Go to front page
Labour Court

30.4.2002

Labour Court

Rulings and opinions of the Labour Court since 1970

TT:2002-33

Keywords
Työrauhavelvollisuuden rikkominen, Työtaistelu, Valvontavelvollisuus
Year of case
2002
Date of Issue
Register number
R 31/02

Sellutehtaan kuivatuskoneen henkilöstön työtehtäviä koskevat neuvottelut olivat työpaikkatasolla keskeytyneet ja asia oli siirretty liittojen ratkaistavaksi. Kunnes tämä riita oli asianmukaisessa järjestyksessä sovittu tai muuten ratkaistu, työnantajan asiana oli ollut määrätä, miten työt suoritetaan. Kieltäytymällä työtehtävien suorittamisesta työntekijät olivat painostaneet työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan, jota koskevaan työehtosopimuksen määräykseen työtaistelutoimenpide oli siten kohdistunut.

Työtaistelutoimiin oli ryhdytty luottamusmiehen ohjauksessa. Ammattiosasto oli tästä edustajansa menettelystä vastuussa. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin. Liitto oli tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 33

KANTAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 ry, Joutseno

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.4.2002
Pääkäsittely 29.4.2002

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain vastaisesta menettelystä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutseno Pulpin tehtaalla massalaboratorion toimiessa aikaisemmin työaikamuodossa tam 37 laborantit olivat ottaneet säännöllisesti vuorokauden ympäri laadunvalvontaa varten vastanäytearkkeja paalipöydältä sekä merkanneet ja taltioineet ne selluvaraston puolella olevaan kaappiin. Tehtaalla 26.5.1999 tehdyn Pulp 2000 -raamisopimuksen mukaan massalaboratorion työaikamuoto muuttui päivätyöksi tam 15:ksi. Edelleen sopimuksen mukaan laboratoriotyössä suoritetaan uudelleenorganisointia huomioiden uuden laadunvalvontatekniikan ja käyttöhenkilöstön mahdollisuudet laadunvalvontatyössä. Sopimusmääräyksen ja työnantajan työnjohto-oikeuden perusteella työnantaja suunnitteli vastanäytearkkien keräämisen kuivatuskoneen henkilöstön tehtäväksi.

Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto kävivät asiasta erimielisyysneuvottelut ja laativat 25.3.2002 erimielisyyspöytäkirjan, jossa Paperiliitto esitti, ettei kyseessä olevia tehtäviä voinut velvoittaa tekemään työnjohdon määräämällä tavalla.

Tehtaan työnjohdon määrättyä kuivatuskoneen henkilöstön vastanäytearkkien keräämistyöhön 3.4.2002 kello 9.30 kolme työntekijää kieltäytyi sen tekemisestä. Vastaavasti seuraavan vuoron neljän työntekijää kieltäytyi kello 14 työn tekemisestä. Samoin seuraavana päivänä 4.4.2002 kello 10 vuoron kaksi työntekijää kieltäytyi työn tekemisestä ja vetosi osaston luottamusmiehen kuivaamon ohjaamon pöydälle jättämään lappuun, jonka mukaan ohjeet tulivat vain hänen kauttaan. Edelleen iltavuoron työntekijät kieltäytyivät kello 14 kyseisestä työstä.

Osaston luottamusmies oli mainitulla ilmoituksellaan estänyt työnantajaa käyttämästä sille työnjohto-oikeuden perusteella kuuluvaa päätöksenteko-oikeutta ja toimeenpanovaltaa. Luottamusmiehen toimenpide oli työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohtaan kohdistuva työtaistelutoimenpide. Ammattiosasto vastasi asettamansa luottamusmiehen toiminnasta. Ammattiosasto oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Paperiliitolle oli 3.4.2002 ilmoitettu työstä kieltäytymisestä. Paperiliitto oli selvityksessään 11.4.2002 ilmoittanut pääluottamusmiehen kehottaneen työntekijöitä työskentelemään työnjohdon kyseessä olevaan asiaan liittyvän määräyksen mukaisesti. Paperiliitto ja sen ammattiosasto myönsivät siten aikaisemmasta kannastaan poiketen asian kuuluvan työnjohto-oikeuden piiriin. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 kohdan mukaan Paperiliiton katsotaan laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, mikäli työrauhavelvoitetta oli rikottu eikä työrauhaa palautettu olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se oli tullut liiton tietoon. Koska työrauha ei ollut palautunut nopeasti, Paperiliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutseno Pulpin tehtaalla oli muutaman vuoden ollut käynnissä sellutehtaan uudistustyö. Uudistustyöhön liittyvistä henkilöstön määrien ja työtehtävien järjestämisestä oli työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä solmittu raamisopimus. Raamisopimuksessa oli samalla sovittu neuvottelumenettelystä sopimuksen yksityiskohtaista toteuttamista varten.

