31.5.1982

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton välillä 25.3.1980 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

5 § TYÖAIKA

1. Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, työaikojen suhteen noudatetaan tähän sopimukseen sisältyviä määräyksiä.

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a v i r a s t o - j a t o i m i s t o t y ö s s ä

2. Pääasiassa virasto- ja muussa toimistotyössä työskentelevien toimistotyöntekijäin työaika määräytyy samanlaatuista työtä suorittavien viranhaltijain työaikaa koskevien määräysten mukaisesti, jollei työntekijän kanssa ole sovittu pitemmästä työajasta.

---------------------------------------------------

Pöytäkirjamerkintä 2:

_____________________

Liukuvan työajan osalta noudatetaan maaliskuun 25 päivänä 1980 erikseen solmitun liukuvan työajan kokeilua koskevan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä sekä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä n:o 46/1977 annettuja ohjeita.

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a t y ö a i k a l a i n 5 § : n m u k a i s e s s a t y ö s s ä

3. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

4. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan työaikalain 5 §:n mukaista vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärää noudattaen järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia edellyttäen, ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona nouse 45 tuntia tai, jos siitä paikallisesti sovitaan, 48 tuntia suuremmaksi, milloin on kysymyksessä päivätyö, kaksivuorotyö tai keskeytyvä kolmivuorotyö ja että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa:

a) päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona,

---------------------------------------------------

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a t y ö a i k a l a i n 6 § : n m u k a i s e s s a t y ö s s ä

7. Työssä, jossa sovelletaan työaikalain 6 §:n säännöksiä, on työntekijän säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena jaksona (periodina) ennakolta hyvissä ajoin laadittavan ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettavan työtuntijärjestelmän mukaan 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona 80 tuntia.

---------------------------------------------------

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

---------------------------------------------------

13 § Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat kunnan tai kuntainliiton palveluksessa 29.2.1980, tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhten ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisena kuin ne olivat mainittuna aikana työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla.

---------------------------------------------------

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että kahden Turun yliopistollisen keskussairaalaliiton palveluksessa olevan työsopimussuhteisen atk-kirjoittajan (lävistäjän) säännöllisestä työajasta oli syntynyt työpaikalla erimielisyyttä. Asiasta oli käyty paikallisneuvottelut 29.1. ja 20.2.1981. Neuvotteluissa työntekijöiden edustajat olivat esittäneet, että Turun yliopistollisen keskussairaalaliiton palvelukseen otettu atk-kirjoittaja Berit Koponen ja sairaalan talousjohtaja olivat 20.3.1975 allekirjoittaneet työsopimuksen, jossa oli sovittu siitä, että työaika määräytyi työaikalain ja työehtosopimuksen mukaan. Työnantaja oli kuitenkin jo ennen kirjallisen työsopimuksen allekirjoittamista sopinut Koposen kanssa siitä, että tämä noudatti toimistotyöaikaa, joka Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli talvella 36 1/4 tuntia viikossa ja kesällä 32,5 tuntia viikossa. Kirjallisen työsopimuksen määräyksistä huolimatta oli Koposen kohdalla tarkoitettu edelleen noudatettavaksi lyhyempää eli toimistotyöaikaa. Atk-kirjoittaja Sinikka Hosiokoski ja vt. talousjohtajana toiminut toimistopäällikkö olivat 3.4.1975 allekirjoittaneet työsopimuksen, jossa työajasta oli ollut sama määräys kuin Koposen kirjallisessa työsopimuksessa. Kirjallisen työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä oli Hosiokosken kanssa sovittu suullisesti siitä, että Hosiokoski oli oikeutettu työskentelemään toimistotyöajan mukaisesti. Myös Hosiokoski oli usean vuoden ajan noudattanut toimistotyöaikaa. Työnantajan edustajat olivat tämän tienneet ja hyväksyneet.

Työnantajan edustajat olivat paikallisneuvotteluissa lausuneet, ettei työnantajan puolelta kiistettykään sitä, että lävistäjät olivat tähän asti noudattaneet toimistotyöaikaa. Sen sijaan oli työnantajapuolelta todettu, että kirjallisessa työsopimuksessa ei ollut sovittu toimistotyöajan noudattamisesta eikä sellaisesta ollut muullakaan tavoin asianmukaisesti päätetty. Työnantajan edustaja oli myös todennut, ettei virhe voinut tuottaa saavutettua oikeutta eikä se voinut korvata päätöstä. Paikallisneuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto olivat käyneet asiata keskusneuvottelun 13.5.1981. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan neuvottelijat olivat todenneet, että mikäli edellä tarkoitettujen kirjallisten työsopimusten allekirjoittamisen jälkeen olisi työsopimuksen työaikaa koskevaa ehtoa kuitenkin suullisesti todistettavasti muutettu sellaisen työnantajan edustajan taholta, jolla olisi katsottava olleen tähän valtuudet kuntainliitossa voimassa olevien tai voimassa olleiden ohje- ja johtosääntöjen tai lainvoimaisten päätösten taikka vakiintuneen käytännön mukaisesti, olisi työntekijöillä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n nojalla oikeus tähän työehtosopimusta parempaan palvelussuhteen ehtoon. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton neuvottelijan käsityksen mukaan puheena olevien lävistäjien työaika määräytyi toimistotyöajan mukaisesti jo silläkin perusteella, että heidän kanssaan oli kirjallisesta työsopimuksesta riippumatta suullisesti sovittu toimistotyöajan noudattamisesta. Asiasta ei ollut saavutettu keskusneuvotteluissa yksimielisyyttä.

