Go to front page
Labour Court

18.1.1988

Labour Court

Rulings and opinions of the Labour Court since 1970

TT:1988-5

Keywords
Autonrenkaiden myyntityö, Lausuntoasia, Työehtosopimukseen sidottuisuus, Työehtosopimuksen soveltamisala
Year of case
1988
Date of Issue
Register number
D:1987/L 1

Kysymys kiertävän rengasmyyjän työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleissitovuuden perusteella sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Autoalan Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto r.y. Autonrengasliitto r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y.

LAUSUNTO

Autoalan Työnantajaliiton sekä Auto ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välillä 27.3.1984 allekirjoitetussa auto ja konekaupan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Soveltamisala

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:

- autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.

-----------------------------------------------

Autonrengasliiton sekä Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton välillä 16.4.1984 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

-----------------------------------------------

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen (te-sopimus) määräyksiä sovelletaan Autonrengasliitto r.y:n ajoneuvonrenkaiden pinnoitus- ja huoltotoimintaa sekä teknillistä kumitustoimintaa harjoittavien jäsenliikkeiden ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

-----------------------------------------------

Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välillä 19.3.1984 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

1 §.

Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

-----------------------------------------------

- markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

-----------------------------------------------

35 §.

Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo, a) allekirjoittaneita järjestöjä; b) niitä allekirjoitusajankohtana jäseninä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta sekä c) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

-----------------------------------------------

KUOPION RENGAS OY:N KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Kuopion Rengas Oy on rengasmyyjää Raimo Toivo Kalevi Mikkasta vastaan Kuopion raastuvanoikeudessa ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään lausunut, että Mikkanen oli toiminut yhtiön palveluksessa 21.3.1986 saakka kiertävänä rengasmyyjänä. Kun hänen työhönsä oli kuulunut päivittäinen laajalla alueella olevien asiakkaiden tapaaminen, oli yhtiö asettanut Mikkasen käyttöön Mazda Europe -merkkisen henkilöauton. Mikkasen tehtävänä oli ollut käytössään olleen auton polttoainetäydennysten suorittaminen ja sen huoltaminen yhtiön kustannuksella.

Mikkanen oli vienyt 3.2.1986 auton korjaamolle moottorista kuuluneen kolisevan äänen takia. Korjaamolla suoritettujen tutkimusten tuloksena oli todettu, että moottorin kiertokankilaakerit ja kampiakseli olivat vaurioituneet puutteellisen voitelun seurauksena. Auton moottori oli korjattu, mistä oli aiheutunut yhtiölle 10 142,85 markan kustannukset.

Yhtiö on kanteessaan katsonut, että Mikkanen oli menetellyt käyttöönsä saamansa auton huoltamisen suhteen joko tahallisesti tai ainakin törkeän huolimattomasti siten, että yhtiölle oli koitunut korjauskustannuksia vastaava vahinko.

Kuopion Rengas Oy oli 4.2.1987 asetettu konkurssiin. Yhtiön konkurssipesä on jatkanut raastuvanoikeudessa yhtiön vireille panemaa kannetta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kuopion Rengas Oy ja sittemmin yhtiön konkurssipesä ovat vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n ja työsopimuslain 51 §:n 3 momentin nojalla vaatineet, että Mikkanen velvoitettaisiin suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 10 142,85 markkaa korkoineen sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

MIKKASEN VASTINE

Mikkanen on kanteeseen vastatessaan lausunut, että hän oli hoitanut haltuunsa uskottua autoa kaikella sillä huolellisuudella, mitä autonkuljettajalta tavanomaisesti edellytettiin. Mikkanen ei voinut olla vastuussa moottorissa aivan ilmeisesti olleesta valmistusvirheestä.

