18.8.2006

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy:n suorittamaan A:lle

korvauksena noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta neljän kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 6 645,08 euroa (4 kk x 169 h x 9,83 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.3.2005 lukien,

lomakorvausta irtisanomisajalta yhteensä 849,31 euroa (86,4 x 9,83 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.3.2005 lukien ja

korvauksena työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä 16 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 26 580,32 euroa (16 kk x 169 h x 9,83 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Lisäksi Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy ja Teknologiateollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy on 31.3.2005 päättänyt A:n toistaiseksi voimassa olevaksi katsottavan työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa ja ilman laillista perustetta.

A on työskennellyt yhtiön palveluksessa 29.1.1996 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Yhtiö irtisanoi 11.9.2002 A:n työsopimuksen päättymään 24.11.2002. A:lla ei ollut työntekovelvoitetta 11.9. ja 17.11.2002 välisenä aikana. Työnantaja kuitenkin kutsui 18.11.2002 A:n työhön, ja tämän jälkeen hänen kanssaan tehtiin yhdeksän määräaikaista työsopimusta.

Ensimmäinen määräaikainen työsopimus allekirjoitettiin 14.11.2002 ja se ilmoitettiin päättyväksi 31.3.2003. Määräaikaisuuden syyksi oli ilmoitettu "Ennustamaton tilapäinen tilauskannan kasvu." Seuraavat määräaikaiset työsopimukset solmittiin samalla perusteella, ja niiden kestoajat olivat 1.4.-31.8.2003, 1.-30.9.2003, 1.10.-30.11.2003, 1.-31.12.2003, 1.1.-30.6.2004, 1.7.-30.9.2004, 1.10.-31.12.2004 ja 1.1.-31.3.2005. Määräaikaiset työsopimukset olivat kestäneet yhteensä 2,5 vuotta.

A:n saamaan työtodistukseen työsuhteen kestoajaksi on merkitty 29.1.1996-31.3.2005. Työtehtäviksi on merkitty delivery operator / repair center, yksiköiden kirjaus ja pakkaus.

Työnantaja teki A:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen hänen toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksensa irtisanomisaikana. Koska tilanne oli muuttunut ennen irtisanomisajan päättymistä eikä irtisanomisperustetta enää ollut, irtisanominen olisi tullut peruuttaa.

A:n määräaikaisiin työsopimuksiin merkitty määräaikaisuuden peruste ei voinut olla lainmukainen, koska normaaliin liiketoimintaan sisältyy välttämättä tilauskannan vaihtelua. Tilauskannan muutoksilla ei edes ollut vaikutusta A:n työtehtäviin, koska hän työskenteli Repair Centerissä. Ajanjakson pituus huomioon ottaen yhtiöllä ei ole ollut mitään erityistä ja lakiin perustuvaa tarvetta määräaikaisten työsopimusten tekemiselle. Näin ollen A:n työsopimussuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana ja sen on katsottava alkaneen 29.1.1996.

Yhtiöllä ei ollut oikeuttaa päättää A:n työsopimusta 31.3.2005, koska yhtiö oli edelleen solminut työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia eli työnantajalla on ollut työvoiman tarvetta.

Koska työsopimussuhde on ennen irtisanomista kestänyt yli kahdeksan vuotta, A:lla on oikeus neljän kuukauden irtisanomisajan palkkaan.

Vastaus kannevaatimukseen

Teknologiateollisuus ry ja Sanmina - SCI EMS Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sanmina - SCI EMS Oy on amerikkalainen pörssiyritys, jolla on yli sata yritystä yli 21 maassa. Yritykset työllistävät yhteensä noin 45 000 työntekijää. Yhtiön Haukiputaan tehdas (entinen Nokia Networks) on perustettu vuonna 1981. Tehdas valmistaa matkapuhelimien tukiasematuotteita sekä elektroniikkaa kiinteän ja vallinnaisen verkon modeemeihin sekä kapeakaistaisiin verkkoihin. Tehtaalla on parhaimmillaan työskennellyt yli 1000 työntekijää. Keväällä 2006 tehtaalla tulee olemaan enää vain noin 450 työntekijää.

A solmi vuonna 1996 työsopimuksen Nokia Networksin kanssa. A työskenteli lähes koko Nokian ajan pakkaustehtävissä toimitusosastolla. SCI osti Haukiputaan tehtaan Nokialta vuonna 2001 ja myöhemmin samana vuonna Sanmina osti SCI:n. Jo heti vuonna 2001 osa tuotteiden valmistuksesta lopetettiin kannattamattomana ja siirrettiin valmistettavaksi Kiinassa. Loppuvuonna 2001 yhtiössä oli jouduttu turvautumaan lomautuksiin. Työnantajan työn tarjoamisen edellytyksissä oli tapahtunut pysyvää vähenemistä. Yhtiö oli tappiollinen ja tilikauden 1.7.2001-30.9.2002 tappio oli 13 890 668 euroa.

