19.12.1988

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Outokumpu Oy:n Turulan konepajan työntekijät olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan olleet lakossa 4.11.1988 kello 622. Lakko oli alkanut uudestaan 23.11.1988 kello 6. Viimeksi mainitun lakon oli luottamusmies ilmoittanut kestävän 2.12.1988 saakka. Kumpaan

kin työtaisteluun oli osallistunut 98 työntekijää konepajan 102:sta työntekijästä.

Työtaistelut olivat kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan esitettyyn vaatimukseen, joka koski työntekijöiden töiden vaativuuksien määrittelemistä PARAKE-palkkarakenteen käyttöön ottamisen yhteydessä. Työnantaja ei ollut suostunut esitykseen, sillä liian korkeiksi määritetyt työnvaativuudet johtaisivat ylisuuriin työkohtaisiin palkanosuuksiin ja virheelliseen PARAKE-palkkarakenteeseen.

Pääluottamusmies oli viimeksi 22.11.1988 kello 9 alkaneessa pisteytystyöryhmän kokouksessa ilmoittanut, että niin sanotun alkujalostuksen pisteytyksestä odotettiin ratkaisua samana päivänä kello 15.30:een mennessä ja että, jollei työntekijöitä tyydyttäviin pisteytyksiin päästäisi, se merkitsisi lakon alkamista. Tässäkin vaiheessa työnantajan edustajat olivat huomauttaneet työehtosopimuksen menettelytapamääräyksistä asian ratkaisemiseksi. Kummankin liiton edustajat oli kutsuttu paikalle avustamaan pisteytyksen tekemisessä. Tilaisuuden ajankohdaksi oli sovittu 25.11.1988.

Pisteytystyöryhmän neuvottelun jälkeen työntekijät olivat pitäneet kokouksen. Seuraavana aamuna 23.11.1988 pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle lakon alkamisesta. Syyksi hän oli ilmoittanut näkemyserot pisteytyksessä. Ilmoituksen mukaan lakon oli määrä jatkua 2.12.1988 asti.

Ammattiosasto oli vaikuttanut tilanteen kärjistymiseen työpaikalla, eikä se ollut ryhtynyt työnantajan kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston edustaja oli vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin asettunut tukemaan työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaliitto oli ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityövän Liiton toimenpiteet olivat kuitenkin olleet täysin tehottomia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että tiedot poissaoloista ja työntekijämääristä pitivät paikkansa. Muutoin kanteessa oli annettu tapahtumista olennaisesti väärä kuva. Luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivät olleet osallistuneet lakkoihin, vaan he olivat yrittäneet käytettävissään olevin keinoin estää lakot ja saada ne päättymään.

Heidän toimestaan oli ammattiosaston toimikunta saatu kutsutuksi koolle 4.11.1988 jälkeisenä viikonvaihteena ja 24.11.1988. Kummassakin kokouksessa toimikunta oli kieltänyt osaston jäseniä osallistumasta lakkoon ja velvoittanut pääluottamusmiehen ja toimikunnan jäsenet saattamaan päätökset pikaisesti jäsenistön tietoon, tarvittaessa lehti-ilmoituksella. Ilmoitusta ei ollut tarvittu, koska lehtien toimittajat olivat muutoinkin tehneet asiasta kirjoituksia, joissa oli ammattiosaston kanta saatu näkyvästi julkisuuteen. Pääluottamusmies ja toimikunnan jäsenet olivat työpaikalla myös tiedottaneet tilanteesta.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli heti lakosta kuultuaan kehottanut pääluottamusmiestä toimiin lakon lopettamiseksi ja töiden käynnistämiseksi. Lisäksi asiasta oli lähetetty samansisältöinen telesanoma pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle.

Sekä liitto että ammattiosasto olivat tehneet kaiken sen, mitä työrauhavelvollisuuden täyttäminen vaati.

