10.2.1999

Vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että teknisen toimihenkilön, joka työskentelee säännöllisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, ylityön kuukausipalkan jakaja on 146 palkka- ja työaikapöytäkirjan 13 §:n 3 kohdan mukaisesti.

Teknisten Liitto TL on lisäksi vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Metsäteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

Teknisten Liitto TL on vielä vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Enso Fine Papers Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Erimielisyys koski tilannetta, jossa teknisen toimihenkilön säännöllinen työaikamuoto oli ollut keskeytymätön kolmivuorotyö (TAM 37), eikä kyseistä työvuorojärjestelmää ollut missään vaiheessa katkaistu. Työvuorojärjestelmän voimassa ollessa toimihenkilöä oli pyydetty ylitöihin ajankohtana, joka olisi ollut normaalisti hänen vapaapäivänsä.

Runkosopimuksen 7 §:n mukainen työtuntijärjestelmä oli normaalitilanteessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä laadittava kalenterivuodeksi. Työtuntijärjestelmästä ilmeni, koska tekninen toimihenkilö oli vapaalla, mikä tasoitti hänen työaikansa vuositasolla työehtosopimuksen mukaiseksi, ja koska töissä. Jos tekninen toimihenkilö teki ylitöitä, teki hän ylityöt työtuntijärjestelmään perustuvan säännöllisen työaikansa lisäksi.

Ratkaisevaa käytettävälle ylityöjakajalle oli se, mikä oli teknisen toimihenkilön säännöllinen työaika ja työtuntijärjestelmään perustuva työaikamuoto eikä se, mihin aikaan vuorokaudesta tekninen toimihenkilö ylityöt teki. Uuden työaikalain 25 §:n 3 momentti tuki Teknisten Liitto TL:n käsitystä oikeasta ylityöjakajasta.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevän teknisen toimihenkilön ylityöjakaja määräytyi hänen säännöllisen työaikansa, työtuntijärjestelmänsä ja työaikamuotonsa (TAM 37) mukaisesti, jolloin jakajana käytettiin lukua 146. Enso Fine Papers Oy oli puolestaan noudattanut käytäntöä, jossa ylityöjakajana oli käytetty päivätyön jakajaa, jos keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevä tekninen toimihenkilö oli tehnyt ylityönsä päivällä.

Asiasta oli käyty erimielisyysneuvottelut sekä paikallisettä liittotasolla. Enso Fine Papers Oy ei vaatimuksista huolimatta ollut lopettanut työehtosopimuksen vastaista menettelyään. Metsäteollisuus ry ei ollut puuttunut jäsenyrityksensä selkeästi työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn vaan oli päin vastoin tukenut yhtiötä.

Perustelut

Erimielisyys

Paperiteollisuuden runkosopimuksen liitteenä olevan paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 13 §:n 3 kohdan mukaan keskeytymättömässä vuorotyössä tehdyn ylityön palkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 154. Vastaavasti paperiteollisuuden runkosopimuksen 15 §:n 5. kohdan mukaan säännöllisen työajan ollessa 40 tuntia viikossa jaetaan kuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 160 ja säännöllisen työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa on jakaja 158.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, minkä työaikamuodon mukaan ylityöpalkan jakaja määräytyy tilanteessa, jossa keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikajärjestelmässä työskentelevä toimihenkilö on tehnyt ylityönä työtä, jossa noudatetaan päivätyöaikaa.

Työehtosopimuksen tulkinta

Paperiteollisuuden runkosopimuksen mukaan säännöllisen työajan ollessa joku muu kuin 40 tai 37,5 tuntia viikossa on laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytetyllä työtuntien lukumäärällä. Runkosopimuksessa on lisäksi viitattu alan palkkaja työaikapöytäkirjaan, jossa on sovittu keskeytymättömän vuorotyön ja keskeytyvän kolmivuorotyön kuukausipalkan jakajasta.

Kolmivuorotyön ylityöjakajista on sovittu paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 13 §:n 3 momentissa. Sanamuotonsa mukaan määräys koskee keskeytymättömässä vuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palkan laskemista. Määräyksellä ei sen sanamuodon mukaan ole sensijaan otettu kantaa siihen kanteessa riidanalaiseen kysymykseen, milloin ylityö on katsottava tehdyksi näissä työaikamuodoissa.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty täsmällistä selvitystä siitä, milloin riidanalainen määräys on otettu teknisten työehtosopimukseen ja mitä sillä tuolloin on tarkoitettu. Asiaa ei ainakaan viime vuosina ole käsitelty työehtosopimusneuvotteluissa. Joka tapauksessa määräystä on jo pitkään sovellettu ilman, että siitä olisi ennen nyt käsiteltävänä olevaa tapausta aiheutunut erimielisyyksiä sopijapuolten välille.