Yt-neuvottelut aloitettiin 5.8.2002. Vähennettävien työntekijöiden määräksi tarkentui 71 ja toimihenkilöiden määräksi yhdeksän. Työn väheneminen tehtaalla oli hyvin konkreettista, eikä irtisanotuilla työntekijöillä ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikanaan. A oli yksi irtisanotuista työntekijöistä. Nimenomaan A:n tekemät pakkaustyöt olivat vähentyneet merkittävästi. Yhtiöllä oli taloudellinen ja tuotannollinen peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Kun A:n ja 79 muun työntekijän työsopimus oli päättymässä, työnantajan tietoon tuli, että yhtiö oli sulkemassa sekä Tikkakosken että Camberlyn tehtaan Englannista ja että Repair Centerin toiminnot siirtyisivät ainakin osittain Haukiputaalle. Muuttuneella tilanteella katsottiin kuitenkin olevan vain tilapäisesti työllistäviä vaikutuksia Haukiputaan tehtaalle, eikä irtisanomisten perumiseen ryhdytty. A:n kanssa tehtiin määräaikainen työsopimus ajalle 25.11.2002-31.3.2003. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena oli tehtaiden sulkemisesta aiheutuvat tilapäiset tuotesiirrot Haukiputaan tehtaalle. A:n työ oli pakkaustyötä.

Keväälle 2003 tultaessa oli 3 G -tuotteiden valmistaminen Haukiputaalla päättymässä. Tuotteen lopetukseen liittyvät työt oli tarkoitus saada tehdyksi elokuun loppuun mennessä. Samaan aikaan tulivat myös kesälomien aiheuttamat sijaistustarpeet, joten A:n kanssa solmittiin uusi määräaikainen työsopimus. A:n työtehtävät koostuivat edelleen pakkaustehtävistä. Tuotteen siirto ja siihen liittyvät lopetustyöt olivat viivästyneet ja työt jatkuivat asiakkaan pyynnöstä syyskuun loppuun 2003 asti. Tällöin A:n työsopimusta jatkettiin kuukaudella. Asiakkaasta johtuvasta syystä siirtoaikataulu venyi vielä 30.11.2003 asti, ja määräaikaista työsopimusta piti jatkaa tähän asti.

Joulukuun 2003 alusta työnantaja sai yllättävän tilauksen valmistaa koesarja älypuhelimesta. A:n kanssa solmittiin määräaikainen työsopimus kolmeksi viikoksi, 21.12.2003 asti.

Työnantaja solmi 1.1.2004 määräaikaisen työsopimuksen A:n kanssa 30.6.2004 asti. Perusteena sopimukselle oli poikkeuksellinen ylimääräinen tilaus uuden 2 G -tuotteen valmistamisesta tehtaalla. Tämän tuotteen valmistusajaksi arvioitiin ensin kuusi kuukautta. Koska kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti, projektia jouduttiin jatkamaan syyskuun loppuun 2004 asti ja A:n määräaikaista työsopimusta jatkettiin. Myös kesälomasijaistukset olivat osasyynä tälle työsopimukselle.

Seuraava määräaikainen työsopimus solmittiin A:n kanssa 1.10.2004 alkaen kestämään vuoden 2004 loppuun asti. Perusteena sopimukselle oli uuden yllättävän asiakkaan tilapäinen kertaluontoinen alihankintatilaus. Työtä riitti yhteensä kuuden kuukauden ajaksi ja A:n määräaikaista työsopimusta jatkettiin tällä perusteella. Projekti päättyi 31.3.2005, jolloin myös A:n määräaikainen työsopimus päättyi.

Yhtiön taloudellinen ja tuotannollinen tilanne heikentyi vuoden 2005 aikana ja vuoden lopulla yhtiö joutui jälleen turvautumaan irtisanomisiin. Repair Centerin toiminta siirrettiin Suomesta Unkariin. Yhtiöllä oli myös vuonna 2005 taloudellinen ja tuotannollinen peruste päättää A:n työsopimus.

Vaadittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on liiallinen, koska A:lla ei ollut työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana vuonna 2002 eikä hänen työsuhde-etuihinsa kajottu määräaikaisissa työsopimuksissa. Työnantaja on toiminut vilpittömässä mielin määräaikaisia työsopimuksia solmiessaan. A:n työsopimus olisi joka tapauksessa päättynyt viimeistään vuoden 2005 lopussa.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on ollut Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa 29.1.1996 alkaen. Yhtiö irtisanoi 24.9.2002 A:n toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 24.11.2002. A:lla ei ollut työntekovelvoitetta 11.9. ja 17.11.2002 välisenä aikana.

Yhtiö kuitenkin kutsui A:n irtisanomisaikana työhön siten, että hänen kanssaan allekirjoitettiin 14.11.2002 määräaikainen työsopimus 18.11.2002 ja 31.3.2003 väliseksi ajaksi. Tämän jälkeen A:n kanssa on tehty kahdeksan määräaikaista työsopimusta siten, että viimeinen sopimus on päättynyt 31.3.2005. Määräaikaisuuksien perusteeksi on kaikissa sopimuksissa ilmoitettu "Ennustamaton tilapäinen tilauskannan kasvu".

