29.4.1998

Vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Enso Yhteispalvelut Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Enso Yhteispalvelut Oy:n ja Metsäteollisuus ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Enso Yhteispalvelut Oy:n palveluksessa olevan toimihenkilön Seija Koskisen äiti oli kuollut lauantaina 18.1.1997. Hautaustilaisuus oli sovittu pidettäväksi 25.1.1997. Koskinen oli tiistaina 21.1.1997 kysynyt esimiehenään toimivalta henkilöstöpäälliköltä, voisiko hän pitää hautajaisjärjestelyjen vuoksi vapaata 23. - 24.1.1997. Koskinen oli perustellut asiaa viittaamalla työehtosopimuksen 26 §:n määräykseen. Työnantaja ei kuitenkaan ollut myöntänyt Koskiselle hänen pyytämäänsä lyhyttä tilapäistä lomaa, vaan vapaa oli esitetty pidettäväksi työajan lyhentämisvapaana tai muuna vastaavana aikana.

Koskinen oli ollut poissa työstä 23.1. ja 24.1.1997. Poissaolon johdosta työnantaja oli vähentänyt Koskisen palkan näiltä päiviltä.

Syntyneestä erimielisyydestä oli tämän jälkeen neuvoteltu luottamusmiehen ja henkilöstöpäällikön välillä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut saavutettu yksimielisyyttä. Tämän jälkeen erimielisyys oli ollut esillä liittojen välisissä neuvotteluissa 5.3.1997. Liitot olivat jääneet erimielisiksi asiassa.

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 26 §:n määräyksen mukaan läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetty toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Koskisen tapauksessa kysymys oli kiistatta läheisestä omaisesta. Työehtosopimuksen mukaan annettavan vapaan olisi kuulunut olla palkallista. Jos toimihenkilölle myönnettiin lyhyt tilapäinen loma, edellytti työehtosopimus myös palkan maksamista tältä ajalta.

Metsäteollisuus ry oli kantanaan esittänyt, että työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettiin nimenomaan lähiomaisen kuolemaa eikä sitä seuraavia toimenpiteitä kuten hautajaisia, perunkirjoitusta tai muuta sellaista. Työehtosopimuksen määräyksessä ei kuitenkaan ollut tarkemmin määritelty, mitä kuolemaan liittyviä tapahtumia määräyksessä tarkoitettiin. Määräys oli ollut teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksessa samansisältöisenä jo ainakin 1970-luvulta asti. Selvitystä ei ollut voitu enää saada siitä, mitä määräyksellä siitä sovittaessa aikoinaan oli tarkoitettu.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton luottamusmiehille laatimissa ohjeissa oli todettu muun muassa, että läheisen omaisen kuolemantapauksessa lyhyttä tilapäistä lomaa sai tapahtumaan liittyen järjestelyjen hoitamiseksi eli esimerkiksi viranomaisten, sairaalan tai seurakunnan vaatimiin järjestelyihin, joita toimihenkilö ei voinut hoitaa säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Ensimmäiset ohjeet olivat vuodelta 1987 ja ohjeet oli uudistettu vuonna 1997. Koskisen vapaan tarve oli johtunut ohjeissa tarkoitetusta asioiden hoitotarpeesta eli hänen oli täytynyt asioida kirkkoherranvirastossa, toimittaa kuolintodistus, tavata pappi ja hoitaa asioita hautaustoimiston kanssa. Nämä olivat olleet kaikki sellaisia asioita, joita hän ei ollut voinut hoitaa työstä käsin.

Käytännössä lyhyt tilapäinen loma oli Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tietojen mukaan myönnetty läheisen omaisen hautajaisia varten ilman, että tästä olisi syntynyt minkäänlaista erimielisyyttä. Mikäli asiasta oli työpaikalla syntynyt enemmän keskustelua, oli keskustelujen jälkeen päädytty myönteiseen lopputulokseen.

Kieltäytyessään myöntämästä Koskiselle hänen pyytämäänsä vapaata palkallisena Enso Yhteispalvelut Oy oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräystä. Metsäteollisuus ry oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään yhtiön menettelyn.

