16.4.2007

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimusta ulkoistaessaan Imatran tehtaiden puukentän puunkäsittelytoiminnot ulkopuoliselle yrittäjälle sopimatta siitä paikallisesti paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 5. kohdan edellyttämällä tavalla,

tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta ja

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Stora Enso Oyj oli käynnistänyt 26.9.2005 yt-menettelyn koskien Imatran tehtaiden puukentän puunkäsittelytoimintojen siirtämistä ulkopuoliselle yrittäjälle. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaille puuraaka-aine saapuu sekä junilla että autoilla. Tehtaan omat työntekijät ovat purkaneet saapuvan raaka-aineen kurottajilla kuorimon sulatuskuljettimille, joita tehtaalla on kaksi. Saimaan puoleinen sulatuskuljetin syöttää prosessiin pääasiassa Venäjältä junilla saapuvaa koivua ja mantereen puoleinen sulatuskuljetin pääasiassa kotimaista havupuuta.

Syksyllä 2005 alkaneissa neuvotteluissa työnantaja oli ilmoittanut tavoitteekseen puukenttätoimintojen ulkoistamisen ulkopuoliselle yrittäjälle. Tässä yhteydessä työnantaja oli ilmoittanut, että Venäjän koivua käsittelevälle sulatuskuljettimelle asennettaisiin katkontalaite (eräänlainen automaattisirkkeli) ja että puunkäsittely kyseisellä sulatuskuljettimella hoidettaisiin materiaalinkäsittelykoneella. Mantereen puoleiselle sulatuskuljettimelle ei katkontalaitetta ollut esitetty ilmeisesti siitä syystä, että siellä pitkää puuta on sulatuskuljettimelle syötetty katkaisematta.

Asiasta oli neuvoteltu alkuvuoteen 2006 saakka samaan aikaan Kotkan puunkäsittelytoimintojen kanssa. Kumpaakin tehdasta koskeneissa neuvotteluissa Stora Enso Oyj ja Metsäteollisuus ry olivat katsoneet, että kysymys on sellaisesta tuotannon palvelutehtävästä, jossa ulkopuolisen työvoiman käyttö on mahdollista.

Imatran tehtaiden puunkäsittelyä koskevassa asiassa oli jääty odottamaan Kotkan puunkäsittelyä koskevan asian ratkaisua. Sen jälkeen kun työtuomioistuin oli vahvistanut (TT:2006-37), että puunkäsittelytoiminnot kuuluvat paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 5. kohdan mukaisen paikallisen sopimisen piiriin, oli työnantaja aluksi katsonut, että Kotkan tapaus olisi koskenut vain purun ja hakkeen käsittelyyn liittyvää puunkäsittelyä, ei sen sijaan lainkaan "pyöreän puun" käsittelyä. Jonkun ajan päästä työnantaja oli kuitenkin jättänyt asian sillensä.

Työnantaja oli aloittanut 21.6.2006 uudelleen työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut puukenttätoimintojen ulkoistamisesta. Neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen.

Neuvottelut olivat käynnistyneet uudelleen työnantajan aloitteesta 13.11.2006. Näissä neuvotteluissa työnantaja oli ilmoittanut, että myös toisella sulatuskuljettimella siirryttäisiin käyttämään materiaalinkäsittelykonetta ja että tällekin sulatuskuljettimelle hankittaisiin katkaisulaite. Työnantaja oli ilmoittanut toteuttavansa järjestelyn työnjohto-oikeutensa nojalla ilman sopimista. Työnantajan uuden näkemyksen mukaan materiaalinkäsittelykoneiden lisääminen yhdestä kahteen ja toisenkin sulatuskuljettimen varustaminen katkaisulaitteella muuttaa kaluston työehtosopimuksen tarkoittamaksi erikoiskalustoksi, minkä vuoksi toiminnan ulkoistaminen ei enää edellyttänyt paikallista sopimista. Liittojen välisissä neuvotteluissa Metsäteollisuus ry oli tukenut työnantajan kantaa.

Työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten kysymyksessä olevaan kohtaan on 1970-luvun alusta lähtien sisältynyt määräys erikoiskalustosta. Tähän päivään mennessä ei osapuolten välillä ole ollut yhtään erikoiskalustoon liittyvää riitaa. Muilla tehtailla puunkäsittelyssä käytössä olevien katkaisulaitteiden tai materiaalinkäsittelykoneiden yhteydessä ei ole milloinkaan väitetty näiden olevan erikoiskalustoa.