Mikkanen on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

MIKKASEN KANNE

Kanteen perustelut

Mikkanen on alunperin Kuopion Rengas Oy:tä, sittemmin yhtiön konkurssipesää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli toiminut työsopimussuhteisena rengasmyyjänä Kuopion Rengas Oy:n palveluksessa 1.5.1984 ja 21.3.1986 välisen ajan. Yhtiö oli irtisanonut Mikkasen työsopimuksen 6.3.1986 päättymään kahden viikon kuluessa irtisanomisesta. Irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu, että kiertävän rengasmyyjän työ oli osoittautunut kannattamattomaksi. Sen vuoksi yhtiön organisaatiota muutettaisiin siten, että toimi lakkautettaisiin.

Mikkasen työtehtäviä ei kuitenkaan ollut lakkautettu. Yhtiöön oli Mikkasen työsuhteen päättämisen jälkeen palkattu kaksi uutta työntekijää. Mikkasen työsopimuksen irtisanomiselle ei siten ollut ollut olemassa työsopimuslain edellyttämää erityisen painavaa syytä. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan hänen työsopimuksensa laittomasta irtisanomisesta aiheutuneen vahingon. Mikkanen oli 17.3.1986 ilmoittanut kirjallisesti yhtiölle pitävänsä työsopimuksensa irtisanomista laittomana.

Yhtiö oli irtisanonut Mikkasen työsopimuksen päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Yleisenä ja valtakunnallisena pidettävän, Autoalan Työnantajaliiton sekä Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välillä voimassa olevan auto- ja konekaupan työehtosopimuksen mukaan lyhin irtisanomisaika oli kaksi kuukautta, jos työsuhde oli kestänyt enintään viisi vuotta. Yhtiö oli siten jättänyt suorittamatta irtisanomisajan palkan yhdeltä kuukaudelta 16 päivältä.

Mikkasen palkka yhtiön palveluksessa oli 18.2.1986 saakka ollut 5 660 markkaa. Palkkaa olisi 1.3.1986 lukien tullut edellä mainitun työehtosopimuksen perusteella korottaa 90 markalla kuukaudessa ja siten 5 750 markkaan. Yhtiö oli jättänyt irtisanomisajan palkkana maksamatta Mikkaselle yhdeltä kuukaudelta 16 päivältä yhteensä 8 816,70 markkaa. Päiväpalkka oli laskettu jakamalla kuukausipalkka 5 750 markkaa 30:llä, jolloin päiväpalkaksi oli tullut 191,67 markkaa.

Yhtiö ei ollut suorittanut Mikkaselle vuosilomakorvausta 1.3. - 5.5.1986 väliseltä ajalta ja siten viideltä päivältä. Hänen vuosilomalain mukainen päiväpalkkansa oli 230 markkaa. Yhtiö oli jättänyt suorittamatta vuosilomakorvausta 1 150 markkaa.

Työehtosopimuksen mukaan Mikkasen palkkaa olisi 1.3.1986 lukien pitänyt kerrotuin tavoin korottaa 90 markalla kuukaudessa. Hänelle oli jätetty maksamatta 1.3. ja 21.3.1986 väliseltä ajalta palkankorotusta 63 markkaa.

Mikkanen oli tehnyt 1.5.1984 ja 6.3.1985 välisenä aikana 50 prosentin korotuksella korvattavaa ylityötä ainakin 430 tuntia ja 100 prosentilla korotetulla palkalla korvattavaa ylityötä 112 tuntia. Tekemistään ylitöistä Mikkanen oli saanut korvauksena yhtä tehtyä ylityötuntia kohden yhden tunnin vapaata. Mikkaselle oli siten jätetty kokonaan suorittamatta työaikalain edellyttämä palkankorotusosa. Hän oli saanut ainoastaan peruspalkkaa vastaavan korotuksen. Mikkaselle oli siten jätetty maksamatta ylityökorvauksia yhteensä ainakin 10 889,10 markkaa.