Teknisten Liitto TL:n neuvottelupäällikkö on todistajana kertonut, että teknisiä koskevien palkkasopimusten kysymyksessä olevat määräykset eivät periaatteeltaan poikkea eri alojen kesken, joskin paperiteollisuudessa määräykset ovat muita aloja yksityiskohtaisemmat ja laajemmat johtuen siitä, että tällä alalla tehdään paljon vuorotyötä. Teknisten palkkasopimuksissa ylityöjakaja määräytyy periaatteessa kuukaudessa keskimäärin tehtyjen työtuntien mukaan. Todistajan mukaan kulloinkin sovellettava ylityöjakaja määräytyy puolestaan sen työaikajärjestelmän mukaan, jossa henkilö normaalisti työskentelee. Asiaa on tulkittava toisin vain siinä tapauksessa, että toimihenkilön työtuntijärjestelmä toisessa työaikajärjestelmässä työskenneltäessä samalla muuttuu. Työaikamuodosta toiseen siirtäminen kuitenkin työehtosopimuksen mukaan edellyttää, jos kyseessä on tilapäinen siirto, että siirrosta ilmoitetaan kolme päivää aikaisemmin ja jos kysymyksessä on pysyvä siirto työaikamuodosta toiseen, kahta viikkoa aikaisemmin.

Todistajana kuullun vastaajaliiton asiamiehen kertoman mukaan metsäteollisuudessa alakohtaiset palkkasopimukset ja pöytäkirjat on pyritty saamaan sisällöltään yhdenmukaisiksi alan työtekijäsopimusten kanssa. Todistajan mukaan paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on ollut määräyksiä, joiden johdosta ylityön tekeminen vuorotyössä on ollut jonkin verran edullisempaa kuin ylityön tekeminen päivätyössä. 1970-luvun alkupuolella noudatetuista työaikajärjestelmistä johtui, että tarvittaessa poissaolevan vuorotyöntekijän tilalle toinen työntekijä vaihtoehtona useimmiten oli se, että päivätyöstä siirrettiin työntekijä vuorotyöhön. Useimmiten ylityönä tehtiin koko työvuoro. Noista ajoista lähtien on ollut linjana, että ylityökorvaukset määräytyvät sen työaikamuodon mukaan, jossa ylityö tehdään. Noudatettu sääntö oli palkansaajapuolen kannalta edullinen, koska ylityöt tehtiin pääsääntöisesti vuorotyössä. Sittemmin työaikamääräykset ovat muuttuneet niin, ettei vajaaksi jäänyttä vuoroa paikkaamaan siirrytä välttämättä päivätyöstä, vaan siirtymisiä voi tapahtua myös vuorojen sisällä. Asiaa koskevat säännökset on otettu samanlaisina myös teknisten sopimukseen tarkoituksin asettaa työnjohto ja työntekijät tässä suhteessa samanlaiseen asemaan.

Asiamiehen mukaan työntekijän siirtyessä esimerkiksi päivätyöstä vaikka vain yhden vuoron ajaksi vuorotyöhön tilanne työehtosopimusta sovellettaessa katsotaan työaikamuodon muutokseksi. Johtuen paperiteollisuuden työntekijäsopimuksen ylityömääräyksistä työvuoron muutos melkein aina johtaa siihen, että ylityömääräykset tulevat sovellettaviksi.

Viimeksi mainittu todistaja on edelleen todennut, että toimihenkilösopimuksen puheena olevan määräyksen soveltamiskäytännöstä on siinä mielessä vaikea sanoa, että siitä ei ole ollut koskaan aikaisemmin riitoja. Liittojen välillä ei nyt esillä olevan asian osalta ole nimenomaisesti sovittu, että samoja periaatteita sovelletaan sekä työntekijöihin että työnjohtajiin. Onko tässä suhteessa sovellettava samoja määräyksiä, on todistajan mukaan jossakin määrin harkintakysymys. Sensijaan sellaisten selkeiden asioiden kohdalla, jotka vaikuttavat esimerkiksi työrytmiin, kuten vuotuinen työaika ja työvuorojen pituus sekä ylityön määräytyminen, on pidetty ilman muuta selvänä, että sekä työntekijäsopimuksen että teknisten sopimuksen määräykset ovat samansisältöiset.