Nyt kysymyksessä olevien materiaalinkäsittelykoneiden toimintaperiaate on samanlainen kuin kurottajilla. Molempia koneita käytetään vakiintuneesti tehtaiden puunkäsittelyssä. Kurottajan etuna on suurempi liikkumisnopeus sekä kyky liikuttaa materiaalinkäsittelykonetta suurempia puumääriä kerralla. Toisaalta materiaalinkäsittelykoneella on suurempi ulottuvuus. Koneen valintaan vaikuttavat lähinnä tehdaskohtaiset tarpeet. Kurottajat ja materiaalinkäsittelykoneet saattavat olla käytössä samalla tehdasalueella.

Vastaavankaltaisia katkaisulaitteita, joita nyt on suunniteltu otettavaksi käyttöön Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla, on käytössä useilla tehtailla, esimerkiksi M-real Oyj:n Simpeleen tehtaalla sekä Enocell Oy:n Uimaharjun tehtaalla. Katkaisulaitteen tarpeen määrittää lähinnä se, minkä kokoista puuta kuorimarumpu pystyy käsittelemään tehokkaasti. Mitään erikoiskalustoon viittaavia ominaisuuksia ei Imatran tehtailla käyttöön otettavilla katkaisulaitteilla ole, vaan kysymys on normaalista puunkäsittelyyn liittyvästä laitteistosta, jonka tyyppisiä on aikaisemmin ollut käytössä jopa Imatralla.

Stora Enso Oyj:n ja Metsäteollisuus ry:n menettelyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että puunkäsittelyn ulkoistamisesta on osapuolten välillä neuvoteltu useita kertoja. Paikallinen työnantaja ja Metsäteollisuus ry ovat olleet yhtä mieltä siitä, että puunkäsittelyn ulkoistaminen edellyttää paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen vaatimus oli todettu asiassa aiemmin myös Metsäteollisuus ry:n taholta. Kun paikallista sopimusta ei ollut syntynyt, työnantaja ja työnantajaliitto olivat ilmoittaneet, että kysymyksessä onkin erikoiskaluston käyttö, joka voidaan toteuttaa työnantajan direktio-oikeudella. Käytyjen neuvottelujen perusteella työnantajapuolen on täytynyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.

Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että nyt erikoiskalustoksi väitetyt koneet ja laitteistot ovat normaalissa säännöllisessä käytössä useilla tehtailla, eikä niiden käyttö edellytä erikoisosaamista.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Stora Enso Oyj:n Imatran Kaukopään tehtaan puukentällä käsiteltävä vuotuinen kokonaispuumäärä on noin 3.500.000 m3, josta Venäjältä tulevan junapuun määrä on noin 2.200.000 m3, laiva- sekä uittopuun määrä noin 190.000 m3, kotimaan rautatievaunuilla tuleva puun määrä noin 310.000 m3 ja autoilla tulevan puun määrä noin 800.000 m3.

Venäjän junapuusta käsitellään 70 prosenttia Imatran alueella olevassa Pelkolan terminaalissa ja 30 prosenttia Imatran alueella olevassa Rantaterminaalissa. Näissä terminaaleissa Mantsinen Group Ltd Oy (myöhemmin urakoitsija) suunnittelemillaan, valmistamillaan ja omistamillaan materiaalinkäsittelykoneilla purkaa puun venäläisistä rautatievaunuista suomalaisiin rautatievaunuihin tai urakoitsijan valmistamiin erikoisvarusteisiin puutavara-autoihin, jotka kuljettavat puun Kaukopään tehtaiden puukentälle. Osa puutavarasta varastoidaan radanvarteen, josta se myöhemmin toimitetaan Kaukopään tehtaiden puukentälle.

Materiaalinkäsittelykoneen avulla avataan rautatievaunujen sidelangat, käsitellään umpivaunujen hattuniput sekä puretaan rautatievaunujen lastaukseen tarvittavat tukipuut polttohakevarastoon siirrettäväksi. Pelkolan terminaalissa urakoitsija katkoo 770.000 m3 ja Rantaterminaalissa 330.000 m3 yli 4,6 metriä pitkää kuitupuuta erillisillä katkontalaitteilla.

Laivalla tuleva puu puretaan, uittamalla tuleva puu nostetaan vedestä ja kaikki puu kuormataan urakoitsijan toimesta materiaalinkäsittelykoneella erikoisvarusteisiin puutavara-autoihin vietäväksi Kaukopään tehtaiden puukentälle.