Koska työsuhteesta johtuvien saatavien suorittaminen työsuhteen päättyessä oli viivästynyt, yhtiö oli velvollinen suorittamaan Mikkaselle odotusajan palkkana kuuden päivän palkkaa vastaavat 1 150 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Mikkanen on vaatinut Kuopion Rengas Oy:n konkurssipesän velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena työsopimuksen laittoman irtisanomisen vuoksi ansionmenetystään vastaavat 42 251,71 markkaa, maksamatta jätettynä irtisanomisajan palkkana yhden kuukauden 16 päivän palkkaa vastaavat 8 816 markkaa 70 penniä, maksamatta jätettynä vuosilomakorvauksena ajalta 1.3. - 30.4.1986 1 150 markkaa, työehtosopimuksen edellyttämänä palkankorotuksena 63 markkaa ajalta 1.3. - 20.3.1986, maksamatta jätettyinä ylityökorvauksina ajalta 1.5.1984 - 6.3.1985 10 889 markkaa 10 penniä sekä odotusajan palkkana kuuden päivän palkkaa vastaavat 1 150 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen. Mikkanen on vaatinut myös oikeudenkäyntikulujen korvausta.

KUOPION RENGAS Oy:n KONKURSSIPESÄN VASTINE

Kuopion Rengas Oy ja sen konkurssipesä ovat muun ohessa lausuneet, ettei Autoalan Työnantajaliiton sekä Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välinen auto- ja konekaupan työehtosopimus ollut yleinen ja valtakunnallinen työehtosopimus. Korkein oikeus oli tuomiossaan 1974 II 44 katsonut, että ollakseen työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetuin tavoin yleissitova työehtosopimus pitäisi siihen osalliseen työntekijäliittoon kuulua ainakin noin puolet alan työntekijöistä. Näin ei ollut asianlaita Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton osalta. Kun Mikkanen ilmeisestikin oli tarkoittanut vedota työsopimuslain 17 §:n säännöksiin, oli aihetta kiinnittää huomio siihen, että säännöksessä tarkoitettiin sellaista työehtosopimusta, jolla säänneltiin kyseessä olevaa tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Mikkanen kuului työtehtävänsä laadun huomioon ottaen sellaiseen liittoon, joka ei edustanut mitenkään Mikkasen työtehtäviä. Mikkanen oli ollut puhtaasti myyntimiehen tehtävissä, eikä hän siten ollut ollut auto- ja konekauppa-alan toimihenkilö. Lähinnä Mikkasen olisi tullut kuulua työtehtävänsä laa

dun mukaan johonkin myyntimiesjärjestöön, jonka työehdot määräytyivät kokonaan toisin.

Työsopimuslain 17 §:n säännökset eivät estäneet katsomasta Mikkasen irtisanomisaikaa hänen työsopimuksensa mukaisesti kahdeksi viikoksi. Näin oli työsopimusta irtisanottaessa tehty. Mikkanen oli tehnyt yhtiön kanssa 25.4.1984 päivätyn työsopimuksen, jossa oli sovittu kahden viikon irtisanomisajasta. Työsopimuslain 38 §:n 1 momentissa oli säädetty vain irtisanomisajan enimmäispituudesta, mutta ei sen sijaan vähimmäispituudesta. Lainkohdan viimeisestä momentista ilmeni epäsuorasti, että sellainen työsopimus oli laillinen, jonka mukaan irtisanominen saatiin toimittaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Mikkasen vaatimus oli täysin perusteeton.

MIKKASEN VASTASELITYS

Mikkanen on vielä lausunut, että hän oli itse laatinut työsopimuksen yhtiössä käytössä olleelle kaavakkeelle. Hän oli täyttänyt kaavakkeen valmiiksi. Sopimus oli sitten allekirjoitettu 25.4.1984, kuten sopimukseen oli merkitty. Työsopimukseen merkitystä irtisanomisajasta Mikkanen oli ilmoittanut, että hän oli, merkitessään irtisanomisajaksi kaksi viikkoa, tarkoittanut tällä omaa irtisanomisaikaansa. Hän ei ollut tarkoittanut, että myös työnantajan toimittamassa irtisanomisessa irtisanomisaika olisi ollut kaksi viikkoa. Kaavakkeessa oli myös maininta, että irtisanomisaika oli lain ja työehtosopimuksen mukainen. Mikkanen oli itse ymmärtänyt, että työnantajan toimittamassa irtisanomisessa noudatettaisiin työehtosopimuksen edellyttämiä irtisanomisaikoja.