Raamisopimuksen 11 kohdan mukaan osaamisalueiden eli vakanssien kuvaukset laaditaan vuoden 2000 loppuun mennessä. Kuivatuskoneen osalta osaamisalueiden sisällöstä oli 12.3.2001 päästy sopimukseen. Sopimuksen johdanto-osan viimeisessä kappaleessa oli sovittu kuivattamon henkilöstön osallistumisesta laaduntarkkailutehtäviin. Näihin tehtäviin ei sisältynyt vastanäytearkkien ottaminen kuivatuslinjalta. Raamisopimuksen 14.3 kohdassa oli sovittu laboratoriotöiden uudelleen organisoinnista huomioiden uuden laadunvalvontatekniikan ja käyttöhenkilöstön mahdollisuudet laadunvalvontatyössä. Tämän kohdan soveltamisesta käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt vastanäytearkkien ottamiseen käytettäväksi konetta, jollainen tehtaalla oli jo käytössä muissa tehtävissä. Koneen hankintahinta olisi varsin kohtuullinen. Käyttöhenkilöstön työtehtäviä ei ollut mahdollista enää lisätä.

Asiasta ei ollut päästy työpaikalla yksimielisyyteen, vaan 7.1.2002 päivätyllä erimielisyysmuistiolla asia oli siirretty liittojen välillä käsiteltäväksi. Liitot olivat käsitelleet asiaa ja päätyneet eriäviin kantoihin. Työnantajaliitto tulkitsi raamisopimusta niin, että sen 14.3 kohdan perusteella työnantaja voisi työnjohto-oikeuden perusteella määrätä kuivatuskoneen henkilöstön tekemään riidanalaiset työtehtävät. Paperiliiton kannan mukaan taas raamisopimuksen lähtökohtien mukaan tuli tarkemmat toimenkuvat sopia työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Ennen kuin kumpikaan liitoista ehti ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin erimielisyyden ratkaisemiseksi jatkoneuvotteluin tai oikeusteitse, tehtaan työnjohto oli määrännyt työntekijät tekemään esillä olevia työtehtäviä.

Kuivattamon työntekijät olivat kieltäytyneet ottamasta vastanäytearkkeja. Työntekijöiden kanta oli perustunut ilmeisesti siihen, että heidän työsopimuksen mukaisiin työtehtäviinsä ei kuulunut kyseinen työ. Tehtaalla noudatetun käytännön ja raamisopimuksen lähtökohtien mukaan työntekijät suorittivat heille sovittuihin toimenkuviin kuuluvat työtehtävät. Kun vastanäytearkkien ottamisesta ei ollut sovittu, ei työnantajan toimivaltaan työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaisesti kuulunut tällaisen määräyksen antaminen. Työntekijöiden toimiminen heidän omien työsopimustensa mukaisesti ei voinut olla työtaistelutoimenpide. Kieltäytyminen ei ollut kollektiivista tai ohjattua eikä siten voinut sisältää työrauhatoimenpiteeltä edellytettävää painostustarkoitusta. Luottamusmiehen kirjoittama lappu oli ollut vain ilmoitus työntekijöille siitä, että sopimusta vastanäytearkkien ottamisesta ei ollut tehty.

Paperiliitto ja pääluottamusmies eivät olleet 11.4.2002 päivätyssä selvityksessä myöntäneet asian kuuluvan työnjohto-oikeuden piiriin. Paperiliiton edustaja oli ainoastaan todennut pääluottamusmiehen esiintymisen asiassa. Pääluottamusmies taas oli ilmoittanut työntekijöille, että työnantajan käskyn noudattamatta jättäminen voi olla epäviisasta mahdollisten seuraamusten, muun muassa työrauhaan liittyvien vaateiden vuoksi. Pääluottamusmies oli kyseisessä tilaisuudessa myös kertonut työntekijöille ammattiosaston kannan, jonka mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta määrätä työntekijöitä suorittamaan kyseisiä tehtäviä. Kysymyksessä oli paikallisen sopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvä erimielisyys. Asia tulisi ratkaista paikallisesti neuvotellen tai hakemalla paikalliseen sopimukseen lainvoimainen tulkinta.

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:een kuuluu 522 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutseno Pulpin tehtaalla on käyty sellutehtaan uudistustyöhön liittyen neuvotteluja kuivatuskoneen henkilöstön työtehtävistä. Työnantajan tarkoituksena on ollut siirtää työaikamuodon muutoksen yhteydessä vastanäytearkkien ja jauhatusnäytteiden kerääminen laboranteilta kuivatuskoneen henkilöstön tehtäväksi. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen ja asia on siirretty liittojen ratkaistavaksi. Osallisjärjestöjen välillä on asiasta käyty 25.3.2002 neuvottelu, joka on jäänyt erimieliseksi.