Kaikki edellä selvitetty urakoitsijan tekemä puunkäsittely Pelkolan terminaalissa ja Rantaterminaalissa on välttämätöntä, jotta Kaukopään tehtaiden puukentällä toimivat kurottajatrukit, joiden kuljettajat ovat työsuhteessa Stora Enso Oyj:hin ja joihin sovelletaan paperiteollisuuden työehtosopimusta, pystyisivät siirtämään puukentälle eri tavoin tulleen puun kuorimon sulatuskuljettimille tai väliaikaisesti puuvarastoon. Tässä toimintamallissa venäläistä junapuuta (2.200.000 m3) on käsitelty niin moneen kertaan, että venäläisen junapuun määrä on kasvanut 7.800.000 m3:ksi. Nykyisen toimintamallin käytössä on tarvittu kaksi erillistä terminaalia, 11 materiaalinkäsittelykonetta, kolme kurottajatrukkia, neljä pyöräkuormaajaa, seitsemän erikoisvarusteista puutavara-autoa ja kolme automaattiveturia sekä 77 henkilöä.

Uuden 1.4.2007 käynnistyväksi päätetyn toimintatavan mukaisesti kaikki Venäjältä tulevat rautatievaunut ohjataan suoraan Imatran Kaukopään tehtaiden puukentälle, jossa urakoitsija purkaa sekä Venäjältä tulevat rautatievaunut (noin 2.200.000 m3) että kaiken muun puun (noin 1.300.000 m3) suunnittelemillaan, valmistamillaan ja omistamillaan materiaalinkäsittelykoneilla. Pääosa Venäjän vaunuista puretaan suoraan katkontalaitteille tai pikavarastoon kuljettimien välittömään läheisyyteen. Urakoitsija huolehtii materiaalinkäsittelykoneella hattunippujen purusta ja sidelankojen sekä tukipuiden poistosta.

Kaiken yli 4,6 metriä pitkän kuitupuun katkonnan urakoitsija suorittaa materiaalikäsittelykoneiden ohjaamosta hoidettavilla erityisesti pitkän kuitupuun katkontaan valmistetuilla katkontalaitteilla. Urakoitsija purkaa puut materiaalinkäsittelykoneilla venäläisistä rautatievaunuista katkontalaitteille, josta ne katkaisusahauksen jälkeen putoavat suoraan sulatuskuljettimille. Katkaisulaitteet ovat urakoitsijan suunnittelemia, valmistamia ja omistamia sekä huoltamia.

Laivapuu puretaan ja nippu-uittopuu nostetaan ja kuormataan urakoitsijan toimesta materiaalinkäsittelykoneilla erikoisvarusteisiin puutavara-autoihin vietäväksi puukentälle, josta se puretaan materiaalinkäsittelykoneella katkontalaitteelle tai sulatuskuljettimelle kuten autoilla ja kotimaan rautatievaunuilla tuleva puukin.

Tämä kaikki on mahdollista käyttämällä monipuolista, kaikkeen puun ja laivahakkeen käsittelyyn suunniteltua erikoiskalustoa: materiaalinkäsittelykoneita, puunkatkontalaitteita ja muita niihin liittyviä urakoitsijan kehittämiä laitteita. Muutoksen seurauksena puunkäsittelyssä ei enää tarvita perinteisiä kurottajatrukkeja puun toistuvaan siirtämiseen. Uuden toimintatavan seurauksena Venäjän junapuun käsitelty määrä pienenee 7.800.000 m3:stä 2.880.000 m3:iin. Vuotuinen kustannussäästö on 4.400.000 euroa.

Uusi toimintamalli parantaa logistista tehokkuutta optimoimalla puunkäsittelyyn tarvittavien terminaalien, kaluston ja henkilöstön määrää olennaisesti. Toimintamallia käytettäessä Pelkolan terminaalin nykyinen käyttötarve poistuu. Operointiin tarvitaan normaalitilanteessa vain kuusi materiaalinkäsittelykonetta, kaksi pyöräkuormaajaa, viisi erikoisvarusteista puutavara-autoa ja kaksi automaattiveturia sekä 48 henkilöä. Muutos vapauttaa puukentällä vakituisesti toimivan paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön (15 kurottajatrukin kuljettajaa) nykyisistä tehtävistään ja heidät sijoitetaan muihin tehtäviin Imatran tehtaalla.