Erimielisyydessä on kysymys ensinnäkin siitä, onko yhtiöllä ollut perusteltu syy solmia A:n kanssa toistuvasti peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia vai onko A:n työsuhteen katsottava olleen voimassa toistaiseksi. Erimielisyyttä on myös siitä, onko yhtiöllä ollut 31.3.2005 perusteet päättää A:n työsuhde, mikäli työsuhteen katsotaan olleen toistaiseksi voimassa.

Määräaikaisten työsopimusten solmimisen perusteista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräaikaisista työsopimuksista ja niiden solmimisen perusteista kuultu kantajan nimeämänä todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä vastaajan nimeäminä todistajina tuotantopäällikkö B:tä ja materiaalipäällikkö C:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa A:n työsopimukset.

A on kertonut tulleensa yhtiön palvelukseen vuonna 1996. Hän oli aluksi kokoojakurssin jälkeen noin viiden kuukauden ajan tehnyt koontatöitä, joista hän oli siirtynyt toimitusosastolle pakkaustehtäviin. A oli silti muutaman vuoden ajan käynyt joka toinen viikko aamuisin tunnin ajan tekemässä koontatöitä.

A:n kertoman mukaan vuonna 2002 oli irtisanottu hänen lisäkseen 79 työntekijää. Työnantaja tarjosi kuitenkin irtisanomisaikana työtä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun asti. A meni aluksi takaisin pakkaustehtäviin, joista hän oli siirtynyt muutaman viikon kuluttua repair centeriin. A työskenteli käytännössä vuodesta 2002 alkaen repair centerissä, jossa huollettiin erilaisia laitteita. A:n tehtäviin oli kuulunut korjattavien tuotteiden kirjaaminen järjestelmään sekä niiden pakkaaminen ja lähettäminen Hollantiin, josta ne toimitettiin edelleen asiakkaille.

A:n mukaan koontatyön vaativuusryhmä oli kolme, kun repair centerin työ kuului viidenteen vaativuusryhmään. Koontatyö ei vaatinut ammattitaitoa ja sinne otettiin kesätyöntekijöitäkin. Koontatyössä asetellaan komponentteja ohjeiden mukaan piirilevyille, jonka jälkeen levyt menevät juotoskoneelle. Tämän jälkeen tuotteet tarkastetaan, ja jos niissä havaitaan virheitä, ne korjataan kolvilla juottamalla. A olisi kyennyt siirtymään suoraan näihin tehtäviin työsuhteen päättyessä. Koontatyötä oli ollut tarjolla vielä silloin, kun A työskenteli määräaikaisilla työsopimuksilla.

A on edelleen kertonut, että määräaikaisten sopimusten jatkamisen yhteydessä yleensä vain ilmoitettiin, että määräaikaisten sopimuksia jatketaan. Sitä, mistä työstä oli kysymys, ei erikseen yksilöity, vaan työntekijät jatkoivat samaa työtä, missä he olivat olleet. Joulukuussa 2004 vakinaistettiin 13 määräaikaista työntekijää, vaikka henkilöstöosaston lupa olisi ollut 17 työntekijän vakinaistamiseen.

B on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa Haukiputaalla viisi vuotta ja toimineensa vuodesta 2002 alkaen yhtiön tuotantoteknologiapäällikkönä vastaten tuotannosta ja henkilöstöresursseista.

B:n kertoman mukaan odotuksena vuoteen 2002 mennessä oli, että 3G UMTS puhelimen menekki tulisi kasvamaan. Henkilöstöä oli varattu tuotannon kasvuun, mutta vuoden 2002 alussa alkoi näkyä, etteivät odotukset tule toteutumaan. Tilikaudelle 2002 näytti tulevan tappiota noin 14 miljoonaa euroa, eikä tällöin ollut muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa yt-neuvottelut. Todistaja teki koko ajan vertailua yhtiön suurimman asiakkaan ilmoittaman 13 kuukauden ennusteen ja kahden kuukauden tilauskannan suhteesta senhetkisiin resursseihin. Työn väheneminen oli kohdistunut koko organisaatioon ja kaikkiin töihin. Irtisanottavat valittiin vähentämisjärjestyksen mukaisesti. Neuvottelujen alussa oli arvioitu, että 120 työntekijää ja 20 toimihenkilöä tultaisiin irtisanomaan, mutta lopulta vain 71 työntekijää ja 9 toimihenkilöä irtisanottiin. A irtisanottiin, koska hänen osaamisensa oli hyvin kapea-alaista.

B:n mukaan työtilanne irtisanomisaikana oli todella huono. Tämän vuoksi irtisanotut henkilöt voivat jäädä kotiin jo kaksi viikkoa ennen irtisanomisajan alkamista. Irtisanomisajan lopussa tuli kuitenkin yllättävä tieto, että kaksi yhtiön tehdasta suljetaan ja että repair centerin toiminta siirtyy Haukiputaalle. Työvoiman tarve nähtiin kuitenkin vain tilapäiseksi, koska samanaikaisesti tuli tieto, että 3G -tuotteita siirretään valmistettavaksi Unkarissa.