Autoalan Työnantajaliiton sekä Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välillä solmittu työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tarkoittama yleinen ja valtakunnallinen työehtosopimus. Sen oli Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto todennut 7.6.1977 päivätyssä kirjeessään. Samalla kannalla oli ollut työsuojeluhallitus 24.2.1987 päivätyssä kirjeessään.

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimuksella määrättiin Autoalan Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä oli autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti. Renkaiden myynnissä oli kysymys työehtosopimuksen tarkoittamasta varaosien ja tarvikkeiden myynnistä. Työehtosopimusta ja sen määräyksiä oli sen vuoksi sovellettava myös Mikkasen työsuhteeseen.

Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö r.y., johon konkurssipesän puolesta lähinnä oli viitattu puhuttaessa myyntimiesjärjestöstä, ei ollut solminut työehtosopimuksia. Auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen kanssa kilpailevaa työehtosopimusta ei siis ollut. Mikkasen kanne perustui useassa kohdin työehtosopimuksen määräyksiin. Työehtosopimuksen 6 §:ssä määrättiin muun muassa lyhimmät irtisanomisajat, joita työnantajan oli noudatettava irtisanoessaan työsopimuksen. Työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaika Mikkasen osalta oli kaksi kuukautta. Hänelle tuli maksaa vuosilomakorvaus irtisanomisajalta. Myös työehtosopimuksen edellyttämä palkankorotus oli maksamatta.

NÄYTTÖ

Asiassa on kuulusteltu todistajia. Heidän lausumansa ovat pääosin koskeneet muita kuin lausunnon kohteena olevia seikkoja. Todistajien kuulustelussa on käynyt ilmi myyntityön suorittamisesta muun muassa seuraavaa:

Mikkasen nimeämistä todistajista on yhtiön palveluksessa oleva rengasasentaja kertonut, että yhtiössä pääasiallisina rengasmyyjinä olivat olleet Mikkanen ja eräs toinen rengasmyyjä. Mikkanen oli toimittanut renkaat asiakkaille yhtiön kiinteästä toimipaikasta ja suorittanut työnsä autolla matkustamalla. Rengasmyyntiin oli myös osallistunut yhtiön kiinteällä toimipaikalla toimitusjohtaja, myyntipäällikkö ja rengasasentaja, jonka pääasiallinen työ oli ollut renkaiden asentaminen. Mikkanen oli kiertävän myyjän työssä, jolloin hänellä oli mukana ollut myös asiakkaille toimitettavaa tavaraa. Mikkasella ei ollut riittävää työtaitoa asennustehtäviin.

Yhtiön ja konkurssipesän nimeämistä todistajista on yhtiön palveluksessa oleva rengasmyyjä kertonut, että Mikkasen toimenkuva oli ollut sellainen, että hänen pääasiallinen työtehtävänsä oli ollut kiertävää myyntityötä ja -edustusta. Sen lisäksi hän oli joutunut tekemään myyntityötään myös yhtiön kiinteässä toimipaikasta siellä ollessaan. Hänen myyntialuettaan ei ollut yhtiön markkina-alueella rajoitettu.

Yhtiön myyntipäällikkö on todistajana kertonut, että Mikkasen ollessa yhtiön palveluksessa oli kiertävään myyntityöhön osallistunut yhtiön toinen rengasmyyjä vain muutaman kerran. Mikkasen myyntityö oli painottunut enemmän raskaan kaluston kuin henkilöautojen renkaisiin. Mikkasen työtehtävät olivat olleet kiertävä myyntityö, asiakaskäynnit ja kaupanteko asiakkaan luona. Asiakkaina oli ollut kuorma-autoilijat ja maansiirtotöissä olevien työkoneiden käyttäjät. Henkilöautojen renkaiden osalta asiakkaina olivat olleet huoltoasemat ja tarvikeliikkeet.