Paikallisissa neuvotteluissa 21.6.2006 työnantaja oli esittänyt erikoiskaluston käyttöä molemmilla sulatuskuljetinlinjoilla (kokonaisurakointi). Työnantaja oli uudistanut tämän näkemyksen vielä 15.8.2006. Saatuaan näihin molempiin esityksiin kielteisen vastauksen työnantaja oli esittänyt ratkaisua, jonka mukaan toisella kuljettimella olisi käytetty urakoitsijan toimesta erikoiskalustoa eli materiaalinkäsittelykonetta ja katkontalaitetta. Toisella kuljettimella olisivat jatkaneet Stora Enso Oyj:n työntekijät sulatuskuljettimen syöttöä kurottajilla. Tätäkään työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt.

Paikallisten neuvottelujen jäätyä erimieliseksi työnantaja oli aloittanut 13.11.2006 yt-neuvottelut Stora Enso Oyj Metsän Kaukopään tehtaiden puunkäsittelyn ulkoistamisesta ja sen henkilöstövaikutuksista. Näissä neuvotteluissa työnantaja esitti, miten puunkäsittelyssä kurottajatrukeilla työskentelevät 15 työntekijää tullaan sijoittamaan uusiin tehtäviin Imatran tehtailla. Yt-neuvottelujen päätyttyä 28.11.2006 työnantaja oli ilmoittanut 12.12.2006 siirtymisestä uuteen puunkäsittelytekniikkaan 1.4.2007 alkaen.

Puunkäsittelyn erikoiskaluston käytön ulkoistamista koskevia liittojen välisiä riita-asioita ei ole aikaisemmin ollut esillä. Erikoiskalustoa käytetään Stora Enson tehtailla Enocell Oy:n puuterminaalissa, Summassa laivahakkeen purussa, Imatralla ja Varkaudessa juna- sekä laivapuun purussa ja Veitsiluodossa laivapuun ja -hakkeen purussa. Lisäksi Veitsiluodossa on tilapäisesti käytetty erikoiskalustoa hiomopuun syötössä sekä junapuun purussa. Myös eräiden muiden yritysten puunkäsittelyssä on erikoiskalustoa. Kaikilla paikkakunnilla erikoiskalustoa käyttää ulkopuolisen urakoitsijan palveluksessa olevat työntekijät. Materiaalinkäsittelykoneita ei ole tiettävästi Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden käytössä muualla Suomessa kuin Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaalla, mistä on paikallisesti sovittu.

Työehtosopimusta sovelletaan sen tarkoituksen mukaisesti siten, että yleisesti puukentällä tavanomaisella työtavalla kurottajatrukilla tehtävä työ suoritetaan jäsenyritykseen työsuhteessa olevien työntekijöiden työnä. Tavanomainen työtapa puukäsittelyssä on ollut se, että tehtaalle tuleva puu on eri edeltävien työvaiheiden ja käsittelyjen kautta saatettu niin valmiiksi, että kurottajatrukit voivat nostaa/siirtää puut prosessiin. Materiaalinkäsittelykone on puunkäsittelyn erikoiskalustoa, joka suoriutuu kaikista puunkäsittelyn edellyttämistä välttämättömistä toimenpiteistä eikä vain siirrä valmiita kuorintakelpoisia puita lyhyehköä matkaa kuten kurottajatrukki. Materiaalikäsittelykoneen kuljettajaksi ei pätevöidy muutamassa päivässä. Tehtävän vastuullinen hoitaminen edellyttää noin 0.5 - 1 vuoden oppimisaikaa.

Kun käytetään sellaisia erikoiskalustoa vaativia puunkäsittelytekniikoita, joista ei voida suoriutua käyttämällä perinteisiä puunkäsittelylaitteita ja jotka samalla korvaavat perinteiset kurottajatrukit, tulee sovellettavaksi työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 5. kohdan puunkäsittelyn d) -kohta. Tämä sopimusmääräys erikoiskaluston käytöstä oikeuttaa materiaalinkäsittelykoneen käyttämisen ulkopuolisella työvoimalla sopimatta siitä paikallisesti.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Stora Enso Oyj on ilmoittanut ulkoistavansa Imatran Kaukopään tehtaiden puukentän puukäsittelytoiminnot 1.4.2007 alkaen siten, että ulkopuolinen yrittäjä tulee tekemään materiaalinkäsittelykoneilla puukentälle toimitetun puutavaran siirron joko katkaisulaitteelle, josta se menee automaattisesti sulatuskuljettimelle, tai suoraan sulatuskuljettimelle. Uudessa toimintatavassa Stora Enso Oyj:n palveluksessa olevien puunkuljetusta puukentällä kurottajatrukeilla tehneiden työntekijöiden työ loppuu ja työntekijät siirretään tehtailla muuhun työhön.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko uuden toimintatavan käyttöönoton kohdalla kysymys sellaisesta työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen kohdan 5. puunkäsittelyä ja sisäisiä kuljetuksia koskevan kappaleen d) -kohdassa tarkoitetusta erikoiskaluston käytöstä, josta ei tarvitse sopia työntekijäpuolen kanssa työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten mukaisesti.