B on edelleen kertonut, että A:n ensimmäisen 14.11.2002 solmitun määräaikaisen työsopimuksen pituudeksi tuli noin neljä kuukautta asiakkaan asettamien aikataulujen mukaisesti. Camberlyn tehtaalta tuli vanha tuote "tapettavaksi" Haukiputaalle, eikä sitä ollut tarkoitus valmistaa markkinoille enää maaliskuun jälkeen. Myös muiden, noin 60 työntekijän kanssa solmittujen määräaikaisten työsopimusten peruste oli sama. Irtisanomisia ei peruttu, koska työkuorman lisääntyminen nähtiin tilapäiseksi.

B:n mukaan A:n toinen määräaikainen työsopimus tehtiin 1.4.2003 alkaen viideksi kuukaudeksi, koska 3G:n siirto Unkariin sitoi resursseja, minkä lisäksi kesälomat olivat tulossa. Ajatuksena oli ollut, että 3G:n kohta vapautuvia vakinaisia työntekijöitä olisi siirretty määräaikaisten työntekijöiden tilalle eri tehtäviin. Kolmas määräaikainen työsopimus solmittiin yhdeksi kuukaudeksi 1.9.2003 alkaen, koska 3G:n siirto Unkariin ei mennyt asiakkaan suunnitelman mukaisesti ja asiakas vaati siirron lykkäämistä kuukaudella. Neljäs määräaikainen työsopimus solmittiin 1.10.2003 alkaen kahdeksi kuukaudeksi, koska Unkarin tehdas ei pystynyt ottamaan vastaan 3G -tuotetta laatuongelmien vuoksi ja asiakas vaati jälleen aikataulun siirtoa. Tieto siirtoprojektin etenemisestä tuli monesti vain viikkoa aikaisemmin. Vuodenvaihteessa 2003-2004 yksi tuote siirtyi valmistettavaksi Unkarissa.

A:n viides määräaikainen työsopimus tehtiin ajaksi 1.-21.12.2003, koska oululainen älypuhelimen valmistaja pyysi 300 kappaleen koesarjan valmistamista. Tuote piti saada tehdyksi ennen joulua. Kuudes määräaikainen työsopimus solmittiin kuudeksi kuukaudeksi 1.1.2004 alkaen. Joulun ja uudenvuoden välissä suurin asiakas otti yhteyttä ja kysyi 2G -tukiasematuotteen "tappamista" kuuden kuukauden syklillä Haukiputaalla. Seitsemäs määräaikainen työsopimus solmittiin kolmeksi kuukaudeksi 1.7.2004 alkaen, koska 2G-tuote ei loppunutkaan. Samalla varmistettiin myös kesälomitukset.

Edelleen B:n mukaan A:n kahdeksas määräaikainen työsopimus solmittiin 1.10. ja 31.12.2004 väliseksi ajaksi uuden asiakkaan pyydettyä kolmen kuukauden töiden tekemistä, koska asiakkaan sopimusvalmistaja ei kyennyt valmistamaan kaikkia heidän tuotteitaan. Joulukuussa sama asiakas otti uudelleen yhteyttä ja halusi jatkaa yhteistyötä vielä yhden valmistuserän. Tämän vuoksi A:n työsopimusta jatkettiin 31.3.2005 asti. Tilaus työllisti koko tuotantoketjua, etenkin testausta. Myöhemmin tuotteet siirtyivät valmistettaviksi yhtiön Meksikon tehtailla.

B on vielä kertonut, että määräaikaisissa työsopimuksissa käytetty peruste "ennustamaton tilauskannan kasvu" ei ollut todellinen, vaan määräaikaisia sopimuksia solmittiin todistajan tässä asiassa kertomilla perusteilla. Alalle oli tyypillistä, että ennusteet vaihtelevat. Tuotemäärien vaihtelu viikkojen ja kuukausien aikana oli normaalia. Sen sijaan se ei ollut tavanomaista, että yllättäen tulee pyyntöjä uusien tuotteiden valmistuksesta.

C on kertonut olevansa koulutukseltaan koneautomaatioinsinööri ja tulleensa Sanminan palvelukseen yrityskaupan kautta vuonna 2001. Todistaja on toiminut nykyisessä tehtävässään materiaalipäällikkönä viime syksystä lähtien. Sitä ennen hän oli toiminut repair center -osaston vetäjänä. A oli ollut todistajan organisaatiossa lokakuusta 2003 alkaen.

C:n mukaan A:n kanssa oli syksyllä 2003 solmittu yhden kuukauden pituinen työsopimus 3G -tuotteen asiakkaasta johtuneiden aikataulu- ja projektisiirtymien vuoksi. Työsopimusta jouduttiin jatkamaan kahdella kuukaudella, kunnes tuotannosta saataisiin siirrettyä vakituisia työntekijöitä repair centeriin. Joulukuussa 2003 saatiin yllättävä lyhytaikainen tilaus 300 älypuhelimen toimittamisesta. Aikataulu oli tiukka, ja tuotteen piti valmistua jouluksi. A:n kanssa solmittiin 1.1.2004 alkaen kuuden kuukauden pituinen työsopimus, koska suunnitelmiin oli tullut muutoksia uuden asiakkaan myötä. Niin sanottu 2G -tuote piti ajaa alas. Tällä projektilla oli selkeä alku ja loppu. Tuotannossa tarvittiin ihmisiä, minkä vuoksi tällöin solmittiin useita määräaikaisia sopimuksia.

