29.6.1988

38 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näi- rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä set alempana mainitut sosiaalitilat. suojat 1. Ruokailusuoja

-----------------------------------------------

- Ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus.

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

-----------------------------------------------

Ruokailusuojia ei sää käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys.

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin.

-----------------------------------------------

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 38 pykälän kohdassa 7. sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

-----------------------------------------------

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä.

-----------------------------------------------

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Suomen Rakennusteollisuusliittoon sen Lounais-Suomen piirin kautta kuuluva Turun Laatu-Urakointi Oy oli suorittanut urakointia Turussa Läntinen Pitkäkatu 20:ssä Asunto Oy Länsitalon korjaustyömaalla heinäkuusta 1987 lukien. Työntekijäliiton Turun aluetoimiston aluesihteeri ja toimitsija olivat suorittaneet työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 22.10.1987. Toimitsija oli laatinut tarkastuksesta pöytäkirjan, jonka sisällöstä ei läsnä olleilla Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriasiamiehellä, toimitusjohtajalla eikä työmaan vastaavalla mestarilla ollut ollut huomauttamista.

Samana päivänä kantajaliiton Turun aluetoimisto oli lähettänyt vastaajaliitolle ja sen Lounais-Suomen piirille kirjeen, jossa se oli todennut sosiaalitilojen kyseisellä työmaalla olleen työehtosopimuksen vastaiset.

Sosiaalitiloissa oli todettu muun muassa seuraavat puutteet: Tuuletus ei ruokailusuojassa ollut ollut riittävä, katto- ja seinäpintojen maali oli hilseillyt, ruokailusuojaa oli käytetty vaatesuojana ja varastona, vaatekaappeja ei ollut ollut lainkaan, vaatesuoja oli ollut erotettu muovikalvolla ruokailutiloista, kuivaustilat olivat puuttuneet, pesutilat olivat olleet eri rakennuksessa kuin pukeutumistilat, kulkutietä ei ollut suojattu ja pesulaitteina oli ollut kaksi sementtiallasta.

Mainitussa kirjeessä oli todettu, että Turun Laatu-Urakointi Oy oli rikkonut tahallaan työehtosopimusta. Samalla kirjeessä oli viitattu työehtosopimuslain säännöksiin ja edellytetty yhdistyksiltä riittäviä toimenpiteitä, jotta yhtiö olisi noudattanut työehtosopimusta.

Mainittu toimitsija oli käynyt 29.10.1987 uudelleen työmaalla, jossa ei ollut tehty mitään sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi.

Rakennustyöläisten Liiton Turun aluetoimistosta oli lähetetty uudet kirjeet Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Lounais-Suomen piirille.

Kantajaliiton toimitsja oli käynyt jälleen 10.11.1987 työmaalla, jossa ei ollut vieläkään tehty mitään sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi.

Rakennustyöläisten Liiton Turun aluetoimisto oli lähettänyt jälleen uudet kirjeet Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Lounais-Suomen piirille.

Turun Laatu-Urakointi Oy oli rikkonut tahallaan ja jatkuvasti työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliiton tai sen piiriyhdistyksen toimenpiteet yhtiön saamiseksi noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä eivät olleet olleet riittäviä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Turun Laatu-Urakointi Oy:n menetelleen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti, tuomitsisi Turun Laatu-Urakointi Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta ja tuomitsisi Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Turun Laatu-Urakointi Oy ovat lausuneet, että Turun Laatu-Urakointi Oy oli suorittanut Asunto Oy Länsitalo -nimiselle yhtiölle julkisivujen kunnostustyötä, joka oli käsittänyt ulkoseinän osan rappausta ja maalausta. Julkisivujen pituus oli ollut noin 50 metriä. Työmaa oli alkanut heinäkuun alussa 1987 ja kestänyt neljä kuukautta. Työntekijävahvuus oli vaihdellut kolmen ja viiden välillä. Työntekijöiden sosiaalitilat oli sijoitettu hajalleen tilaajan urakoitsijan käyttöön luovuttamiin tiloihin.

Rakennustyöläisten Liiton Turun aluetoimiston aluesihteerin puhelinsoiton johdosta Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin piiriasiamies oli käynyt tutustumassa työmaan sosiaalitiloihin jo 21.10.1987. Tuolloin hän oli toedennut, että ruokailuja pukeutumistilaa oli varattu riittävästi, yhteensä noin 20 neliömetriä. Pukeutumistila oli erotettu ruokailutilasta tummahkosta, tukevasta muovista puukehikon avulla rakennetulla seinämällä. Ruokailutila oli varustettu pöydällä ja penkeillä. Vaatteiden säilytykseen ei ollut ollut vaatekaappeja, mutta sekä pukeutumis- että ruokailutilassa oli ollut naulakot. Peseytymistila oli järjestetty taloyhtiön pesutupaan, jossa oli ollut kaksi betonista pesuallasta ja juokseva kylmä ja lämmin vesi. Käymälä oli sijainnut eri rakennuksessa.