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Mikkasen työsuhteessa noudatettava Autoalan Työnantajaliiton sekä Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välistä auto- ja konekaupan työehtosopimusta.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioituimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoalan Työnantajaliitto r.y:lle ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto r.y:lle sekä näiden liittojen lausuntojen johdosta myös Autonrengasliitto r.y:lle ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Työtuomioistuin on lisäksi pyytänyt asiasta lausunnon Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:ltä, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:ltä ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y:ltä.

Autoalan Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

-----------------------------------------------

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella on rengasmyyjä Mikkanen toiminut Kuopion Rengas Oy:n palveluksessa. Yhtiö on toiminut rengasalalla myyden sekä henkilöautojen että kuorma-autojen renkaita autoilijoille, maansiirtokoneiden käyttäjille sekä huoltoasemille ja tarvikeliikkeille. Yrityksen toimiala on ollut rengaskauppa tai rengastukkukauppa. Auto- ja konekaupan työehtosopimuksen = = = soveltamisala koskee sopimuksen 1 §:n mukaisesti autojen kauppaa ja autoihin kuuluvien varaosien myyntiä ja sen yhteydessä tapahtuvaa sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myyntiä ja varastointityötä. Muiden kuin autojen myynnin osalta sopimusalaan kuuluu varaosamyynti ja alan tarvikemyynti silloin kun se tapahtuu yhdessä autotai varaosamyynnin kanssa. Rengaskauppa muodostaa oman kaupan alansa ja niiden myynti kuuluu autokaupan työehtosopimuksen piiriin silloin, kun se tapahtuu edellä mainitun tavoin automyynnin tai varaosamyynnin yhteydessä. Kun asiasta annetusta selvityksestä ei käy ilmi, että Kuopion Rengas Oy olisi harjoittanut myöskin autokauppaa, ei Mikkasen työ kiertävänä rengasmyyjänä näin ollen kuulu auto- ja konekaupan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Lausuntoasiaa selviteltäessä on käynyt ilmi, että Kuopion Rengas Oy on ollut Autonrengasliitto r.y:n -nimisen Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n jäsenliiton jäsen ja soveltanut sen solmimia työehtosopimuksia. Näitä ovat Autoalan Työnantajaliiton saaman käsityksen mukaan olleet autorengasalan työehtosopimus, runkosopimus ja yleissopimus. Tämän mukaisesti on ilmeistä, että Mikkasen työsuhteen ehtoja määräävä työehtosopimus on työehtosopimus on työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti ollut joku mainituista työehtosopimuksista.

-----------------------------------------------

Autoalan Työnantajaliitto on esivalmistelussa 3.9.1987 ilmoittanut, että liitto oli muuttanut edellä olevasta lausunnosta ilmenevää kantaansa siten, että tapaukseen lähinnä sovellettava työehtosopimus olisi joko liiton lausunnossa mainittu yleissopimus tai Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n ja Liikealan ammattiliitto r.y:n välinen myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

-----------------------------------------------

Vähittäiskauppa kuuluu perinteisesti Liiketyönantajain Keskusliiton sopimussektoriin. Kuopion Rengas Oy harjoitti ennen konkurssiaan vähittäiskauppaa myymällä autojen renkaita ja muita alaan liittyviä tarvikkeita. Raimo Mikkasen tehtävänä oli kiertävänä myyjänä kuljettaa mukanaan yrityksen myyntiartikkeleita ja tarjota yrityksen tuotteita (renkaita ja tarvikkeita) kuluttajille. Auto ja Konekaupan työehtosopimus: 1 § Soveltamisala 1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:

- autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.

