14.11.2002

Vaatimukset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut työtuomioistuinta:

tuomitsemaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja

velvoittamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT päätti 13.12.2001 ryhtyä tukemaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n samana päivänä toimeenpanemaa työtaistelua. Päätöksen mukaisesti ahtaajat kieltäytyivät purkamasta ja lastaamasta Sompasaareen 14.12.2001 saapunutta Oy Rettig Ab Boren alusta ms Finnsealia. Vastaavat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tukitoimet ulotettiin koskemaan myös Oy Rettig Ab Boren ms Finnbeaveria, joka saapui Sompasaaren satamaan 17.12.2001.

Suomen Merimiesunioni SM-U:n 18.12.2001 annetun jäsentiedotteen mukaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus oli 18.12.2001 päättänyt laajentaa tukeaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelulle siten, että satamissa työskentelevät ahtaajat kieltäytyivät lastaamasta kaikkia niitä aluksia, jotka kuuluivat Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelun piiriin.

Työtaistelu ja tukitoimet päättyivät valtakunnansovittelijan tekemään sovintoesitykseen 19.12.2001.

Työtaistelujen vuoksi Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n toimitusjohtaja oli yhteydessä 17.12.2001 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen edellyttäen työrauhan välitöntä palauttamista. Lisäksi Suomen Lastauttajain Liitto SLL oli lähettänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle 18.12.2001 päivätyn telekopioviestin, jossa muistutettiin työrauhavelvollisuuden vastaisesti toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden tukemisen olevan omaan työehtosopimukseen liittyvän työrauhavelvollisuuden vastaista.

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa samoin kuin ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella määräykset työehtosopimuslain mukaisesta työrauhavelvoitteesta sekä työnantajan työnjohto-oikeudesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toimeenpanema tukilakko on kohdistunut asianosaisliittojen välisten työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Lisäksi laitonta työtaistelua tukenut lakko on kohdistunut kyseisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

Hyvityssakon määrää korottavana tekijänä tulee ottaa huomioon, että tukilakot oli toteutettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallinnon päätöksellä tietoisena Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelun ja tukilakkojen lain ja työehtosopimuksen vastaisuudesta. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on ollut tietoinen tukilakkojen ratkaisevasta merkityksestä Suomen Merimies-Unioni SM-U:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT toteutti tukilakot, kun yhtiö oli vasta ilmoittanut lain ja työehtosopimuksen mukaisista kaavailuistaan ulkomaisen työvoiman palkkaamiseksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suomen Merimies-Unioni SM-U oli 10.12.2001 pyytänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä tukemaan mahdollista työtaistelua, jonka tarkoituksena oli estää kahdella kauppa-aluksella uhkaamassa ollut suomalaisten merimiesten irtisanominen ja vaihtaminen halpatyövoimaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus hyväksyi 13.12.2001 tukipyynnön ja päätti, että ahtaajat eivät pura eivätkä lastaa merimiesten työtaistelun piiriin kuuluvia aluksia. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus päätti 18.12.2002, että työtaistelun piiriin tulevia kauppa-aluksia puretaan, mutta ei lastata.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on tukenut työtaistelua, jonka suomalaiset merimiehet olivat aloittaneet Rotterdamissa kahdella kauppa-aluksella vastustaakseen laittomia irtisanomisia, joista työnantaja oli 10.12.2001 ilmoittanut voidakseen palkata heidän tilalleen filippiiniläisiä merimiehiä 23.12.2001 alkaen. Merimiesten työtaistelun tukeminen ei ole kohdistunut Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä voimassa olevien työehtosopimusten määräyksiin, vaan se on ollut laillinen myötätuntotaistelu.

Irtisanomiset olisivat olleet laittomia, sillä työntekijöiden irtisanominen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella edellyttää työn vähentymistä, eikä laissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uusia työntekijöitä samoihin tehtäviin.