Koska konepajan työntekijät olivat olleet kaivostyöntekijöitä, useimmat heistä oli sijoitettu viidenteen palkkaryhmään, minkä lisäksi heille oli maksettu työkohtaisuuslisää. Käytyjen neuvottelujen mukaan työnantajan esitykset uhkasivat aiheuttaa merkittävän palkkakehityksen hidastumisen. Pisteytysneuvotteluissa oli kysymys tulkinnanvaraisista asioista, eikä kumpikaan osapuoli ollut voinut väittää toistensa vaatimuksia työehtosopimuksen vastaisiksi. Luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten taholta oli asiaa yritetty hoitaa neuvottelemalla, mutta työnantajan menettelystä tuohtunut jäsenistö ei ollut jaksanut enää uskoa kauan jatkuneiden neuvottelujen tuloksiin. Luottamusmiehet eivät olleet uhanneet lakolla eivätkä esittäneet uhkavaatimuksia. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden kiihtymyksestä ja työmaakokouksen päätöksestä. Luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet olivat työmaakokouksessa tuoneet esille osaston kielteisen kannan lakkojen suhteen ja vaatineet töiden jatkamista sekä neuvottelutulosten odottamista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Outokumpu Oy:n Turulan konepajalla on jo pitkään neuvoteltu töiden vaativuusryhmittelystä, joka on liittynyt PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoon.

Turulan konepajalla ovat lähes kaikki sen metallialan työntekijät olleet lakossa 4.11.1988 kello 6 - 22. Lakkoon on ilmoitettu osallistuneen 98 työntekijää. Pääluottamusmies on 8.11.1988 päivätyssä kirjoituksessa ilmoittanut lakon syiksi työnantajan epäoikeudenmukaiset esitykset eräiden töiden pisteytyksessä ja PARAKE-palkkarakenteen käyttöönoton kiirehtimisen.

Paikallisesti muodostetun työnvaativuustyöryhmän jäsenenä on 14.11.1988 lähtien ollut muun muassa pääluottamusmies. Hän on useissa kokouksissa esittänyt työntekijöiden puolesta töiden vaativuuteen liittyviä vaatimuksia. Työryhmän 22.11.1988 kello 9 alkaneessa kokouksessa pääluottamusmies on ilmoittanut, että niin sanotun alkujalostuksen pisteytyksestä odotetaan sovittavan samana päivänä kello 15.30:een mennessä. Ellei työntekijöitä tyydyttävään pisteytykseen päästäisi, työntekijät aloittaisivat 23.11.1988 lakon. Neuvottelujen jälkeen työntekijät ovat pitäneet kokouksen. Seuraavana aamuna pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle lakon alkaneen kello 6. Syyksi hän on ilmoittanut 23.11.1988 päivätyssä kirjoituksessa näkemyserot PARAKE-palkkarakenteen pisteytyksessä. Lakkoon on tälläkin kerralla osallistunut konepajan 102:sta työntekijästä 98. Lakko on jatkunut 2.12.1988 saakka.

Työtaisteluilla on työtuomioistuimen mielestä pyritty painostamaan työnantajaa töiden vaativuuden määrityksen ja palkkaustavan muutoksen toteuttamisessa. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä ainakin työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunta on 13.11. ja 23.11.1988 pitämissään kokouksissa todennut lakot työrauhavelvoitteen vastaisiksi. Toimikunta on edellyttänyt, että neuvotteluja palkka-asioista olisi jatkettava. Ammattiosaston olisi pitänyt, kun lakot ovat pysäyttäneet konepajan varsin pitkäksi ajaksi, ryhtyä todella tehokkaisiin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto, jonka toimia ei voida pitää riittävinä työrauhan turvaamiseksi, on siten laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Metallityöväen Liiton toimitsija on lakoista kuultuaan kehottanut pääluottamusmiestä toimiin niiden lopettamiseksi. Lisäksi liitosta on lähetetty saman sisältöinen telesanoma pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle. Työtaistelujen uusiutuessa työntekijäliiton olisi tullut toimia tehokkaammin työrauhan palauttamiseksi. Kun Metallityöväen Liitto ei ole näin menetellyt, se on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosaston maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 20 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 13 000 markkaa. Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Pohjanoksa, Niskanen, Hietikko ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.