- em. sopimusalaan kuuluvien artikkeleiden myynnin yhteydessä tapahtuva venemoottoreiden, moottorisahojen, asuntovaunujen, moottoripyörien, moottorikelkkojen ja työkoneiden myynti katsotaan tältä osin autokaupan sopimuksen piiriin kuuluvaksi.

- em. sopimusalaan kuuluva keskusvarastojen konttori-, myynti- ja varastointityö.

- em. sopimusalaan liittyvä palvelutyö

- em. myyntiä sekä korjaustoimintaa palveleva konttorityö.

Viitaten edellä lausuttuun katsomme, että Mikkasen työsuhteeseen on ollut sovellettava autoja konekaupan työehtosopimusta työsopimuslain 17 §:n perusteella. Sopimuksemme on lähinnä alan työtä vastaava sopimus.

-----------------------------------------------

Autonrengasliitto sekä Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan puolestaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

-----------------------------------------------

a) Autonrengasalan 22.4.1986 päivätyn työehtosopimuksen 1 §:n mukaan on sopimuksen soveltamisala seuraava: "Tämän työehtosopimuksen (te-sopimuksen) määräyksiä sovelletaan Autonrengasliitto r.y:n ajoneuvorenkaiden pinnoitusja huoltotoimintaa sekä teknillistä kumitustoimintaa harjoittavien jäsenliikkeiden ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa.". b) Kun Raimo Toivo Kalevi Mikkanen on saadun selvityksen mukaan ollut pelkästään myyntitehtävissä, eikä näin ollen osallistunut pinnoitusja huoltotoimintaan eikä teknisiin kumitustöihin, ei autonrengasalan edellä mainittua työehtosopimusta voida soveltaa.

-----------------------------------------------

Suomen Työnantajain Keskusliitto, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

-----------------------------------------------

STK - TVK/STL välisen yleissopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät pykälässä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa. Tehtäväluettelossa on mainittu mm. markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja osto-toimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö. Sopimuksen 35 §:n mukaan sopimus sitoo allekirjoittaneita järjestöjä, niitä allekirjoitusajankohtana jäsenenä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta, sekä niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Kuopion Rengas Oy on ollut autonrenkaita sekä maansiirto- ja muiden työkoneiden renkaita myyvä ja asentava yritys. Kuopion Rengas Oy on ollut puolestaan Autorengasliiton jäsenyritys. Autonrengasliitto on puolestaan STK:n jäsenliitto. Autonrengasliitto on ollut riidanlaisena aikana ja on edelleen sidottu Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton väliseen yleissopimukseen. Edellä sanotun johdosta järjestöt katsovat, että Kuopion Rengas Oy:n ja rengasmyyjä Raimo Mikkasen välisessä työsuhteessa on sovellettava työehtosopimuslain 4 §:n nojalla välillämme solmittua yleissopimusta.

Yleissitovuuden tulkinta kuuluu yleisille tuomioistuimille. Koska mainitussa tapauksessa Kuopion Rengas Oy oli järjestäytynyt Autonrengasliittoon ei yleissitovuusproblematiikalla tässä tapauksessa ole merkitystä. Yleissopimuksen yleissitovuuden osalta on korkeimman oikeuden ratkaisuja (10.9.1980 T. 1837 ja 31.7.1986 T. 2219).

Edellä esitetyn lisäksi TVK jättää työtuomioistuimen harkittavaksi, että se kuulisi asiassa myös Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:ta. Perusteluina TVK esittää seuraavan: Autonrengasmyyntiä vähittäiskauppana harjoittavan Kuopion Rengas Oy:n toimiala ei kuulu perinteisesti STK:n sopimuskentän piiriin. Alalla on vähittäismyyntiäkin koskeva työsopimuslain 17 §:n mukainen yleissitova Autoalan Työnantajaliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välinen työehtosopimus.

