14.11.1989

KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Helsingin kaupungista oleva Metallityöväen Liitto on Porin kaupungista olevan Fagerlundin Konepaja Oy:n konkurssipesää ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että 12 työntekijää, jotka olivat olleet 26.9.1988 konkurssiin asetetun Fagerlundin Konepaja Oy:n palveluksessa, olivat siirtäneet 10.10.1988 päättyneistä työsuhteista johtuvia saataviaan Metallityöväen Liiton perittäviksi. Metallityöväen Liitto oli hakenut työsuhdesaatavia Satakunnan työvoimapiiriltä palkkaturvahakemuksella. Satakunnan työvoimapiirin toimisto oli 21.10.1988 antamalla päätöksellä hylännyt hakemuksen työntekijöiden lomaltapaluurahojen osalta. Päätöstä oli perusteltu sillä, että konkurssipesä oli kiistänyt saatavat, eikä niiden perustetta tai määrää ollut saatu selvitetyksi. Näin saamatta jääneiden lomarahojen yhteismäärä oli 15 803,77 markkaa. Saatavat kävivät ilmi seuraavasta luettelosta:

1. A Tullinpuominkatu 6 28100 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 803,76

2. B Alikyläntie 81 28220 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 2 218,00

3. C Sepänkatu 34 as 5 28130 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 724,35

4. D Ruijantie 6 28360 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 739,71

5. E Öljymäentie 12 as 1 28360 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 2 175,96

6. F Liinaharjantie 86 B 15 28610 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 833,34

7. G Hiekkakatu 6 28160 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 801,75

8. H Rajalantie 3 as 21 28130 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 794,19

9. J Viinikantie 3 B 19 29250 NAKKILA
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 3 309,36

10.K Sirkankatu 8 as 2 28120 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 1 785,30

11.L Isosannanpuistokatu 1 as 4 28100 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 731,70

12.M Tasatie 17 as 15 28800 PORI
- Lomaraha 1.4.1987-31.3.1988 886,35 _________

Saatavat yhteensä mk 15 803,77

-----------------------------------------------

Kysymyksessä olevien työntekijöiden työsuhteiden ehdot määräytyivät alan yleissitovana työehtosopimuksena noudatettavan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välisen metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

Työehtosopimuksen mukaan lomarahan ennakko ja siten puolet lomaltapaluurahasta oli maksettava silloinkin, kun työnantaja oli irtisanonut työsuhteen päättymään niin, että työsuhde päättyi lomakautena ennen kuin työntekijälle oli ehditty maksaa lomaltapaluurahan ennakko. Lomaltapaluuraha oli myös maksettava kokonaisuudessaan, jos työnantaja oli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut työsopimuksen päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä oli sen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön.

Sopimuksen tarkoitus oli, että työntekijä sai lomaltapaluurahan aina, kun hänen työsuhteensa työnantajasta riippuvasta syystä päättyi lomakauden alkamisen jälkeen. Kysymyksessä olevassa tilanteessa työntekijät olivat ehtineet ennen lomauttamistaan ja sen jälkeen tapahtunutta yhtiön konkurssiin asettamista pitää vain osan lomastaan. Osalta oli loma jäänyt kokonaan pitämättä. Näin ollen heillä oli lomaltapaluuraha saamatta joko kokonaan tai osaksi siinä vaiheessa, kun yhtiö oli asetettu konkurssiin 26.9.1988.

Työnantajan oli annettava työntekijälle vuosilomaa 2.5. - 30.9. välisenä aikana. Työehtosopimuksen tarkoitus ei ollut, että työnantaja voisi välttyä lomaltapaluurahan maksamiselta kieltäytymällä antamasta vuosilomaa osaksi tai täysimääräisesti tai päättämällä työsuhteen työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden jälkeen. Tällaista tilannetta ei ollut työehtosopimuksessa osattu ottaa huomioon. Näin ei saanut kuitenkaan menetellä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut raastuvanoikeutta vahvistamaan, että Metallityöväen Liitolla oli oikeus saada sille perittäväksi siirretyt saatavat, määrältään 15 803,77 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.10.1988 lukien jako-osuutena konkurssiin luovutetuista varoista.

Valtioon nähden Metallityöväen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että liitolla oli oikeus saada saatavansa suoritetuksi valtion varoista palkkaturvalain säännösten mukaan.

Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINEET

Raastuvanoikeuden hylättyä Fagerlundin Konepaja Oy:n konkurssipesän kanteen tutkimista vastaan esittämän väitteen konkurssipesä on kiistänyt kanteen. Konkurssipesä on huomauttanut, ettei kanteesta selvinnyt, millä perusteella saatavansa Metallityöväen Liitolle siirtäneillä työntekijöillä olisi oikeus lomaltapaluurahan saantiin.