Kysymys on ollut työmarkkinapoliittisesta konfliktista, ei pelkästään työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsopimuksen irtisanomista koskevasta erimielisyydestä. Tämän vuoksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lla on ollut oikeus tukea työtaistelua, jonka tarkoituksena on ollut painostaa yhtiö luopumaan merimieslain 39 a §:n vastaisesta päätöksestä vaihtaa kahden kauppa-aluksen suomalainen miehistö päällystöä lukuun ottamatta ulkomaiseen työvoimaan.

Merimiesten Rotterdamissa aloittaman työtaistelun tukemista pidettiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ssa tarpeellisena ja oikeana myös sen takia, ettei merimiehillä ole ollut muuta oikeussuojakeinoa estää työnantajan laiton päätös ja moraaliton menettely, kuin työtaisteluun ryhtyminen ja sen tukemiseksi toimeenpantavat myötätuntotaistelut suomalaisilla aluksilla ja Suomen satamissa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus päättämällä tukea merimiesten aloittamaa työtaistelua on toiminut Suomen perustuslaissa säädetyn perusoikeuden suojaamiseksi. Perustuslain 2 luvun 18 §:n 3 momentissa on säädetty: "Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä".

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitukselle oli ilmoitettu, että yhtiö oli luvannut kysymyksessä olevien alusten laivapäällystöön kuuluville tuntuvat palkankorotukset ja heidän ammattiliittonsa olivat sen vuoksi hyväksyneet suomalaisten merimiesten vaihtamisen halpatyövoimaan. Päällystöliittojen menettelyä pidettiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallituksessa erittäin paheksuttavana.

Tukipäätökset ovat perustuneet Suomen Merimies-Unioni SM-U:n antamiin tietoihin siitä, että merimiesten Rotterdamissa aloittama työtaistelu ja sen tukemiseksi Suomessa alkavat työtaistelut olivat laillisia. Tukipäätöksiä tehdessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ole tiennyt, että työtaistelut ovat työrauhavelvoitteen vastaisia.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n hallitus oli 13.12.2001 päättänyt työtaistelutoimenpiteiden aloittamisesta samana päivänä ms Norkingillä ja ms Norqueenillä. Työtaistelun päämääränä oli Suomen Merimies-Unioni SM-U:n tiedotteen mukaan saada Oy Rettig Ab Bore luopumaan suunnitelluista irtisanomisista ja halpatyövoiman käyttöönottamisesta.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n lakko laajentui 14.12.2001 koskemaan varustamon ms Finnseal ja 17.12.2001 ms Finnbeaver-nimisiä aluksia. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli edelleen 17.12.2001 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut ulottavansa työtaistelun koskemaan kaikkia Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenvarustamoiden kuivarahtialuksia. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli lisäksi 18.12.2001 ilmoittanut lakon laajentamisesta koskemaan suomalaisten matkustajalaivojen rahtiliikennettä seuraavasta päivästä alkaen.

Tukeakseen Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelua Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus on 13.12.2002 päättänyt, että ahtaajat eivät pura eivätkä lastaa Oy Rettig Ab Boren aluksia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallituksen päätöksen mukaisesti ahtaajat ovat kieltäytyneet purkamasta ja lastaamasta 14.12.2001 satamaan saapunutta ms Finnsealia ja 17.12.2001 saapunutta ms Finnbeaveria.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus on 18.12.2001 tehnyt päätöksen laajentaa tukeaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelulle siten, että satamissa työskentelevät ahtaajat purkavat, mutta eivät lastaa niitä aluksia, jotka kuuluivat Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelun piiriin.

Työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet illalla 18.12.2001 alkuperäisen työriidan osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

Työtaistelutoimenpiteen työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtuomioistuin on todennut tuomiossaan TT 2002-30, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n lakko oli työehtosopimuslain 8 §:n vastainen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakolla on siten tuettu lainvastaista työtaistelua. Tällainen tukityötaistelu on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu työehtosopimuksen voimassa ollessa toteutettuna työehtosopimuslain vastaiseksi toimenpiteeksi, joka kohdistuu tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Asianosaisliittojen välillä on ollut voimassa vakinaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus ja ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskeva työehtosopimus. Koska Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toimeenpanemalla myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä on tuettu työehtosopimuslain 8 §:n vastaista toista työtaistelua, tukilakko on kohdistunut asianosaisliittojen välisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastuu

Työtaistelu on toteutettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallituksen päätösten mukaisesti. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtaistelun toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista arvonlisäveroineen 4 538,40 eurolla. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on paljoksunut vaatimusta kiistämättä sinänsä oikeudelle esitetyssä laskussa eriteltyjen toimenpiteiden aiheellisuutta.

Ottaen huomioon asian laatu, sen edellyttämät toimenpiteet ja niiden vaatima aika kohtuullinen korvaus oikeudenkäyntikuluista arvonlisäveroineen on 2 500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan lisäksi korvaamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n oikeudenkäyntikulut 2 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Sulkunen ja Hölttä jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen Höltän lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

Harkitsen oikeaksi hylätä kanteen ja velvoittaa kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 500 eurolla 10,5 prosentin korkoineen alkaen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Perusoikeutena pidettävää työtaisteluoikeutta (ks. TT 1998:17) voidaan rajoittaa vain lailla ja niillä edellytyksillä, joilla perusoikeuksista poikkeaminen on sallittua. Työehtosopimuslain 8 § kieltää vain sellaiset työtaistelut, jotka kohdistuvat työtaistelun toimeenpanijaa sitovaan työehtosopimukseen.

Suomessa on vakiintuneesti katsottu, että puhtaat myötätuntotyötaistelut ovat sallittuja, Myötätuntotyötaistelu ei kohdistu sen järjestäjää sitovaan työehtosopimukseen eikä siten täytä työehtosopimuslain 8 §:n edellytyksiä (mm. Sarkko, Työoikeus yleinen osa, Helsinki 1972 s. 235; Kairinen, Työoikeus perusteineen 2001, ei painopaikkamainintaa, s. 412, Seppo Koskinen, Työtaistelut, yhteistoiminta ja työoikeus, Turku 1992 s. 45-46)

Pääsäännöstä on kuitenkin katsottu oikeutetuksi poiketa, jos se työtaistelu, jota tuetaan, on työehtosopimuslain vastainen. Myötätuntotyötaistelun on tällöin katsottu kohdistuvan järjestäjän oman alan työehtosopimukseen "kokonaisuudessaan". Työtuomioistuin on perustellut tuomiotaan seuraavasti: "... jos tukitoimenpiteet ovat tällaisissakin tapauksissa sallittuja, voitaisiin järjestöjen yhteistoimin - jopa ristikkäin tukitoimin - mitätöidä työehtosopimusjärjestelmäämme kuuluvat työrauhavelvollisuus" (TT 1979:22).

Työtuomioistuimen ratkaisukäytäntö ei kuitenkaan korvaa lakia työtaisteluoikeuden rajoitusperusteena perusoikeusuudistuksen edellyttämin tavoin.

Esillä olevassa tapauksessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toimeenpaneman tukitoimen tulkitseminen kielletyksi ristikkäisten tukitoimien konstruktion turvin on lakkovapautta rajoittavana liian etäinen ja hypoteettinen konstruktio.

Tukitoimista päättäessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lla ei ollut perusteltua aihetta epäillä tuettavan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työtaistelutoimenpiteen laillisuutta, ja tukitoimen motiivina ollut huoli suomalaisten merimiesten työsuhdeturvasta on oikeusjärjestyksemme kannalta hyväksyttävä. Myöskään tukitoimen lyhyen keston vuoksi sen ei voida katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen "kokonaisuudessaan" tai mihinkään sen yksittäiseen määräykseen.