Edelleen C:n mukaan 1.7.2004 lukien A:n kanssa solmittiin kolmen kuukauden pituinen työsopimus, josta todistaja oli päättämässä. Asiakkaalle oli poikkeuksellisesti tullut lisätilaustarve, minkä lisäksi tarvittiin työntekijöitä kesäksi. Tässä yhteydessä ei ollut puhetta A:n työsuhteen vakinaistamisesta, koska etukäteen ei tiedetty, mitä tulee tapahtumaan. A:n kanssa solmittiin vielä 1.10.2004 kolmen kuukauden pituinen työsopimus. Tällöin oli saatu uusi asiakas, joka tarvitsi pikaista apua kertaluontoisesti kolmen kuukauden ajaksi. Tilanne kuitenkin jatkui siten, että uusi asiakas pyysi vielä kolme kuukautta jatkoa. Tämä vaikutti pakkauspuoleen siten, että sinne ei tullut vakituisia resursseja muualta. A:n työsopimusta jatkettiin kuten muidenkin määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksia.

Arviointi ja johtopäätökset määräaikaisista työsopimuksista

Irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Työsopimuslain mainitun säännöksen esitöiden (HE 157/2000 vp s. 60) mukaan sopimuksen määräaikaisuudelle olisi oltava perusteltu syy, jota arvioitaisiin vanhan työsopimuslain 2 §:n 2 momentissa esimerkinomaisesti mainittujen työsopimuksen määräaikaisuuden perusteiden (työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste) pohjalta. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan tehtävien työsopimusten tulee olla voimassa toistaiseksi.

Edelleen työsopimuslain esitöiden (s. 60-61) mukaan määräaikaisen sopimuksen käyttö olisi perusteltua, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Määräaikaisen sopimuksen käyttöedellytyksiä arvioitaessa huomiota olisi kiinnitettävä paitsi itse työn erityisluonteeseen myös työn erityispiirteisiin kunkin työnantajan kannalta. Tällaisia kriteereitä voisivat olla esimerkiksi, onko työnantajalla toimintansa laajuuden vuoksi mahdollisuus teettää jatkuvasti sinänsä määrättyjä, erillisinä tai itsenäisinä pidettäviä töitä ja toisaalta, asettaako työ tekijälleen joitakin erityisiä ammattitaitovaatimuksia, joita työnantajan vakituisessa työsuhteessa olevilla ei ole tai että työnantaja ei yleensä teetä tällaisia töitä. Työnantaja voisi palkata lisätyövoimaa määräaikaisin sopimuksin myös jonkin tietyn tilauksen kestoajaksi, jos tilauksen toimittaminen sitä välttämättä edellyttää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytön edellytykseksi olisi kuitenkin asetettava työnantajan perusteltu aihe olettaa, että kyseisen tilauksen toimittamisen jälkeen hänellä ei ole tarjota kyseessä oleville työntekijöille uutta työtä. Työnantajaoikeushenkilön koolla ja aiemmilla liikesuhteilla on merkitystä tilanteen arvioinnissa.

Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy on solminut A:n kanssa 14.9.2002 ja 31.3.2005 välisenä aikana yhdeksän määräaikaista työsopimusta, joiden yhteenlaskettu kesto on ollut noin kaksi vuotta neljä kuukautta. Sopimukset ovat jatkuneet keskeytyksettä lukuun ottamatta aikaa 22.-31.12.2003. Kaikkien työsopimusten perusteeksi on ilmoitettu "Ennustamaton tilauskannan tilapäinen kasvu". A:n tehtävänimikkeeksi on merkitty kaikissa työsopimuksissa "Delivery Operator".

Asiassa on ollut riidatonta, että yhtiön A:n kanssa solmimat määräaikaiset työsopimukset on tehty työnantajan aloitteesta.

A:n työsopimuksiin merkitty määräaikaisuuden peruste ei ole vastannut todellisuutta. Todistajien mukaan ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen todellinen peruste oli ollut töiden lisääntyminen sen johdosta, että konsernin kaksi muuta tuotantoyksikköä lakkautettiin ja ainakin osa niiden tuotannosta siirrettiin Haukiputaan tehtaalle. Sen sijaan, että irtisanomiset olisi peruutettu, solmittiin uudet sopimukset määräaikaisina, koska työvoiman lisäämisen tarve ennakoitiin tilapäiseksi muun muassa sen vuoksi, että yhtiö suunnitteli siirtävänsä osan tuotannosta ulkomaille. A:n tavoin useiden kymmenien työntekijöiden työsuhteita oli jatkettu tällä perusteella 31.3.2003 asti. Toisen, kolmannen ja neljännen määräaikaisen työsopimuksen todellinen peruste oli B:n ja C:n mukaan ollut edellä tarkoitetun tuotannon ulkomaille siirron viivästymisestä aiheutuneet resurssiongelmat. Ajalle 1.4.- 31.8.2003 solmitun sopimuksen lisäperusteeksi on kerrottu kesälomasijaisten tarve.