Tehtaan työnjohdon määrättyä 3.4.2002 kello 9.30 kuivatuskoneen henkilöstön keräämään näytteet on kolme työntekijää kieltäytynyt työn tekemisestä, kuten myös seuraavan vuoron neljä työntekijää kello 14. Seuraavana päivänä 4.4.2002 kello 10 kaksi työntekijää on kieltäytynyt kyseisen työn tekemisestä ja samoin kello 14 alkaneen iltavuoron työntekijät. Työstä kieltäytyminen on edelleen jatkunut seuraavina päivinä, kunnes työnantaja on 8.4.2002 joutunut ottamaan käyttöön aikaisemman työaikamuodon, jossa laborantit ovat keränneet vastanäytearkit ja jauhatusnäytteet.

Työstä kieltäytyminen on tapahtunut järjestäytyneesti ja sen tulkinnan toteuttamiseksi, jonka ammattiosasto on riita-asiassa omaksunut. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana työsuhdepäällikkö A:ta, joka on kertonut, että hänen nimeltä mainitsemansa työtekijä oli kysyttäessä vastannut työntekijöiden noudattavan asiassa luottamusmiehen ohjetta. Menettelyä on näistä syistä pidettävä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuna työtaistelutoimenpiteenä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevan paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdassa on määräys työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Kuivatuskoneen henkilöstön työtehtäviä koskevat neuvottelut ovat työpaikkatasolla keskeytyneet ja asia on siirretty liittojen ratkaistavaksi. Asiassa on ollut riidanalaista, onko työtehtävien muutos edellyttänyt tehtaalla sovellettavan niin sanotun raamisopimuksen mukaan sopimista työntekijäpuolen kanssa, vai onko tehtävät voitu yksipuolisesti osoittaa työntekijöiden suoritettavaksi heidän toimenkuviensa ja vahvistettujen osaamisalueidensa rajoissa.

Kunnes tämä riita on asianmukaisessa järjestyksessä sovittu tai muuten ratkaistu, työnantajan asiana on ollut määrätä, miten työt suoritetaan. Kieltäytymällä työtehtävien suorittamisesta työntekijät ovat painostaneet työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan, jota koskevaan työehtosopimuksen määräykseen työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut.

Ammattiosaston ja liiton vastuu

Työstä kieltäytyminen on alkanut sen jälkeen kun luottamusmies on kuivaamon ohjaamon pöydälle 2.4.2002 jättämällään kirjoituksella tiedottanut, että vastanäytearkkien otosta ei ole sopimusta ja että luottamusmies ilmoittaa, jos noudatettuun käytäntöön tulee muutoksia. Pääluottamusmies B on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut poistaneensa kirjoituksen 4.4.2002. Hän oli myös kehottanut työntekijöitä työskentelemään työnjohdon kyseessä olevaan asiaan liittyvän määräyksen mukaisesti. Pääluottamusmiehen toimilla ei ole ollut vaikutusta työtaistelun kulkuun.

Työtuomioistuin katsoo, että työtaistelutoimiin on ryhdytty luottamusmiehen ohjauksessa ja että ammattiosasto on tästä edustajansa menettelystä vastuussa. Ammattiosaston olisi myös tullut ryhtyä aktiivisempiin toimiin työtaistelun lopettamiseksi. Ammattiosasto on kerrotuin tavoin toimiessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 kohdan mukaan jos työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa ole palautettu olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Määräyksellä on työtuomioistuimen käytännössä katsottu tarkoitetun asettaa sopimukseen osallisille liitoille työehtosopimuslakia tiukemmat velvoitteet työrauhan säilyttämiseksi.

Metsäteollisuus ry on 3.4.2002 ilmoittanut Paperiliitolle työstä kieltäytymisistä. Paperiliitto on vastauksessaan 11.4.2002 Metsäteollisuus ry:lle ilmoittanut pääluottamusmiehen kehottaneen työntekijöitä työskentelemään työnjohdon asiaan liittyvän määräyksen mukaisesti. Paperiliiton ei ole näytetty ryhtyneen muihin toimiin työrauhan palauttamiseksi, vaikka työstä kieltäytyminen on jatkunut vielä usean päivän ajan liiton saatua siitä tiedon. Allekirjoituspöytäkirjan määräys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Paperiliitto laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset oikeudenkäyntikulujen korvauksen kohtuullinen määrä on 600 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1 000 euroa ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 700 euroa.

Paperiliitto ja Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.

Top of page