Edelleen piiriasiamies oli todennut, ettei taloyhtiön pihamaalle olisi voitu tuoda valmista sosiaalitilaelementtiä porttikäytävän ahtauden vuoksi. Käytävä oli ollut 239 senttimetriä korkea ja 251 senttimetriä leveä. Sisäpihan ja katutason korkeusero oli ollut noin 1,5 metriä, minkä vuoksi käytävä oli ollut jyrkästi viettävä. Sosiaalitilaelementin nosto yli rakennusten ei olisi tullut kyseeseen rakennusten korkeuden vuoksi. Sosiaalitilojen sijoittaminen katualueelle oli ollut mahdotonta sen vuoksi, että kadun toisella puolella ollut rakennustyömaa oli jo sulkenut osan kadusta.

Piiriasiamies oli todennut työnjohdon ja työntekijöiden edustajien kanssa, että työmaa oli työehtosopimuksen 38 §:n 7 kohdassa tarkoitettu poikkeustyömaa, jossa rakennustyön pienuuden, 3-5 työntekijää, työn luonteen, joka oli julkisivukorjausta, rakennuspaikan ahtauden ja muiden erityisten olosuhteiden vuoksi oli mahdollista poiketa pykälän määräyksistä, mikäli työntekijöiden tarpeet voitiin kohtuullisesti muuten tyydyttää. Työntekijöiden edustajana toiminut rappari oli ilmoittanut sosiaalitilojen olevan työntekijöiden mielestä täysin riittävät heidän tarpeisiinsa. Vaikka Suomen Rakennusteollisuusliiton, työnantajan ja työntekijöiden edustajat olivat ilmoittaneet pitäneensä työmaata työehtosopimuksen tarkoittamana poikkeustyömaana ja katsovansa, että työntekijöiden tarpeet oli kyseisessä pykälässä tarkoitetuin tavoin kohtuullisesti muuten tyydytetty, työntekijäliiton aluesihteeri ja toimitsija olivat vaatineet sosiaalitilojen korjaamista kaikilta osiltaan työehtosopimuksen 38 §:n 1-6 kohtien mukaisiksi.

Huomautus ruokailutilan tuuletuksen riittämättömyydestä lienee perustunut siihen, että tilassa ei ollut ollut ilmaventtiiliä. Tilassa oli ollut kuitenkin avattava ikkuna. Kesäaikana oli ollut mahdollista myös avata ovi tehokkaan läpivedon saamiseksi. Tarkastuksen aikaan ruokailutilan ilmassa ei ollut ollut huomauttamista.

Katto- ja seinäpintojen maalien hilseileminen piti paikkansa. Koska kyseessä olivat olleet taloyhtiön tilat, joita oli käytetty sosiaalitiloina ainoastaan kertaluontoisesti ja lyhytaikaisesti, ei ollut katsottu tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä korjaamaan seiniä. Pintojen kuntoa koskeva työehtosopimusmääräys tähtäsi lähinnä sosiaalitilojen puhtaanapidon helpottamiseen.

Ruokailutila oli erotettu pukeutumistilasta edellä kerrotuin tavoin. Työehtosopimus ei sisältänyt määräystä edes niin sanottujen normaalityömaiden osalta siitä, miten pukeutumis- ja ruokailutila tuli erottaa toisistaan. Ruokailutilaa ei käytetty varastona, koska työmaalla oli ollut työkalujen säilyttämistä varten varattuna erillinen riittävä lukittava tila.

Vaatteiden ripustamista ja säilyttämistä varten oli ollut naulakot niin ruokailutilan kuin pukeutumistilankin puolella.

Erillisten kuivaustilojen puuttuminen piti paikkansa. Pesutilassa oli ollut kuitenkin runsaasti tilaa myös

vaatteiden kuivatusta varten, olihan se sijoitettu taloyhtiön pesutupaan.

Pesutilat olivat olleet eri rakennuksessa kuin pukeutumistilat. Niiden välisen kulkutien suojaaminen katoksin olisi ollut siihen vaadittavaan työmäärään ja saavutettavaan hyötyyn nähden mieletöntä.