Viides ja kuudes määräaikainen työsopimus ovat liittyneet uuden asiakkaan yllättävään tilaukseen. Seitsemäs työsopimus on ollut jatkoa edelliselle, minkä lisäksi sillä on kerrottu järjestetyn kesälomituksia. Niin ikään kahdeksannen ja yhdeksännen työsopimuksen määräaikaisuuden todellisena perusteena on selvitetty olleen uudelta asiakkaalta tullut yllättävä kertaluonteinen tilaus ja siihen saatu lisätilaus. Nämä sopimukset ovat kestäneet yhteensä kuusi kuukautta päättyen 31.3.2005.

Esitetyn selvityksen mukaan alan yrityksissä on ollut tyypillistä, että toimitettavat tuotemäärät voivat melko lyhyen ajan kuluessa voimakkaasti vaihdella. Tässä tapauksessa muutoksia tarjottavana olevan työn määrissä on aiheutunut myös siitä, että konsernin sisällä on tuotantoyksiköitä lakkautettu ja tuotteita siirretty valmistettavaksi muihin yksiköihin. Tällainen tilanne on ollut silloin, kun A:n kanssa on solmittu ensimmäinen määräaikainen työsopimus. Työnantajan tarjottavana ollut työ on lisääntynyt, kun Haukiputaan tehtaalle oli siirretty valmistettavaksi uusia tuotteita, mutta samalla on ollut vireillä suunnitelmia siirtää vastaavasti joitakin muita tuotteita muualla valmistettavaksi.

A:n on selvitetty tehneen lähes koko määräaikaisuutensa ajan samaa työtä repair centerissä. Määräaikaisuuden perusteeksi ilmoitetuilla muutoksilla tuotannon tilauskannassa ei ole selvitetty olleen ainakaan erityisempiä välittömiä vaikutuksia hänen työhönsä. Työnantaja on tosin varautunut tilauskannan mahdollisesti vähentyessä siirtämään vakituisia työntekijöitä määräaikaisten työntekijöiden sijaan myös repair centeriin, mutta kenenkään työntekijän sijaisena A:n ei ole edes väitetty työskennelleen.

A:n työstä esitetystä selvityksestä on myös pääteltävissä, että kysymys ei ole ollut mistään määrätystä työstä tai työkokonaisuudesta, vaan kyseisen yksikön normaalista ja jatkuvasta toiminnasta. Asiassa on myös riidatonta, että solmittaessa A:n kanssa ensimmäinen määräaikainen työsopimus kysymys ei ole ollut sellaisesta irtisanomisajan kulumisen jälkeen jäljellä olevan työn teettämisestä, jota irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitetaan.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Sanmina-SCI EMS Haukipudas Oy:llä olisi ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy solmia A:n kanssa 14.11.2002 määräaikainen työsopimus. A:n työsuhde on siten irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaan muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi ja jatkunut tehtäviltään samankaltaisena myös myöhemmin tehdyissä sopimuksissa. Sopimuksen muututtua toistaiseksi voimassa olevaksi voidaan samoista tehtävistä tehdä perustellusta syystä uusi määräaikainen työsopimus vain poikkeuksellisissa olosuhteissa (ks. TT 2003:13). Sellaisista tässä tapauksessa ei ole väitetty olleen kysymys, joten A:n määräaikaisten työsopimusten on katsottava muodostaneen toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen, joka oli jatkunut 31.3.2005 saakka.

Taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista esitetty selvitys

Päätyessään edellä siihen, että A on ollut toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa, työtuomioistuimen on seuraavaksi otettava kantaa siihen, onko työnantajalla ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet päättää A:n työsuhde 31.3.2005.

Työtuomioistuimessa on irtisanomisperusteista kuultu kantajan nimeämänä todistajana pääluottamusmies D:tä sekä vastaajan nimeäminä B:tä, C:tä ja henkilöstöpäällikkö E:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa työntekijäluettelot 4.2.2005 ja 23.8.2005.

D on kertonut tulleensa heinäkuussa 1992 töihin Nokian tehtaalle. Pääluottamusmiehenä hänellä on menossa toinen kausi. Todistaja työskentelee testaajana viisi tuntia viikossa, ja hän tuntee laitoksen tehtävät hyvin. Todistajan mukaan yrityksessä on sekä pysyvää tuotantoa että vähemmän pysyvää tuotantoa. Volyymituotteita menee koko ajan, mutta pienemmissä tuoteryhmissä on enemmän vaihteluita. PDH-tuotteet ovat niin sanottua tuotannon vakiotavaraa. A oli työskennellyt PDH-alueella koontatehtävissä. Koontatyö kuuluu vaativuusryhmään 3 ja sen oppimisaika on alle kolme kuukautta.