Kanteessa esitetyn korvausvaatimuksen määrän konkurssipesä on myöntänyt oikeaksi.

Valtio on vastineessaan lausunut, että Fagerlundin Konepaja Oy oli ennen konkurssia ollut Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen. Työehtosopimuksen 23 §:n mukaan työntekijöille voitiin maksaa lomaltapaluurahaa lomakorvauksen yhteydessä ainoastaan, jos työsuhde oli päättynyt lomakautena. Koska kysymyksessä olevat työsuhteet olivat päättyneet vasta 10.10.1988, oli kanteessa esitetty vaatimus työehtosopimuksen vastainen. Työvoimapiirin toimiston tehtävänä oli vain varmistaa palkkaturvana maksettavien palkkasaatavien oikeellisuus. Kanteesta ei sen vuoksi voitu lausua muuta kuin, että se ei ollut oikeudellisesti tarpeeksi selvä, jotta se voitaisiin ratkaista hallintomenettelyssä.

KANTEEN KEHITTELY

Metallityöväen Liitto on lausunut, että vuosilomalain 4 §:n mukaan lomakausi alkoi 2.5. ja päättyi 30.9. Tämän ajan kuluessa työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma. Työehtosopimuksella voitiin tästä poiketa. Poikkeusmääräystä ei metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ollut.

Riidatonta oli, että jokaiselle työntekijälle, jonka saatavaa kanne koski, olisi pitänyt antaa vuosiloma lomakauden aikana. Työnantaja oli rikkonut velvollisuutensa lomien antamisessa, joten työntekijöillä olisi ollut oikeus vaatia vuosilomalain 19 §:n nojalla lomakorvaus kaksinkertaisena sekä lisäksi työnantajan tuomitsemista sakkorangaistukseen.

Työnantaja oli lainvastaisella menettelyllä aikaansaanut sen, etteivät työntekijät olleet pitäneet vuosilomaa lainmukaisesti ja että työsuhteet olivat päättyneet lomakauden ulkopuolella. Tällainen menettely ei voinut aiheuttaa sitä, että työnantaja vapautuisi maksamasta työntekijöille lomaltapaluurahaa.

Asia voitiin ratkaista myös ottamatta kantaa työehtosopimuksen tulkintaan. Vuosilomalaissa oli säädetty myös työntekijöiden työsuhteiden ehdoista. Työsopimuslain 51 §:n mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlöi työsopimuslaista tai työsopimuksesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttämisen, tuli korvata työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Työnantaja oli pyrkinyt kiertämään työsopimuksista johtuvia velvoitteitaan välttyäkseen maksamasta lomaltapaluurahaa. Vahvistuskanne oli hyväksyttävä sen vuoksi myös työsopimuslain 51 §:kin nojalla.

VASTINEEN TÄYDENNYS

Fagerlundin Konepaja Oy:n konkurssipesä on todennut, että epäselvyys oli johtunut lomautustilanteesta. Siihen ei ollut otettu kantaa työehtosopimuksessa eikä lainsäädännössä. Lomautukset olivat johtuneet taloudellisesta tilanteesta. Kysymys ei ollut lain kiertämisestä.

Lomakaudella kysymyksessä olevat henkilöt olivat pitäneet vuosilomia suraavasti:

-----------------------------------------------

VUOSILOMAT

-----------------------------------------------

TODISTELU

Metallityöväen Liiton kuulustuttama liiton piiritoimitsija on todistajana kuultuna kertonut tehneensä eräiden Fagerlundin Konepaja Oy:n työntekijöiden palkkaturvahakemukset ja neuvotelleensa asiasta Satakunnan työvoimapiirin toimiston kanssa. Aikaisemmin vastaavanlaisessa tapauksessa lomaraha oli työntekijöille maksettu. Hämmennystä oli herättänyt se, että lomaraha kaudelta 1.4.1987 - 31.3.1988 myös oli kiistetty, mitä aikaisemmin vastaavissa tapauksissa ei ollut tapahtunut. Kaudelta 1.4. - 30.9.1988 ei lomarahaa pitänyt suorittaakaan. Todistaja on viitannut liittojen välillä 27.5.1988 käytyyn neuvotteluun lomarahan maksamisesta. Pöytäkirja kuului näin:

-----------------------------------------------

Lomarahan maksamista koskevan TES 23 §:n 3 momentin tulkinnan osalta todettiin seuraavat yhteiset ohjeet.

1 Uuden määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön."

- Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.