Pesulaitteita koskeva huomautus lienee perustunut pelkästään niiden ulkonäköön. Betoniset altaat olivat olleet rumia ja vanhojakin, mutta puhtaita, koska talon asukkaat olivat käyttäneet niitä pyykinpesuun. Kumpikin allas oli varustettu vedensekoittajalla, josta oli saanut lämmintä ja kylmää vettä.

Saneeraustyökohteiden sosiaalitilat olivat yleisesti samaa tasoa kuin kanteessa tarkoitetulla työmaalla. Rakennustyöläisten Liiton toimitsijat olivat yleensä myös Turun Laatu-Urakointi Oy:n muissa työkohteissa hyväksyneet muun muassa ruokailutilan erottamisen pukeutumistilasta muovin avulla, kuivaustilojen ja vaatekaappien puuttumisen, jopa pesutilojen sijoittamisen talon pannuhuoneeseen. Yleensä toimitsijat olivat ottaneet huomioon myös työmaan työntekijöiden näkemyksen sosiaalitilojen riittävyydestä.

Työtuomioistuin oli soveltanut poikkeustyömaamääräystä ainakin tuomioissa n:ot 127/1984 ja 128/1984 sekä putkijohto- ja putkieristysalan osalta tuomiossa n:o 64/1985.

Suomen Rakennusteollisuusliitosta oli otettu jokaisen Rakennustyöläisten Liiton kirjeen johdosta yhteyttä sekä sen Lounais-Suomen piiriin että Turun Laatu-Urakointi Oy:öön ja kehotettu niitä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin työmaan sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi.

Piiriasiamies oli käynyt työmaalla vielä 5, 10 ja 16.11.1987 seuraamassa sosiaalitilojen kunnossapitoa. Rappaustyöt olivat päättyneet siten, että 10.11.1987 työ oli ollut valmis, telineet oli purettu ja työmaalla oli ollut enää yksi työntekijä siivoamassa ympäristöä. Viimeisen tarkastuksen aikaan aliurakoitsija oli ehtinyt aloittaa julkisivujen maalaustyön ja työmaalla oli ollut kolme työntekijää. Työ oli jouduttu kuitenkin talven alkamisen vuoksi keskeyttämään ja siirtämään kevääseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Turun Laatu-Urakointi Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Turun Laatu-Urakointi Oy on suorittanut Turussa Läntinen Pitkäkatu 20:ssä Asunto Oy Länsitalon perusparannustyömaalla talon julkisivujen rappaustyötä. Viisikerroksisen talon kunnostettavien seinien kokonaispituus on ollut noin 50 metriä. Työ on alkanut heinäkuun alussa 1987 ja kestänyt neljä kuukautta. Turun Laatu-Urakointi Oy:n työntekijöitä on ollut työmaalla yhdestä viiteen työntekijävahvuuden vaihdellessa keskimäärin kolmen ja viiden välillä. Ikkunoiden asennustyössä on työmaan alkuvaiheessa ollut lisäksi kaksi aliurakoitsijan kirvesmiestä ja loppuvaiheessa yksi aliurakoitsijan peltiseppä.

Rakennustyöläisten Liiton Lounais-Suomen Turun aluetoimiston toimitsija ja aluesihteeri ovat suorittaneet työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 22.10.1987. Työmaalla on tuolloin ollut viisi pääurakoitsijan työntekijää ja yksi tai kaksi aliurakoitsijan työntekijää. Sosiaalitilat ovat olleet sijoitettuina saneerattavan taloyhtiön eri tiloihin.

Tarkastuksessa on todettu, että ruokailusuojan tuuletus ei ole ollut riittävä, ruokailusuojan katto- ja seinäpintojen maali on hilseillyt, ruokailusuojaa on käytetty myös vaatesuojana ja osaksi myös varastona, vaatekaappeja ei ole ollut lainkaan, vaatesuoja on ollut erotettu muovilla ruokailutiloista, vaatteiden kuivaustila on puuttunut, peseytymistilat ovat olleet eri rakennuksessa kuin pukeutumistilat eikä sisäänkäyntejä yhdistävää kulkutietä ole ollut suojattu, pesulaitteina on ollut kaksi sementtiallasta eikä miesten käymälää ollut tarkastuspöytäkirjan mukaan varustettu pisoaarilla.

Edellä mainittu toimitsija on toimittanut työmaalla 29.10. ja 10.11.1987 uudet sosiaalitilojen tarkastukset, joissa ei ole todettu tapahtuneen muutoksia edellä mainituissa olosuhteissa.