Edellä olevilla perusteilla Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n nojalla, että atk-kirjoittajat (lävistäjät) Koponen ja Hosiokoski ovat edelleen oikeutettuja noudattamaan Turun yliopistollisessa keskussairaalaliitossa noudatettavaa toimistotyöaikaa.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kanteeseen vastatessaan lausunut, että atk-kirjoittajien (lävistäjien) säännöllinen työaika määräytyi kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisesti eli sen tuli olla 40 tuntia viikossa tai keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tämän mukaisesta työajasta oli Berit Koposen ja Sinikka Hosiokosken kanssa sovittu kirjallisella työsopimuksella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa erilaisia työaikajärjestelmiä koskevat asiat kuuluivat keskussairaalaliiton liittohallituksen käsiteltäviin ja päätettäviin, eikä kenelläkään sairaalan viranhaltijalla ollut johtosääntöjen tai muutoin annettujen päätösten nojalla oikeutta päättää näistä asioista. Ainoastaan liittohallituksen vahvistamien työaikojen puitteissa tapahtuvat järjestelyt voi nimittävä viranhaltija tai erikseen määritelty esimies päättää.

Koposen kanssa oli kirjallisen työsopimuksen allekirjoittanut talousjohtaja, joka oli tiennyt, ettei hänellä ollut oikeutta päättää toimistotyöajan noudattamisesta ilman liittohallituksen päätöstä. Hosiokosken työsopimuksen oli puolestaan allekirjoittanut talousjohtajan sijaisena toiminut toimistopäällikkö. Selvää oli, että hänkin oli ollut tietoinen siitä, ettei hänellä ollut valtuuksia sopia lyhyemmästä kuin 40 tunnin viikkotyöajasta. Asianomaisten työntekijöiden oli myös katsottava käsittäneen, ettei talousjohtajalla tai toimistopäälliköllä ollut ollut valtuuksia sopia muusta kuin työehtosopimuksen mukaisen työajan noudattamisesta eli tässä tapauksessa 40 tunnin viikkotyöajasta, sillä kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat tuskin muutoin allekirjoittaneet tällaista kirjallista työsopimusta. Turun yliopistollisen keskussairaalan toimistovirkailijat r.y. oli lähettänyt liittohallitukselle 7.12.1976 päivätyn kirjeen, joka koski sairaalan monistamon työntekijöiden työaikaa. Tämä osoitti sitä, että työntekijäpuoli oli tietoinen siitä, että päätösvalta työaikajärjestelmiä koskevissa asioissa kuului liittohallitukselle. Kysymyksessä oli sama viranhaltijayhdistys, joka paikallisneuvotteluissa oli vaatinut lävistäjien kohdalla noudatettavaksi toimistotyöaikaa. Monistamossa työskentelevien työntekijöiden työaika oli 8 tuntia päivässä ja heidän tehtävänsä olivat paljolti samankaltaisia kuin lävistäjien tehtävät.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan neuvottelijat olivat 13.5.1981 käydyssä keskusneuvottelussa todenneet, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n perusteella kysymyksessä olevilla työntekijöillä olisi oikeus työehtosopimusta parempaan palvelussuhteen ehtoon, mikäli talousjohtajalla tai toimistopäälliköllä olisi ollut oikeus sopia paremmasta edusta. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kanssa kirjallisen työsopimuksen allekirjoittaneilla työnantajan edustajilla ei ollut ollut tähän toimivaltaa. Sopiessaan suullisesti toimistotyöajan noudattamisesta olivat sanotut työnantajan edustajat ylittäneet toimivaltansa, mistä paikallinen työntekijöitä edustava yhdistys oli ollut tietoinen. Työajan palauttaminen työehtosopimuksen edellyttämäksi 40 tunnin viikkotyöajaksi oli ollut täysin perusteltua, eikä virheellisen menettelyn voitu katsoa antavan työntekijöille oikeutta säilyttää virastotyöaikaa. Työehtosopimusta parempi työehto säilyi anoastaan siinä tapauksessa, että sen myöntäneellä viranomaisella tai viranhaltijalla oli ollut siihen toimivalta. Virhe voitiin aina oikaista. Työehtosopimuksen työaikamääräysten ja kuukausipalkkahinnoittelun oikea soveltaminen edellytti, että atk-kirjoittajien (lävistäjien) kohdalla noudatettiin muuta kuin virastotyöaikaa. Tietokoneen käyttötehtäviin liittyessään lävistäjien työn suorittaminen vaati työaikalain mukaisen täyden työajan noudattamista. Kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä ei ollut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n ja työehtosopimuksen 5 §:n perusteella oikeutta saada edelleen noudattaa toimistotyöaikaa.

