis hitaammin ajettavissa olevat tuotteet, pitkien ja tuottavuuden kannalta hyvien sarjojen siirtäminen alihankintaan, uutena työvaiheena mukaan tullut lavalappujen laittaminen ja kysymyksessä olevaan aikaan koneen miehistön toimesta tapahtunut harjoittelijoiden kouluttaminen. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon, että tuotantomäärät ovat esitetyn selvityksen mukaan vaihdelleet muutenkin voimakkaasti viikosta toiseen, mm arkkikoosta, tilauksen suuruudesta ja tuotteen ajo-ominaisuuksista riippuen.

Edellä olevan perusteella kanteen enemmälti hyläten velvoitan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n ja Paperiliiton maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa, Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa.

Jäsen Lehto lausui:

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Martin koneen tuotantomäärät ovat vaihdelleet. C:n, D:n ja pääluottamusmies E:n mukaan. Vaihtelut ovat johtuneet miehistömuutoksesta, uusista tuotteista, ajosarjojen lyhentymisestä sekä alihankintaan siirtymisestä. Kantajan mielestä edellä mainitut syyt eivät selitä tuotannon alentumista. Alenemisen syynä ovat olleet palkkioriidasta johtuvat painostustoimet.

Väitteensä tueksi kantaja on jättänyt oikeudelle koneen tuottavuutta koskevan graafisen esityksen siihen liittyvine numerotietoineen vuosilta 2006 ja 2007 sekä tuottavuusyhteenvedon. Tuottavuusyhteenveto on esitetty vasta pääkäsittelyssä eikä vastaajalla ole ollut mahdollisuutta tutustua yhteenvetoon. Yhteenvetoa ei tämän vuoksi voi ottaa asiassa huomioon.

Graafista esitystä ei ole tarkemmin oikeudessa selostettu. Esityksestä kuitenkin ilmenee, että kumulatiivinen tuottavuus on maaliskuussa 2007 väitetyn jarrutuksen aikana ollut korkeampi kuin tammikuussa 2007, jolloin työntekijöiden ei ole väitetty jarruttaneen tuotantoa. Kumulatiivinen tuottavuus on ylipäätään vuonna 2007 ollut yhtä viikkoa lukuun ottamatta alhaisempi kuin vuonna 2006. Niistä viikoista vuonna 2007, jolloin tuottavuus on väitetyn jarrutuksen aikana ollut alempi, mitään näyttöä ei ole esitetty siitä, että aleneminen olisi johtunut työntekijöitten tahallisesta hidastelusta. Myöskään mitään näyttöä sitä, että työntekijöitä olisi huomautettu hidastelusta, ei ole esitetty. Katson tämän vuoksi, ettei kantaja ole näyttänyt väitettyä jarrutusta toteen.

Työntekijöillä on oikeus kieltäytyä viikonloppu- ja ylityöstä. Työntekijät voivat kuitenkin syyllistyä työrauhavelvollisuuden rikkomiseen kieltäytymällä painostustarkoituksessa tekemästä ylitöitä. Tässä tapauksessa riidatonta on, että halukkuutta viikonlopputöihin sekä töihin perjantain ja lauantain väliseksi yöksi ei viikoilla 10 – 13 ole ollut. Vastaajan mukaan kysymys ei ole ollut työtaistelutoimesta vaan työntekijät ovat käyttäneet oikeuttaan olla tekemättä yli- ja viikonlopputyötä. E ja D ovat kertoneet kieltäytymisensä syyksi perhesyyt. He sekä pääluottamusmies ovat kiistäneet, että yhteistä päätöstä kieltäytymisestä olisi tehty. Pääluottamusmies on lisäksi kertonut, että hän on yrittänyt hankkia työvoimaa viikonloppu- ja ylitöihin.

Kantaja on kuullut väitetystä kieltäytymisestä A:ta, joka on kertonut, ettei halukkuutta viikonloppu- ja ylityöhön ole ollut. A:n kertomuksesta ei kuitenkaan ilmene, että pyyntö olisi tehty kaikille. Hänen tietonsa perustuvat muiden tekemiin kyselyihin. A on myös kertonut, että syöttöön olisi ollut tulijoita muttei

koneenhoitajaksi. Mainittu seikka viittaa siihen, että työntekijät olisivat syyllistyneet painostukseen työpaikalla. Mitään näyttöä siitä, että ammattiosasto tai pääluottamusmies olisi tukenut väitettyä viikonloppu- ja ylityöstä kieltäytymistä, ei kuitenkaan ole esitetty. Päinvastoin se, että kieltäytymisestä on seurannut, että ylitöiden välttämiseksi on siirrytty työaikamuotoon, johon työntekijät ovat suhtautuneet kielteisesti, tukee sitä, ettei mistään painostustoimista ole ollut kysymys. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös se, ettei ole uskottavaa, että työntekijäpuoli olisi 2.10.2006 tehnyt paikallisen sopimuksen viikonloppupäivystyksestä tarkoituksenaan kieltäytyä päivystyksestä. Kanne on tämän vuoksi hylättävä.

Metsäteollisuus ry on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Paperiliitto ry:n ja sen ammattiosaston oikeudenkäyntikulut 900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.