D oli osallistunut vuoden 2005 yt-neuvotteluihin. Todistajan mukaan ainakin 45 työntekijän työsuhdetta on jatkettu 31.3.2005 jälkeen. Määräaikaisilla työsopimuksilla koonnassa ja testaajina työskennelleiden työntekijöiden työsopimuksia on jatkettu vielä 28.8.2005 jälkeenkin. Kaikille määräaikaisille työntekijöille jatkettiin aina sama pätkä riippumatta siitä, millä tuotealueella kukin oli töissä. Näin tehtiin myös sellaisten tuotteiden osalta, jotka tulivat jatkumaan pitkään. Sopimuksia jatkettaessa ei tehty eroa sen mukaan, milloin työsuhde oli alkanut. Jossain välissä oli vakinaistettu 13 testaajaa repair centerissä. Todistaja oli useasti yrittänyt esittää määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamista. Määräaikaisten työsopimusten jatkamisia ei kuitenkaan riitautettu.

D:n mukaan repair centerin siirto Unkariin vähensi työtehtäviä. Sen toiminta loppui maaliskuussa, mutta osaa määräaikaisista työsopimuksista jatkettiin kesäkuuhun asti. Lähes kaikki määräaikaiset työsopimukset päättyivät kesän jälkeen. Kaikilta koonta-nimikkeellä olleilta eivät työt päättyneet, mutta repair centerissä kirjoilla olleilta työt loppuivat. Yhtiöön oli otettu kesätyöntekijöitä koontatöihin. Työntekijät on ilmeisesti opastettu työpaikalla, koska koontakursseja ei enää järjestetä.

D on kertonut saaneensa työnantajalta kerran kuukaudessa tietoa tulevasta tilanteesta. Epävarmuutta oli ollut paljon eikä tarkkoja määriä tahtonut saada. Määräaikaisten sopimusten jatkot jäivät yleensä viime tippaan, koska työnantaja ei ollut tiennyt, mikä työtilanne tuli jatkossa olemaan.

B on kertonut, että A:n työsopimusta ei enää jatkettu maaliskuun 2005 jälkeen, koska repair centerin siirto Unkariin alkoi maaliskuussa. Joulukuussa 2004 oli vakinaistettu joidenkin työntekijöiden työsopimuksia, mutta tilanteen kehittymistä ei osattu ennustaa eikä haluttu uudelleen joutua samanlaisiin yt-neuvotteluihin kuin vuonna 2002 oli ollut. Määräaikaisia työsopimuksia jäi voimaan vielä 31.3.2005 jälkeen ja myös uusia määräaikaisia sopimuksia oli tehty. Repair centerin tehtävissä jäi kuitenkin aina solmimatta sen verran määräaikaisia työsopimuksia, kuin toimintaa siirtyi pois Haukiputaalta. Siirron myötä repair centerin pakkaustyöt loppuivat kokonaan.

B:n mukaan keväällä 2005 tehtaalla alkoi taloudellinen "mahalasku". Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen liikevaihto laski siten, että alkuvuodesta syksyyn liikevaihto oli laskenut kaikkiaan 44 prosenttia. Yt-neuvottelut aloitettiin 1.9.2005, koska liikevaihtokehitys oli ollut huono ja tuoteperheet olivat vähentyneet.

Edelleen B:n mukaan yhtiössä tiedettiin myös, että kaikki määräaikaiset työsopimukset tulevat päättymään, minkä vuoksi ei nähty tarpeelliseksi kouluttaa uusia määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 2005 määräaikaisilla työsopimuksilla jatkaneet henkilöt oli palkattu jo aiemmin, ja heitä tarvittiin lähinnä testausalueelle repair centerissä. Lisäksi tarvittiin henkilöitä suorittamaan tiedonsiirtoa Unkariin. Nämä henkilöt olivat ammattiosaajia, jotka olivat tehneet tätä työtä koko ajan.

B on vielä kertonut, että koontatöitä ei saa tehdä ilman koulutusta. Koulutus kestää kolme kuukautta, mutta jos henkilö on jo aiemmin tehnyt näitä tehtäviä, koulutus kestää vain kaksi viikkoa. Lisäksi on annettava työnäyte. A ei ollut työskennellyt juotos-koontatyössä. A olisi tullut kouluttaa uudelleen, jotta hän olisi kyennyt tekemään koontatehtäviä. Muun muassa laatuvaatimukset muuttuvat jopa vuodessa. Pakkaamon korkeampi TVR-luku johtui lähinnä olosuhteista eikä niinkään työn vaativuudesta.

C ei ollut osallistunut vuoden 2005 yt-neuvotteluihin. Syksyllä aloitettujen neuvottelujen jälkeen irtisanottiin 50 tuntipalkkaista työntekijää ja 17 toimihenkilöä. Asiakas oli siirtänyt tuotteita halvemman työvoiman maihin. Henkilöstömäärä on vuosina 2005-2006 vähentynyt 270:llä. Repair center oli työllistänyt parhaimmillaan noin 100 henkilöä.

C:n mukaan A:ta ei olisi ollut mahdollista kouluttaa uudelleen vuonna 2005. Tuotannossa ei ollut tarjota töitä siellä olevillekaan. Henkilömäärältään merkittävin repair centerin toiminta päätettiin siirtää kokonaan Unkariin. Määräaikaisia sopimuksia on solmittu 31.3.2005 jälkeenkin muun muassa repair centerin siirtoon liittyneiden henkilöiden, esimerkiksi testaajien, kanssa. Koontatehtäviä ei ollut enää tarjolla.