-----------------------------------------------

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Lausunnossa on kysymys Raimo Toivo Kalevi Mikkasen työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Mikkanen on ollut Kuopion Rengas Oy:n palveluksessa 1.5.1984 - 21.3.1986 välisen ajan kiertävänä rengasmyyjänä. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on ollut renkaiden ja ilmeisesti joidenkin tarvikkeiden myynti käymällä asiakkaiden luona yhtiön hänen käyttöönsä antamalla henkilöautolla. Mikkanen on jossakin määrin myös tehnyt myyntityötä yhtiön Kuopiossa sijaitsevasta toimipaikasta käsin. Mikkanen ei ole osallistunut asennustehtäviin.

Asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä on esitetty selvitystä siitä, että Kuopion Rengas Oy on ollut jäsenenä Autonrengasliitossa. Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan yhtiö on sidottu Autonrengasliiton tekemiin, kulloinkin voimassa oleviin työehtosopimuksiin ja velvollinen noudattamaan noiden työehtosopimusten määräyksiä sellaisten työntekijöiden kanssa tekemissään työsopimuksissa, jotka ovat sopimuksiin sidottujen työntekijäyhdistysten jäseniä. Yhtiö on saman lainkohdan nojalla ollut velvollinen noudattamaan myös muiden työntekijöidensä kanssa tekemissään työsopimuksissa työehtosopimusten ehtoja. Edellytyksenä on, että työsopimus koskee työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä.

Kuopion Rengas Oy on asetettu konkurssiin 4.2.1987. Yhtiön konkurssiin asettaminen ei vaikuta siihen, mitä työehtosopimusta yhtiön on pitänyt noudattaa. Mikkasen työsuhde on päättynyt ennen yhtiön konkurssin alkamista.

Kuopion Rengas Oy on Autonrengasliiton jäsenenä sidottu sen ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton väliseen autonrengasalan työehtosopimukseen. Sopimusta sovelletaan sen 1 §:n määräyksen mukaan ajoneuvorenkaiden pinnoitus- ja huoltotoimintaa harjoittavien työnantajaliiton jäsenliikkeiden ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

Asiakirjoihin liitetyn kaupparekisterin otteen mukaan Kuopion Rengas Oy:n toimiala on ollut moottoriajoneuvojen renkaiden ja tarvikkeiden sekä käytettyjen moottoriajoneuvojen ja työkoneiden osto ja myynti, markkinointi ja maahantuonti. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan yhtiön tosiasiallinen toiminta on rajoittunut moottoriajoneuvojen ja työkoneiden renkaiden myyntiin ja niiden asentamiseen ja pinnoittamiseen. Yhtiöllä on ilmeisesti ollut myös jonkinlaista tarvikkeiden myyntiä, mutta sen laatua ei ole tarkemmin selvitetty.

Autonrengasliitto ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet yhtä mieltä siitä, ettei autonrengasalan työehtosopimusta sovelleta myyntityötä tekeviin, jollaisesta työstä Mikkasen työsuhteessa on kysymys. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä liittojen yksimielisestä käsityksestä.

Työtuomioistuimessa esitetystä selvityksestä on käynyt selville, että Autonrengasliitto on ollut sidottu myös Suomen Työnantajain Keskusliiton, jonka jäsenyyteen liitto on kuulunut, sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n väliseen yleissopimukseen. Yleissopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat siihen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka koulutuksesta riippumatta työskentelevät muun muassa yleensä konttorija toimistotyössä tai myyntiin kuuluvissa töissä sinänsä. Sopimus ei kuitenkaan koske pääasiallisesti provisiotyötä tekeviä kuin soveltuvin osin.

Edellä mainitut yleissopimuksen allekirjoittaneet keskusliitot ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat antamassaan lausunnossa olleet yhtä mieltä siitä, että Mikkasen työsuhteessa olisi pitänyt noudattaa yleissopimusta. Työtuomioistuimen mielestä liittojen kanta on yleissopimuksen soveltamisalan sisällön perusteella katsottava oikeaksi.