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja Enso Yhteispalvelut Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Enso Yhteispalvelut Oy ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Perustelut

Työehtosopimuksen 26 §:n tarkoituksena oli antaa toimihenkilölle palkallista vapaata tilanteessa, joka tuli yllättäen eteen eikä asian hoitaminen sallinut viivytystä. Sen jälkeen kun perheen piirissä mahdollisesti sattuva sairaustapaus oli jo kestänyt jonkin aikaa tai kuolemasta oli kulunut aikaa, toimihenkilöllä ei enää ollut äkillistä vapaan tarvetta. Tällaisessa tilanteessa asiat voitiin sovittaa työn ja muiden toimihenkilöiden kannalta soveliaaseen aikaan.

Työehtosopimuksen 26 §:n kysymyksessä olevan määräyksen tarkoituksena oli antaa toimihenkilölle palkallista vapaata välittömästi kuolemantapauksen jälkeen. Tämä tarkoitus kävi ilmi myös työehtosopimuksen sanamuodosta. Määräyksen piiriin eivät kuuluneet hautajaiset ja niiden järjestely eikä myöskään perunkirjoitus tai perinnönjako.

Useissa työehtosopimuksissa oli yleissopimuksesta poiketen sovittu annettavaksi palkallista vapaata läheisen omaisen hautauspäivänä. Yleissopimuksessa ei kuitenkaan ollut mitään mainintaa hautauspäivästä. Tämäkin osoitti, että hautajaispäivääkään ei työehtosopimuksen mukaan ollut tarkoitettu annettavaksi palkallisena vapaapäivänä.

Työnantaja oli esittänyt Koskiselle, että hän käyttäisi hautajaisten järjestämiseen pekkaspäiviä. Koskinen oli tähän kuitenkin todennut, että hänellä olisi pekkaspäiville muutakin käyttöä.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Enso Yhteispalvelut Oy:n toimihenkilö Seija Koskinen on metsäteollisuuden yleissopimuksen 26 §:ään viitaten pyytänyt tiistaina 21.1.1997 palkallista vapaata torstaina ja perjantaina 23.1. - 24.1.1997 äitinsä hautajaisjärjestelyjen vuoksi. Koskisen äiti oli kuollut lauantaina 18.1.1997 ja hautajaispäiväksi oli sovittu lauantai 25.1.1997. Työnantaja on myöntänyt Koskiselle pyydetyn vapaan mutta kieltäytynyt maksamasta sen ajalta palkkaa, koska työnantajan mukaan hautajaisjärjestelyt eivät olleet sellaisia kuolemantapaukseen välittömästi liittyviä asioita, joiden hoitamiseksi oli työehtosopimuksen mukaan oikeus palkalliseen lomaan.

Yleissopimuksen 26 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta.

Sopijaliitot ovat jääneet erimielisiksi sopimuksen tulkinnasta nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton mukaan edellä mainitussa määräyksessä tarkoitetaan sellaista vapaata, jota toimihenkilö tarvitsee hoitaakseen lähiomaisensa kuoleman johdosta tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluvat muun muassa hautajaisjärjestelyt. Metsäteollisuus ry:n mukaan kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen tarkoituksena on antaa toimihenkilöille palkallista vapaata tilanteessa, joka tulee esiin yllättäen eikä asian hoitaminen salli viivytystä. Toimihenkilölle annetaan tällöin palkallista vapaata välittömästi lähiomaisen kuoleman jälkeen, jolloin toimihenkilö mahdollisesti joutuu kuolemantapauksen johdosta olemaan yhteydessä muun muassa viranomaisiin, sairaalaan ja seurakuntaan.

Sopimusmääräyksen tulkinta

Määräys on sisältynyt asiallisesti samansisältöisenä työehtosopimukseen ainakin 1970-luvun alkupuolelta asti. Selvitystä ei ole esitetty siitä, mitä määräyksestä sovittaessa on aikanaan tarkoitettu sellaisella kuoleman takia annettavalla lyhyellä lomalla, jota työnantajan palkanmaksuvelvollisuus koskee.

Toimihenkilöliitto on osoituksena siitä, miten määräystä on käytännössä sovellettu, viitannut liiton luottamusmiehille laatimiin ohjeisiin. Niiden mukaan läheisen omaisen kuolemantapauksessa lyhyttä tilapäistä lomaa saa tapahtumaan liittyvien järjestelyjen hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisten, sairaalan tai seurakunnan vaatimat järjestelyt, joita toimihenkilö ei voi hoitaa säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Kysymyksessä olevat ohjeet ovat asiallisesti samansisältöisinä olleet voimassa vuodesta 1987 lähtien.