Todistelu

Paperiliiton puolesta asiassa on kuultu todistajina sopimussihteeri A:ta, palkkasihteeri B:tä, pääluottamusmies C:tä, puunpurkaja D:tä, pääluottamusmies E:tä, mittamies F:ää ja työkoneenhoitaja G:tä.

Työnantajapuolen puolesta todistajina on kuultu myyntipäällikkö H:ta, terminaalijohtaja I:tä, terminaalipäällikkö J:tä ja työmarkkinapäällikkö K:ta.

Paperiliitto on jättänyt kirjallisiksi todisteiksi kuvia eri tehtailla käytössä olevista puunkäsittelylaitteista kuten kurottajasta, materiaalinkäsittelykoneista ja katkaisulaitteista, Kaukopään tehtaiden puukenttätoimintojen ulkoistamisesta käytyihin neuvotteluihin liittyvää aineistoa sekä Enocell Oy:ssä 11.1.1993 tehdyn sopimuksen ja UPM:n Kuusanniemen sellutehtaan työjärjestelyistä 8.3.2004 laaditun erimielisyysmuistion.

Työnantajapuoli on viitannut kirjallisina todisteina selvityksiin, jotka kuvaavat Kaukopään tehtaiden nykyistä toimintaa ja käyttöön otettavaksi suunniteltua uutta toimintamallia sekä urakoitsijan kalustoa ja puunkuljetuksessa käytettävää junakalustoa. Vastaajat ovat esittäneet myös puukenttätoimintoja kuvaavan videon. Lisäksi vastaajat ovat viitanneet kirjallisena todisteena 23.1.2007 käydystä erimielisyysneuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan.

Työehtosopimusmääräysten sisällöstä ja soveltamisesta esitetty selvitys

A, joka on toiminut vuodesta 2003 alkaen Paperiliiton palveluksessa ja työskennellyt tätä ennen pääluottamusmiehenä M-real Oyj:n Simpeleen tehtaalla, on kertonut, että tehdasalueilla sijaitsevilla puukentillä tapahtuvat toiminnot raaka-aineen vastaanotosta puun tuotantoon syöttöön asti kuuluvat paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Eräillä tehtailla on työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovittu siitä, että ulkopuoliset yrittäjät hoitavat puukentällä tiettyjä toimintoja. Koskaan aikaisemmin ei A:n tietoon ole tullut, että jokin puukäsittelyyn liittyvä laite olisi katsottu työehtosopimuksessa tarkoitetuksi erikoiskalustoksi. A:n näkemyksen mukaan tällaisena erikoiskalustona puunkäsittelyssä voitaisiin pitää työpaikalle tilapäiseen käyttöön tuotua kuorintalaitetta ja joitakin kunnossapidossa tarvittavia erikoislaitteita, joiden tarve on yleensä myös tilapäinen. Materiaalinkäsittelykoneet ja katkaisulaitteet, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaiden puunkäsittelyssä ovat sellaisia, joita paperitehtailla on jo käytössä yleisesti.

B, joka on vuodesta 1979 alkaen ollut Paperiliiton palveluksessa, on kertonut, että ennen nyt esillä olevaa erimielisyyttä hän ei ole törmännyt siihen, että jotakin puunkäsittelyyn liittyvää laitetta olisi pidetty erikoiskalustona. Sen sijaan kuljetustoiminnan alueella erikoiskalustona voidaan pitää esimerkiksi isoja nostureita, loka-autoja ja pesuihin liittyviä autoja. Liittojen välillä ei ole neuvoteltu erikoiskalustoon liittyvistä kysymyksistä. Vastaavanlaiset materiaalinkäsittelykoneet, joita on suunniteltu otettavaksi käyttöön Stora Enso Oyj:n Kaukopään puunkäsittelyssä, ovat käytössä muun muassa UMP:n Kuusanniemen tehtaalla ja Oy Metsä- Botnia Ab:n Joutsenon tehtaalla.