Lausuntomenettelyssä esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin, jonka asiana ei ole ottaa raastuvanoikeudessa vireillä olevaan asiaan liittyvien tosiseikkojen oikeellisuuden arvioimiseen kantaa, lausuntonaan katsoo, että Kuopion Rengas Oy on edellyttäen, että yhtiö on ollut edellä mainittuun yleissopimukseen sidottu, ollut velvollinen noudattamaan konttori- ja myyntityötä tekevien toimihenkilöidensä ja siten siis myös Mikkasen työsuhteessa sanottua sopimusta.

Kuopion raastuvanoikeudessa vireillä olevaa asiaa käsiteltäessä ei ole ollut esillä, että Kuopion Rengas Oy:llä olisi velvollisuus noudattaa yleissopimusta. Harkittaessa tällaisessa tilanteessa, voitaisiinko Mikkasen työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n nojalla soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena Autoalan Työnantajaliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välistä työehtosopimusta, muodostuu olennaiseksi seikaksi, onko työehtosopimuksessa määriteltyä soveltamisalaa pidettävä lainkohdan tarkoittamana asianomaisena alana Mikkasen tekemässä työssä vai ei.

Autoalan Työnantajaliitto ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet eri mieltä siitä, voidaanko liittojen välistä työehtosopimusta soveltaa Kuopion Rengas Oy:n harjoittamaan liiketoimintaan kuuluvissa myyntitöissä. Työnantajaliiton mielestä työehtosopimuksen soveltamisalaan sisältyvä autoihin, maansiirtokoneisiin, traktoreihin tai traktoreihin verrattaviin maatalouskoneisiin kuuluvien varaosien myyntityö ei käsitä renkaiden kauppaa siitä syystä, etteivät renkaat ole sopimuksessa tarkoitettuja varaosia. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto puolestaan on käsityksenään esittänyt, ettei sopimuksen soveltamisalaa ole tarkoitettu näin suppeaksi, vaan työehtosopimusta on noudatettava myös rengaskauppaa harjoittavien yritysten myyntityöhön. Toimihenkilöliiton mielestä renkaiden myynti on työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien varaosien kauppaa.

Työtuomioistuimessa toimitetussa todistajien kuulustelussa on selvitetty, että Autoalan Työnantajaliittoon ei kuulu jäseninä pelkästään rengaskauppaa harjoittavia yrityksiä. Sen sijaan liitossa on jäseninä sellaisia yrityksiä, jotka harjoittavat laajamittaistakin rengastoimintaa, mutta niillä on rengaskaupan ohella sellaista auto-, kone- tai varaosakauppatoimintaa, joka kuuluu liiton solmimien sopimusten soveltamispiiriin.

Työtuomioistuin käsityksen mukaan on mahdollista, että asiassa yleissitovana työehtosopimuksena saattaisi tulla sovellettavaksi myös Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välinen myyjiä ja varastomiehiä koskeva työehtosopimus. Raastuvanoikeudessa vireillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys tuon työehtosopimuksen ehtojen noudattamisesta. Sen vuoksi työtuomioistuin ei katso olevan aihetta asiaa enemmälti käsitellä.

Se seikka, mikä merkitys on annettava esimerkiksi Autoalan Työnantajaliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton erilaisille käsityksille soveltamisalamääräyksen sisällöstä ja työnantajaliittoon kuuluvien jäsenyritysten toimialan laadulle, kun joudutaan arvioimaan kanteessa tarkoitetun työehtosopimuksen yleissitovuutta Mikkasen työsuhteen kannalta, riippuu olennaisesti siitä, mitä tarkoitetaan asianomaisen alan käsitteellä työsopimuslain 17 §:ssä. Se on työsopimuslain tulkintakysymys. Siitä työtuomioistuin ei työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla voi antaa muuta lausuntoa jo esittämänsä lisäksi.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Porttila.

Lausunto oli yksimielinen.

Top of page