Työtuomioistuin toteaa, että Metsäteollisuus ry:n tulkinta palkka- ja työaikapöytäkirjan riidanalaisesta määräyksestä poikkeaa siitä periaatteellisesta lähtökohdasta, joka on edellä todettu paperiteollisuuden runkosopimuksessa sovituksi ja myös siitä lähtökohdasta, jota noudatetaan työaikalain mukaan. Voimassaolevassa työaikalaissa lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskemisesta on säädetty, että jos työntekijän palkka määräytyy tuntia pidemmältä ajalta, lasketaan tunnilta suoritettava palkka jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan mukaisella tuntimäärällä. Vastaava säännös on ollut myös edellisessä työaikalaissa. Kun työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ei edellä todetun mukaisesti ole saatavissa ainakaan selkeää tukea sille, että sovellettava ylityöjakaja teknisten palkka- ja työaikapöytäkirjan mukaan määräytyisi sen työaikajärjestelmän mukaan, jonka piirissä ylityötä tehdään eikä sen työaikajärjestelmän mukaan, jossa ylityötä tekevä toimihenkilö kulloinkin on muutoin työskennellyt, työtuomioistuin katsoo, että ensisijaisesti Metsäteollisuus ry:n asiana on osoittaa, että osapuolet ovat tarkoittaneet sopia asiasta sen esittämällä tavalla.

Työtuomioistuimelle on esitetty jossakin määräin ristiriitaista selvitystä siitä, miten ylityöjakaja kanteen tarkoittamassa tilanteessa määräytyy sovellettaessa paperiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimusta. Todistajana kuullun asiamiehen kertomuksesta on kuitenkin pääteltävissä, että ainakin niissä tilanteissa, joissa samalla katsotaan työntekijän työaikamuodon vaikka tilapäisestikin vaihtuneen, ylityöjakaja määräytyy uuden työaikamuodon mukaan. Epäselväksi on sensijaan jäänyt, miten ylityöjakaja määräytyy kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, jossa työaikamuoto ei vaihdu. Selvitys ei liioin osoita teknisten sopimuksen sopijapuolten sopineen riidanalaisen kysymyksen osalta tulkinnan sitomisesta työntekijäsopimuksen soveltamiskäytäntöön. Näin ollen paperiteollisuuden työntekijäsopimuksen sisällöstä esitetystä selvityksestä ei ole saatavissa riittävää johtoa teknisten palkkapöytäkirjan riidanalaista määräystä tulkittaessa.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, onko Enso Fine Papers Oy:ssä mahdollisesti sovittu paikallisesti teknisten toimihenkilöiden työaikamuotojen muuttamisesta toisin kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Kanteessa on kuitenkin kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta tilanteessa, jossa toimihenkilö on tehnyt ylityötä hänen työaikajärjestelmänsä muuttumatta. Esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että paperi- ja puumassateollisuudessa työskentelevien teknisten toimihenkilöiden osalta olisi palkkaja työaikapöytäkirjassa sovittu runkosopimuksessa sovituista periaatteista poiketen ylityöjakajan määräytymisestä tässä tilanteessa sen työaikamuodon mukaan, jonka aikana tai jossa työaikamuodossa toimihenkilö on tehnyt ylityötä. Näin ollen toimihenkilön, joka työskentelee keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, ylityön kuukausipalkan jakaja on 146.

Työehtosopimuslain vastainen menettely

Enso Fine Papers Oy on soveltaessaan kanteessa kysymyksessä olevassa tilanteessa päivätyön ylityönjakajaa menetellyt sovellettavan työehtosopimuksen vastaisesti. Määräyksiä nyt puheena olevassa suhteessa voidaan kuitenkin pitää siinä määrin tulkinnanvaraisina, ettei Metsäteollisuus ry:n ole katsottava hyväksyessään yhtiön menettelyn laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Metsäteollisuus ry:llä ja Enso Fine Papers Oy:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Teknisten Liitto TL jutun voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että paperiteollisuuden runkosopimuksen ja paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan mukaan teknisen toimihenkilön, joka työskentelee säännöllisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, ylityön palkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146.

Metsäteollisuus ry vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Teknisten Liitto TL saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Olen muuten samaa mieltä työtuomioistuimen enemmistön kanssa, mutta katson, että jutun hävitessään Metsäteollisuus ry ja Enso Fine Papers Oy ovat velvolliset korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut. Kun oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan, arvioin kantajaliiton kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 5 000 markkaa.

Enemmistön ratkaisuun muuten yhtyen velvoitan Metsäteollisuus ry:n ja Enso Fine Papers Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 5000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.