Myös työtuomioistuimessa todistajana kuullun Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton sopimusjohtajan mukaan toimihenkilöliiton lähtökohtana määräystä tulkittaessa on ollut, että toimihenkilölle tulee varata mahdollisuus hoitaa lähiomaisen kuoleman edellyttämät viranomaistoimet ja vastaavat asiat. Todistajan mukaan määräys ei sinänsä sulje pois esimerkiksi hautajaistilaisuutta varten annettavaa vapaata. Todistajan mukaan vapaan antaminen tulee ratkaista aina kussakin yksittäistapauksessa esitettyjen seikkojen perusteella.

Työtuomioistuimessa on riidanalaisen sopimusmääräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta kuultu todistajana myös Metsäteollisuus ry:n johtajaa. Hänen mukaansa määräyksessä tarkoitetun lyhyen vapaan antaminen tulee kysymykseen välittömästi kuolemantapauksen jälkeen lähinnä kuolemasta mahdollisesti johtuvan järkytyksen vuoksi ja kuoleman välttämättä edellyttämien välittömästi hoidettavien asioiden hoitoa varten. Todistajan käsityksen mukaan hautajaisjärjestelyt ja hautajaiset eivät ole määräyksen piiriin kuuluvia asioita. Käytännössä toimihenkilöille on todistajan mukaan yleensä ilmeisesti annettu vapaata henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten ilman, että vapaan myöntäminen olisi välttämättä perustunut johonkin työehtosopimuksen määräykseen.

Todistajana kuullun Enso Yhteispalvelut Oy:n teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehen mukaan yhtiössä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan toimihenkilölle on myönnetty palkallista vapaata hautajaisjärjestelyjä, kuten asioimista papin kanssa, tilajärjestelyjä, vainajan kuljetusta, kukka-asioiden hoitamista ja muita sellaisia järjestelyjä varten. Tällaisia tapauksia on vuoden 1985 jälkeen ollut seitsemän. Koskisen lisäksi ainoastaan erään toisen toimihenkilön kohdalla työnantaja on vuonna 1996 kieltäytynyt palkallisen vapaan myöntämisestä lähiomaisen hautajaisjärjestelyjä varten. Tuolloinkin työnantaja oli tällä perusteella myöntänyt tilapäisen loman saman työnantajan palveluksessa olleelle kyseisen työntekijän sisarelle. Se työntekijä, jonka loma oli evätty, oli sittemmin todettu työkyvyttömäksi ja hän oli ollut vastaavan ajan sairauslomalla.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös UPM Kymmene Oy:n Kaukaksen tehtaan teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiestä. Hänen mukaansa myös kysymyksessä olevalla tehtaalla noudatetun käytännön mukaan toimihenkilöille on myönnetty palkallista vapaata lähiomaisen hautajaisjärjestelyjä varten. Tällaisia tapauksia tehtaalla on viimeisen viiden vuoden aikana ollut seitsemän. Todistajan mukaan hautajaisjärjestelyillä on yhtiössä tässä yhteydessä ymmärretty edellisen todistajankin mainitseman kaltaisia järjestelyjä.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös Koskisen esimiehenä toimivaa Enso Yhteispalvelut Oy:n henkilöstöpäällikköä, joka on ollut mainitussa tehtävässä kaksi vuotta ja sitä ennen vuodesta 1969 lähtien hoitanut henkilöstöasioita Enso Oy:n Kotkan tehtaalla. Todistajan mukaan määräyksessä mainittu lyhyt vapaa toimihenkilölle on tarkoitettu annettavaksi välittömästi kuolemantapauksen jälkeen, jolloin toimihenkilöltä saatetaan edellyttää muun muassa välitöntä asiointia sairaalan ja hautaustoimiston kanssa. Vapaan antaminen tuolloin on usein perusteltua myös siitä syystä, että lähiomaisen kuolema yleensä vaikuttaa toimihenkilön työkykyyn. Henkilöstöpäällikön tiedossa ei ollut, että Enso Yhteispalvelut Oy:ssä olisi vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan palkallista vapaata myönnettäisiin hautajaisjärjestelyjä varten. Esimerkiksi hautajaispäivä on saatettu myöntää palkalliseksi vapaapäiväksi, mutta vapaan myöntäminen ei tällöinkään ole perustunut mainittuun sopimusmääräykseen vaan esimiehen yksittäistapauksessa tekemään ratkaisuun. Palkallisen vapaan epääminen Koskisen kohdalla on henkilöstöpäällikön mukaan johtunut siitä, että Koskinen on äitinsä kuoleman jälkeen ennen pyydettyä vapaata ollut työssä kolme päivää, joten työnantajan käsityksen mukaan kysymys ei ole enää ollut sellaisesta kuolemantapauksen vuoksi välitöntä asioiden hoitoa varten tarvittavasta vapaasta, jota sopimusmääräyksessä tarkoitetaan.