K:n mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset on otettu paperiteollisuuden työehtosopimukseen 1970-luvulla. Liittojen välillä ei ole ollut esillä se, mitä tarkoitetaan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 5. kohdan puunkäsittelyä koskevan kappaleen d) -kohdassa tarkoitetulla erikoiskalustolla. Työehtosopimuksen määräykset lähtevät siitä, että normaalit tuotanto- ja ylläpitotehtävät, jotka tehdään vakiintuneilla työmenetelmillä, tehdään työnantajan omilla työntekijöillä. Jos aikaisemmin tehtyä työtä ryhdytään tekemään kokonaan uudella työmenetelmällä, voidaan työ antaa ulkopuolisen tehtäväksi. K:n mukaan Suomessa on noin 30 sellaista tehdasta, jotka vastaanottavat puuta. Tehtaiden puukäsittelyasemista noin 25 on sellaista, joissa toimitaan perinteisellä menetelmällä. Menetelmä, jolla toimitaan Enocell Oy:n puunkäsittelyssä, ei edusta vallitsevaa käytäntöä. K:n tiedossa ei ollut, että Kaukopään tehtailla käyttöön otettavaa menetelmää vastaava toimintatapa olisi jollakin tehtaalla otettu käyttöön työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Puunkäsittelytyöstä esitetty selvitys

C on työskennellyt Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtailla vuodesta 1975 ja toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 1997 alkaen. C:n mukaan puun siirtäminen sulatuskuljettimelle on tuotantoon kuuluvaa työtä. Sen sijaan muut puukentällä tehtävät työt eivät samalla tavoin liity tuotantoon. Puunsiirto sulatuskuljettimelle on tuotantoon kuuluvaa työtä riippumatta siitä, minkälaisella koneella työ tehdään. Epäilystä ei ole siitä, etteivätkö tehtaan palveluksessa olevat työntekijät oppisi käyttämään materiaalinkäsittelykonetta ja tämän yhteydessä olevaa katkaisulaitetta. C:n työsuhteen alkuaikoina tehtailla oli ollut käytössä katkaisulaitteita, joita paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät olivat käyttäneet.

D:n puunpurkajan työhön Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaalla kuuluu muun muassa puun kuljetusta kurottajalla kuorimon sulatushihnalle. D on pari kertaa kokeillut puun nostoa materiaalinkäsittelykoneella. Kurottajatrukin kuljettaminen on hänen mukaansa vaativampaa kuin materiaalikoneen käyttäminen muun muassa siitä syystä, että kurottajatrukki liikkuu pyörien päällä ja siinä on materiaalinkäsittelykonetta enemmän toimintoja ja myös laitteen nostokyky on huomattavasti suurempi kuin materiaalinkäsittelykoneella. Kurottajatrukilla työskentelyyn työpaikalla annetaan 18 työvuoron pituinen työhön opastus.

E on toiminut Enocell Oy:ssä osaston luottamusmiehenä vuonna 1993, jolloin tehtaalla oli sovittu puukenttätoimintojen ulkoistamista. Materiaalikäsittelykoneen kaltaiset laitteet ovat olleet käytössä tehtaalla tuosta alkaen. Ulkoistamisesta sovittaessa ei ollut ajateltu työehtosopimusmääräyksiä.

F on ollut Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan palveluksessa yhdeksän vuoden ajan. Tehtaalle on hankittu vuonna 2002 sulatuskone ja materiaalinkäsittelykone. Puunkäsittely tehdään pääasiassa materiaalinkäsittelykoneella, mutta joskus työtä tehdään myös kurottajatrukilla. Työtä tekevät tehtaan omat työntekijät. Uuden laitteen käyttöönotosta on sovittu liittojen välillä palkkausasiana. Materiaalinkäsittelykoneen käyttöön työntekijälle on annettu opastusta kahden päivän ajan, jos työntekijä on aikaisemmin käyttänyt jotakin metsäkonetta. Ellei työntekijällä ole ollut tällaista kokemusta, on opetusta annettu kuuden päivän ajan.

G on työskennellyt UPM:n Kuusanniemen sellutehtaalla puunkäsittelyssä 32 vuotta. Työkoneenkuljettajana hän työskentelee sekä materiaalinkäsittelykoneella että kurottajalla. Tehtaan puunkäsittelyssä urakoitsijan työntekijät hoitavat junavaunuista niin sanottujen hattunippujen purun ja lastauksessa käytettyjen rautalankojen poiston, minkä jälkeen tehtaan omat työntekijät hoitavat puunkäsittelyn muut vaiheet puun sisään syöttöön asti. G:n mukaan materiaalikoneen ja kurottajatrukin kuljettaminen ovat suhteellisen vaativia töitä. Opastusaika kummankin koneen käyttöön on yhtä pitkä eli työnopastaja on mukana työssä 18 työvuoron ajan.