E on kertonut aloittaneensa 1.2.2005 yhtiön Suomen henkilöstöpäällikkönä. Yhtiöllä on tehtaat Salossa ja Haukiputaalla. Liikevaihdon noin 40 prosentin tippuminen vuoden alusta syksyyn 2005 oli nähtävissä heti todistajan aloitettua tehtävässään. Samassa tahdissa vähenivät työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä. Uudelleen sijoittamisesta ei käyty keskusteluja, koska asiaa katsottiin kokonaisuutena. Uudelleen koulutus ei olisi ollut edes mielekästä, kun työ väheni koko ajan. A:n osastolta 11 työntekijän työsuhde päättyi 31.3.2005 ja kaikkiaan tehtaalta väheni tuolloin 19 työntekijää.

E:n mukaan määräaikaisia työsopimuksia jatkettiin kunkin työntekijän tekemän työn loppumiseen asti, koska työ väheni asteittain. Yt-neuvottelut aloitettiin vasta syksyllä, vaikka jo keväällä nähtiin, että tilanne tulee väistämättä eteen. Neuvottelut koskivat alussa 60 työntekijää ja 25 toimihenkilöä eri yksiköissä. Irtisanomiset suoritettiin 18.10.2005. Myös noin puolesta Haukiputaan tuotantotiloista on luovuttu, minkä lisäksi erilaisia sopimuksia on neuvoteltu uusiksi.

Arviointi ja johtopäätökset työsuhteen päättämisen perusteista

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä viitatun työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin lain 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Edelleen 4 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiselle ei ainakaan ole silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet, tai jos töiden uudelleenjärjestelyistä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Esitetyn selvityksen mukaan yhtiön taloudellinen tilanne alkuvuodesta 2005 oli ollut huono. Liikevaihto oli laskenut merkittävästi ja toimintoja oli siirretty ulkomaille. Myös repair center, jossa A oli työskennellyt, oli siirtymässä ulkomaille. Varsinaiset yt-neuvottelut olivat alkaneet vasta syksyllä 2005, mutta jo keväällä oli jätetty jatkamatta useiden työntekijöiden määräaikaisia työsopimuksia. A oli kuulunut näihin työntekijöihin. Määräaikaisia työntekijöitä oli vähennetty sitä mukaan, kun heidän tehtävänsä olivat lakanneet. Yt-neuvottelujen jälkeen yhtiöstä oli irtisanottu yhteensä 67 henkilöä. Kaikkiaan yhtiön henkilöstömäärä on vuosina 2005-2006 vähentynyt 270 henkilöllä. Lisäksi yhtiö on luopunut puolesta tuotantotiloistaan.

Työtuomioistuin toteaa, että A:n tekemät työtehtävät repair centerissä olivat loppuneet keväällä 2005. A:n ohella useiden muidenkin vastaavien määräaikaisten työsopimusten perusteella työskennelleiden työntekijöiden työsuhteet päättyivät keväällä tai viimeistään syksyllä 2005. Uusia työntekijöitä ei ole selvitetty palkatun yhtiöön. Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, onko A:n aiemmin tekemää koontatyötä ollut tuolloin vielä yhtiössä jäljellä. Joka tapauksessa esitetty selvitys osoittaa, että työnantajan työn tarjoamisen edellytykset ovat siinä määrin huonontuneet A:n työsopimuksen päättymisen aikoihin myös muissa yksiköissä, ettei työnantajalla ole ollut tarjottavana A:n koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy:ssä keväällä 2005 tarjolla ollut työ on kokonaisuudessaan vähentynyt irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä tarkoitetuista syistä olennaisesti ja pysyvästi siten, että työnantajalla on 31.3.2005 ollut sopimuksen mukainen peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Irtisanomisajan palkka

Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy on pitänyt A:n työsopimuksia määräaikaisina ja päättänyt työsuhteen 31.3.2005 sitä irtisanomatta. A ei siten ole saanut hyväkseen irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa, joten hän on oikeutettu vaatimaansa palkkaan ja lomakorvaukseen tältä ajalta. Vaatimuksen määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy ovat jutun osaksi hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan puolet Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikuluista. Vaatimuksen kokonaismääräksi todistelukustannuksineen on ilmoitettu 9 141,58 euroa. Vastaajapuoli on paljoksunut vaatimuksen määrää pitäen sitä 1 000 euroa liian suurena.

Työtuomioistuimelle on esitetty erittely asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu ilmoitettuja toimenpiteitä on pidettävä tarpeellisina ja vaadittua korvausta laskuperusteiden osalta kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy:n suorittamaan A:lle

irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä 6 645 euroa 8 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2005 lukien, ja

lomakorvauksena irtisanomisajalta 849 euroa 31 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.3.2005 lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja Sanmina - SCI EMS Haukipudas Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 4 570 eurolla 79 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Lindahl, Vuorio ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.