2 Momentin 3. kappaleen mukaan "Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä." Määräystä on tulkittava seuraavasti:

- Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

- Momentin 4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

- Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen katsotaan aiheutuneen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

- Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

-----------------------------------------------

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Raastuvanoikeus on 24.4.1989 antamallaan välipäätöksellä, koska riita-asiassa ei ollut esitetty riidatonta selvitystä siitä, miten Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välistä työehtosopimusta oli lomarahan maksamisen osalta sovellettava sellaisessa tapauksessa, että työsuhde työnantajan konkurssin vuoksi irtisanottiin päättyväksi lomakauden päättymisen jälkeen, pyytänyt asiasta työtuomioistuimen lausuntoa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut edellä mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat antaneet näin kuuluvan yhteiden lausunnon:

-----------------------------------------------

Metalliteollisuuden voimassa olevan työehtosopimuksen 23 §:n 3 mom. mukaan lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomakaudella tarkoitetaan tässä toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välistä aikaa, nämä päivät mukaanluettuina.

Lausuntopyynnön tarkoittamaa tilannetta ei ole sopimusmääräystä tehtäessä käsitelty lainkaan. Liitot kuitenkin katsovat, että mikäli vuosilomalain loman antamisaikaa koskevia säännöksiä rikotaan, ei oikeutta lomarahaan menetetä.

-----------------------------------------------

Liitot ovat suullisessa esivalmistelussa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksessa muulla kuin työntekijästä itsestään johtuvalla syyllä tarkoitettiin mitä tahansa työntekijästä riippumatonta syytä. Tällainen syy oli siis myös työnantajan joutuminen konkurssiin.

Siinä tapauksessa, että työnantaja oli rikkonut vuosilomalain loman antamisaikaa koskevia säännöksiä, ei työntekijä menettänyt oikeuttaan lomarahaan. Jos loman pitäminen muuna kuin lomakautena taas oli aiheutunut työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta taikka siitä, ettei lomaa esimerkiksi sairaudesta johtuen ollut voitu pitää lomakautena ja se siitä syystä oli sovittu siirrettäväksi lomakauden ulkopuolella pidettäväksi, lomarahaa ei tarvinnut maksaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Metalliteollisuuden 8.4.1988 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaan lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Työehtosopimuksessa on myös määräyksiä eläkkeelle siirtyvien ja asevelvollisuutensa suorittaneiden työntekijöiden oikeudesta saada lomarahaa lomakorvauksesta, mutta näillä määräyksillä ei ole merkitystä lausuntopyynnössä tarkoitetun asian ratkaisemiselle.

Asianosaisliitot ovat työtuomioistuimessa toimitetussa esivalmistelussa olleet yhtä mieltä siitä, että työsuhteen päättäminen työnantajan konkurssin takia on muun kuin työntekijästä itsestään johtuvan syyn aiheuttama.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain perusteella. Työntekijälle on myös annettava vuosiloma sillä tavoin kuin vuosilomalaissa on säädetty.

Raastuvanoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa on kysymys asiakirjojen mukaan työntekijöiden oikeudesta lomarahaan sellaisessa tilanteessa, jossa työntekijöiden työsuhteet ovat päättyneet lomakauden päättymisen jälkeen työnantajan konkurssin johdosta, joka on sattunut lomakauden aikana. Asianosaisliittojen ilmoituksen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole ollut esillä, miten työehtosopimuksen lomarahaa koskevia määräyksiä on tällaiseen tapaukseen sovellettava.

Asianosaisliitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossa ja myös asiaa esivalmistelussa käsiteltäessä olleet yhtä mieltä siitä, että työntekijä ei menetä oikeuttaan lomarahaan, jos työnantaja ei anna työntekijälle vastoin vuosilomalain säännöksiä hänelle kuuluvaa lomaa lomakautena. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä myös siitä, että milloin lomakautena muutoin annettavan loman siirtäminen lomakauden ulkopuolella pidettäväksi on tapahtunut vuosilomalain 4 §:n 3 momentin mukaisesti työntekijän suostumuksella tai lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa sairaus- ja muissa vastaavissa tapauksissa hänen pyynnöstään, työntekijällä ei ole oikeutta lomarahaan lomakorvauksen yhteydessä.

Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa asianosaisliittojen yksimielisistä käsityksistä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on päättynyt muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä lomakauden päättymisen jälkeen, työntekijällä on metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan oikeus lomarahaan lomakorvauksen yhteydessä siltä hänelle lomakautena annettavalta vuosilomalta, jota työnantaja vastoin vuosilomalain säännöksiä ei ole antanut lomakauden kuluessa. Raastuvanoikeudessa selvitettäväksi näin ollen vielä jäisi, minkä pituisena kullekin kanteessa tarkoitetulle työntekijälle olisi pitänyt antaa vuosilomaa 2.5.1988 alkaneena lomakautena, samoin kuin se, onko jonkin työntekijän vuosiloman pitäminen siirretty hänen suostumuksellaan tai hänen pyynnöstään lomakauden ulkopuolella pidettäväksi sillä tavoin, että hän olisi menettänyt oikeutensa lomarahaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Kontio, Hölttä ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.