H on ollut muun muassa puunkäsittelylaitteita metsäteollisuudelle valmistavan Mantsinen Oy:n palveluksessa viiden vuoden ajan. Yhtiön valmistamia materiaalinkäsittelykoneita myydään metsäteollisuuden ohella myös satamille. Suomessa puunkäsittelyssä käytetään yleisemmin kurottajia kuin materiaalinkäsittelykoneita. Viimeksi mainitut koneet sopivat kurottajia paremmin erilaisiin nostoihin muun muassa sen vuoksi, että ohjaamon korkeutta säätämällä näkyvyysaluetta voidaan laajentaa ja myös toiminta-alue on laajempi kuin kurottajalla. Kurottajaa useampien toimintojen vuoksi materiaalinkäsittelylaitteen kuljettamisen oppiaika on noin 2,5 kertaa pidempi kuin kurottajan kuljettajaksi oppimiseen tarvittava aika.

I:n vastuualueeseen kuuluu muun muassa Stora Enso Oyj:n Suomen sellutehtaiden puutavaran vastaanotto ja J:n vastuualueeseen Stora Enso Oyj:n Pelkolan terminaalin ja Rantaterminaalin toiminnat. I:n ja J:n kertoman mukaan uuden toimintamallin käyttöönoton tarkoituksena on vähentää Venäjältä tulevan puuaineksen käsittelykertoja siten, että puuta ei enää pureta, lastata, varastoida ja katkota terminaalialueilla, vaan puuraaka-aine tuodaan kuljetusvaunuilla suoraan tehdasalueelle kuorimon viereen, josta puu nostetaan materiaalinkäsittelykoneella katkaisulaitteelle tai suoraan sulatuskuljettimelle. Uudessa toimintamallissa ei ole tarpeen siirtää puuta kurottajilla tehdasalueen sisällä. Käsittelykertojen väheneminen merkitsee suurta kustannusten säästöä. Koska toimintamallin muutos on huomattava, ei vastuuta työnantajan näkemyksen mukaan voida jakaa, vaan vastuu puukäsittelyyn liittyvästä toiminnasta täytyy keskittää yhdelle toimijalle. Tästä syystä koko toiminta on haluttu keskittää urakoitsijalle. Koska kysymys on työehtosopimuksessa tarkoitetusta erikoiskalustosta, voidaan ulkoistaminen toteuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen kohdan 5. puunkäsittelyä koskevien määräysten d)- kohdan mukaan ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää, mikäli kysymys on erikoiskaluston käytöstä. Määräys on ollut työehtosopimuksessa 1970-luvulta alkaen. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty, mitä tarkoitetaan erikoiskalustolla. Myöskään ennen nyt esillä olevaa erimielisyyttä ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole keskusteltu erikoiskaluston käsitteestä.

Paperiliiton todistajina kuulemien A:n ja B:n näkemyksen mukaan työehtosopimuskohdassa tarkoitettuna erikoiskalustona voitaisiin pitää esimerkiksi työpaikalle tilapäiseen käyttöön tuotua kuorintalaitetta tai isoja nostureita. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä yleisessä kielenkäytössä erikoiskalustolla tavanomaisesti tarkoitetaan. Suomen kielen perussanakirjan mukaan sanalla "erikois-" ymmärretään poikkeavaa ja epätavallista. Mitä tavanomaisemmasta kalustosta on kysymys ja mitä pysyvämpään toimintaan se liittyy, sitä harvemmin kysymys on työehtosopimuksessa tarkoitetusta erikoiskalustosta.

Materiaalinkäsittelykone on kehitetty käytettäväksi muun muassa puunkäsittelyssä työhön, jota on hoidettu ja edelleen hoidetaan myös kurottajatrukeilla. Teknisiltä ominaisuuksiltaan materiaalinkäsittelykone soveltuu kurottajatrukkia paremmin muun muassa Kaukopään tehtailla tapahtuvaan puunkäsittelyyn. Myös katkaisulaitteella, jota on tarkoitus käyttää materiaalinkäsittelykoneen yhteydessä, on sama toimintaperiaate ja tarkoitus kuin aikaisemmin käytössä olleilla vastaavilla laitteilla.

Esitetyn selvityksen mukaan Suomessa on noin 30 puuta vastaanottavaa tehdasta. Kanteessa tarkoitetun kaltaisia materiaalinkäsittelykoneita ja katkaisulaitteita on käytössä seitsemällä - kahdeksalla tuotantolaitoksella. Yhdellä tuotantolaitoksella materiaalinkäsittelykonetta käyttävät paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät ja yhdellä tehtaalla sekä ulkopuolisen yrittäjän työntekijät että paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät. Muilla tehtailla laitteita käyttävät ulkopuolisen yrittäjän palveluksessa olevat työntekijät. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa laitteiden käyttöönotosta on sovittu työnantajan ja työntekijöiden välillä, joten niitä ei käytännössä ole käsitelty soveltamisohjeiden 5. kohdassa tarkoitettuna erikoiskalustona.

Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtailla käyttöön otettavaksi ilmoitetun kaltaista kalustoa käytetään jo usealla paperiteollisuuden alalla toimivalla tehtaalla. Laitteita käytetään normaalissa toiminnossa tehtävissä, jotka aikaisemmin on hoidettu toimintaperiaatteiltaan samankaltaisilla koneilla. Esitetyn selvityksen mukaan kysymys ei ole sellaisista epätavallisista laitteista, joita voitaisiin pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna erikoiskalustona, jonka käyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei edellytä sopimista. Stora Enso Oyj on siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti ulkoistaessaan puukenttätoiminnot sopimatta siitä työntekijäpuolen kanssa työehtosopimusmääräysten edellyttämin tavoin.

Työehtosopimuksen rikkominen

Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaiden puukenttätoimintojen ulkoistamisesta on aloitettu neuvottelut vuoden 2005 syksyllä. Neuvotteluissa työnantaja ja Metsäteollisuus ry ovat lähteneet siitä, että kysymys on sellaisesta muusta tuotannon palvelutoiminnasta, jossa ulkopuolisen työvoiman käyttö on mahdollista. Työtuomioistuimen annettua tuomion TT:2006-37, jossa se on katsonut, että erimielisyyden kohteena ollutta Stora Enso Oyj:n Kotkan terminaalin puuraaka-ainekäsittelyä ei voitu pitää työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettuna muuna tuotannon palvelutehtävänä, Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaiden puukenttätoimintojen ulkoistamista koskevat neuvottelut ovat jääneet sillensä. Työnantaja oli käynnistänyt paikalliset neuvottelut ulkoistamistoimenpiteistä uudelleen kesäkuussa 2006. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen, työnantaja oli aloittanut marraskuussa 2006 yhteistoimintaneuvottelut Kaukopään tehtaiden puunkäsittelyn ulkoistamisesta ja sen henkilöstövaikutuksista. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä työnantaja on ilmoittanut 12.12.2006 siirtymisestä uuteen puukäsittelytekniikkaan 1.4.2007 alkaen. Tässä yhteydessä työnantaja on katsonut, että koska kysymys on työehtosopimuksessa tarkoitetusta erikoiskalustosta, asia voidaan toteuttaa ilman sopimismenettelyä. Metsäteollisuus ry on erimielisyysneuvotteluissa yhtynyt tähän työnantajan kantaan.

Stora Enso Oyj:n muilla tehtailla, joissa käytössä on vastaavanlaista kalustoa, asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijäpuolen välillä. Myös Kaukopään tehtailla suunniteltujen puukenttätoimintojen ulkoistamisen yhteydessä työnantaja on aluksi lähtenyt siitä, että asiasta sovitaan työntekijäpuolen kanssa. Kun työnantajapuolelta erikoiskalustoon ulkoistamisperusteena on viitattu vasta sopimusneuvottelujen osoittauduttua tuloksettomiksi, osoittaa työnantajan menettely työtuomioistuimen mielestä työnantajan tienneen tai ainakin pitäneen tietää, että suunniteltu ulkoistamistoimenpide edellyttää sopimista eikä työnantaja ole voinut tässä vaiheessa perustellusti pitää käyttöön otettavia laitteita ja koko järjestelmää työehtosopimuksessa tarkoitettuna erikoiskalustona. Toteuttaessaan ulkoistamistoimenpiteen yksipuolisesti on Stora Enso Oy rikkonut työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Metsäteollisuus ry:n olisi tullut havaita työnantajan menettelyn työehtosopimuksen vastaisuus ja huolehtia siitä, että työnantaja menettelee asiassa työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevan määräysten mukaisesti. Hyväksyessään yhtiön menettelyn on Metsäteollisuus ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1.500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Stora Enso Oyj on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimusta päättäessään ulkoistaa Imatran tehtaiden puukentän puunkäsittelytoiminnot ulkopuoliselle yrittäjälle sopimatta siitä paikallisesti paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 5. kohdassa edellytetyllä tavalla.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Stora Enso Oyj:n ja Metsäteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle, Stora Enso Oyj:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.000 euroa ja Metsäteollisuus ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Niskanen, Kari, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.