Sopimusmääräyksen soveltamisesta ja tulkinnasta ei ole aiemmin ollut erimielisyystapauksia liittojen välillä.

Työtuomioistuin toteaa, että kirjoitustavaltaan riidanalainen määräys on sillä tavalla avoin, ettei sen sanamuodosta ole saatavissa välitöntä johtoa sopijapuolten tarkoituksesta sen suhteen, mitä tarkoitusta varten ja missä vaiheessa toimihenkilöllä on oikeus palkalliseen lomaan läheisen omaisen kuoleman johdosta.

Esitetty selvitys viittaa siihen, että tarkoitus on ollut paitsi antaa aikaa järkytyksestä toipumiseen myös varata tilaisuus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita kuolemasta välittömästi aiheutuu. Palkalliseen lomaan oikeuttavia toimenpiteitä olisivat siten esimerkiksi välttämättömät yhteydenotot viranomaisiin, seurakuntaan ja hautaustoimistoon, mutta eivät enää myöhemmin järjestettävän hautajaistilaisuuden tai perunkirjoituksen järjestelyt.

Esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan saa tukea sille tulkinnalle, että loman voisi saada vain välittömästi sen jälkeen, kun tieto kuolemasta on saatu. Järkytys, jonka tieto kuolemasta aiheuttaa, on luonnollisesti yleensä suurin juuri välittömästi tiedon saamisen jälkeen. Kuitenkaan kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita kuolemantapaus edellyttää ja joita varten lomaa myös työnantajapuolen tulkinnan mukaan voi saada, ei aina välttämättä edes voida ryhtyä heti kuoleman jälkeen.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että Enso Yhteispalvelut Oy:ssä kuten myös eräässä toisessa suuressa metsäteollisuusyrityksessä työehtosopimusta on sovellettu niin, että loman on saanut edellä todistajankertomuksissa tarkoitettuja hautajaisjärjestelyjä varten. Ainoassa esille tuodussa tapauksessa, jossa loma on evätty, työnantajan menettely on ollut epäjohdonmukaista eikä sen perusteella voida päätellä toimihenkilöpuolen edes tuossa tapauksessa hyväksyneen työnantajan tulkintaa.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että puheena olevaa määräystä olisi tarkoitettu tulkittavaksi tai sitä olisi myöskään käytännössä sovellettu niin, että läheisen omaisen kuoleman johdosta lomaan ei olisi oikeutta enää sen jälkeen, kun toimihenkilö on ollut työssä kuolemantapauksesta tiedon saatuaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Tässä tapauksessa kuoleman ja hautajaisten välillä on ollut vain viisi arkipäivää, joten on ilmeistä, että hautajaistilaisuuteen liittyviä järjestelyjä on tehty samanaikaisesti itse kuolemantapaukseen liittyvien välttämättömien toimenpiteiden kanssa. Koskinen on ilmoittanut lomansa aikana hoitaneensa äitinsä kuolemaan liittyneitä asioita muun muassa kirkkoherranviraston, hautaustoimiston ja papin kanssa. Kysymys on ollut toimenpiteistä, joiden johdosta Enso Yhteispalvelut Oy:ssä ja myös laajemmin sopimuksen soveltamispiirissä on aiemmin palkallinen loma myönnetty. Kieltäytyessään maksamasta Koskiselle palkkaa kyseiseltä loma-ajalta yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Kysymyksessä olevasta työehtosopimusmääräyksestä sellaisenaan ei ole saatavissa selkeää ohjetta sen tilanteen varalle, että lomaoikeutta käytetään myöhemmin kuin välittömästi lähiomaisen kuoleman jälkeen. Kun määräys siten on tältä osin ollut tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo, ettei Enso Yhteispalvelut Oy ole edellä selostetulla menettelyllään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden myöskään Metsäteollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Metsäteollisuus ry ja Enso Yhteispalvelut Oy itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Kauko Rautiainen, Lindahl, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.