Vastaajaliitto on myöntänyt, että työmaan sosiaalitiloissa on ollut vähäisiä puutteita. Kysymyksessä on kuitenkin ollut rakennustyön pienuus, työn luonne, rakennuspaikan ahtaus ja muut erityiset olosuhteet huomioon ottaen työehtosopimuksen 38 §:n 7 kohdan tarkoittama poikeustyömaa, jossa työntekijöiden tarpeet on voitu kohtuullisesti tyydyttää.

Esitetyn selvityksen mukaan työmaalla on enimmillään ollut viisi urakoitsijan ja kolme aliurakoitsijan työntekijää. Työn kestettyä neljä kuukautta se oli alkavan talven vuoksi jouduttu keskeyttämään. Kysymys ei siten ole ollut työntekijämäärä ja työn kesto sekä työn luonnekin huomioon ottaen niin vähäisestä työmaasta, että sosiaalitilojen järjestäminen työehtosopimuksen 38 §:n mukaisiksi olisi ollut epätarkoituksenmukaista.

Sosiaalitilat on sijoitettu osin saneerattaviin rakennuksiin sen vuoksi, ettei työnantajan käsityksen mukaan erillisen sosiaalitilaelementin sijoittaminen rakennuspaikalle sen ahtauden vuoksi ole ollut mahdollista.

Työmaan olosuhteista on kuultu todistajina kantajaliiton toimitsijaa ja vastaajaliiton Lounais-Suomen piirin piiriasiamiestä. Todistajat ovat kumpikin pitäneet periaatteessa mahdollisena sijoittaa erillinen sosiaalitilaelementti työmaa-alueelle. Tämä olisi voinut tapahtua nostamalla elementti nosturilla viereisen tontin kautta työmaan pihalle. Toimitsijan mielestä tämä olisi voinut tapahtua ongelmitta kun taas piiriasiamiehen mielestä elementin paikalleen sijoittaminen olisi ollut kohtuuttoman vaikeata ahtaan porttikäytävän ja edessä olevien puiden vuoksi. Pihalla elementit olisivat häirinneet talon liikennettä. Lisäksi on käynyt selville, että saman kadun varrella kulmittain vastakkaisella puolella olevan tontin kohdalla oli rakennustyöstä johtuen katu osaksi suljettu, mikä osaltaan vaikeutti sosiaalitilaelementin sijoittamista kadun puolelle.

Todistajien kertoma sekä tuomioistuimelle esitetty muu aineisto huomioon ottaen on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että sosiaalitilojen järjestäminen työehtosopimuksessa sovittujen pääsääntöjen mukaisiksi olisi rakennuspaikan ahtauden vuoksi ollut mahdotonta tai vaadittaviin toimenpiteisiin tai kustannuksiin nähden epätarkoituksenmukaista.

Vaatesuoja on erotettu ruokailutilasta puusta ja muovikalvosta rakennetulla väliseinällä. Rakenteellisesti kyseinen seinä on ollut riittävä estämään pölyn ja muun lian kulkeutumisen työvaatteista ruokailutilaan. Materiaalinsa puolesta se on ollut myös helppo puhdistaa. Ruokailutilassa on ollut tuuletusta varten avattava ikkuna, mikä on mahdollistanut riittävän ja tehokkaan tuuletuksen. Muutoin sosiaalitiloissa on näytetty olleen edellä luetellut tarkastuksissa havaitut puutteet. Siten Turun Laatu-Urakointi Oy on sosiaalitilojen asianmukaisen järjestämisen laiminlyödessään tietensä rikkonut työehtosopimuksen kyseisiä määräyksiä.

Rakennustyöläisten Liiton Lounais-Suomen Turun aluetoimiston toimitsija on tarkastuspäivinä päivätyillä kirjeillä ilmoittanut Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Lounais-Suomen piirille työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta. Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys eivät kuitenkaan ole huolehtineet siitä, että yhtiö olisi järjestänyt työmaalle työehtosopimuksen edellyttämät sosiaalitilat. Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys vastaavat tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Turun Laatu-Urakointi Oy on menetellyt työehtosopimuksen 38 §:n vastaisesti laiminlyödessään järjestää Asunto Oy Länsitalon työmaalle kyseisen määräyksen edellyttämät sosiaalitilat.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Laatu-Urakointi Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa, liiton 11 000 markkaa ja piirin 10 000 markkaa, minkä lisäksi Turun Laatu-Urakointi Oy:n, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Lounais-Suomen piirin tulee yhteisvastuullisesti korvata Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, K. Rautiainen, Kuivanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.