Edellä olevilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on vastineen johdosta lausunut, että työntekijäpuolelta myönnettiin se, että Turun yliopistollisessa keskussairaalassa erilaisia työaikajärjestelmiä koskevat asiat kuuluivat kuntainliiton liittohallituksen käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin ja että Turun yliopistollisen keskussairaalan toimistovirkailijat r.y. tiesi myös työaikoja koskevan päätösvallan kuulumisesta viime kädessä liittohallitukselle. Kanteessa tarkoitetut työntekijät eivät kuitenkaan olleet tienneet eikä heidän voitu katsoa tarvinneenkaan tietää Turun yliopistollisen keskussairaalan johtosäännöistä tai muista päätöksistä, joissa oli määrätty eriasteisten esimiesten oikeudesta päättää työntekijöiden työaikajärjestelyistä. Sekä Koponen että Hosiokoski olivat vilpittömässä mielessä luottaneet siihen, että niillä henkilöillä, joiden kanssa he olivat keskustelleet työhön tulosta ja joiden kanssa he olivat tehneet työsopimuksen, oli ollut ainakin asemansa perusteella oikeus pätevästi sopia myös heidän työajoistaan. Kun Hosiokoski allekirjoittaessaan kirjallisen työsopimuksen oli tiedustellut, miksi kirjalliseen työsopimukseen oli merkitty työaika toisin kuin suullisesti oli sovittu, oli hänelle vastattu, että työaika oli tapana merkitä näin pelkän muodollisuuden vuoksi. Koponen ja Hosiokoski eivät työhöntulotilanteessa olleet osanneet epäillä työnantajan edustajan työaikaa koskevan kirjallisesta työsopimuksesta poikkeavan suullisen lausuman paikkansapitävyyttä, eivätkä he olleet ryhtyneet vaatimaan työnantajan edustajilta selvitystä heidän valtuuksistaan ja oikeuksistaan sopia työntekijöitten työsuhteeseen liittyvistä ehdoista. Outoa oli myös sellainen menettely, että työntekijä työhöntulotilanteessa tiedustelisi Turun yliopistollisen keskussairaalan kaltaisen laitoksen työnantajaa edustavalta henkilöltä, minkälaiset oikeudet tällä ehkä oli sopia tavanomaisilta tuntuvista työsuhteen ehdoista.

Kun Koponen ja Hosiokoski olivat tällaiseen edellä kerrotuin tavoin syntyneeseen työsopimukseen nojautuen usean vuoden ajan työskennelleet toimistotyöajan mukaisesti, oli heille tästä katsottava syntyneen sellainen parempi palvelussuhteen ehto, jota kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuken allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä tarkoitettiin. Tämä Koposen ja Hosiokosken työehtosopimusta paremmaksi muodostunut palvelussuhteen ehto ei ollut voinut perustua virheeseen, koska työnantajan edustajat olivat tienneet asiasta ja hyväksyneet tilanteen useiden vuosien ajan. Kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli liittohallituksen päätöksen mukaisesti toimistotyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla siirrytty liukuvaan työaikaan, oli tämä koskenut myös Koposta ja Hosiokoskea. Tätä olivat heidän esimiehensä pitäneet selvänä. Atk-kirjoittajat eivät missään tapauksessa olleet omavaltaisesti ryhtyneet noudattamaan toimistotyöaikaa.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vielä lausunut, että Hosiokosken työsopimuksen allekirjoittanut vt. talousjohtajana toiminut toimistopäällikkö oli ollut vähän aikaa talossa, eikä hän tämän vuoksi ollut tuntenut käytäntöä työaika-asioiden päättämisessä. Tämä vt. talousjohtaja oli saattanut luvata suullisesti jotakin kirjallisesta sopimuksesta poikkeavaa. Koponen oli vuodesta 1974 alkaen toiminut sairaalan palkkatoimistossa vs. toimistoapulaisena ja vuonna 1975 siirtynyt lävistäjän työhön. Koposen oli näin ollen täytynyt tietää, ketkä työpaikalla tekivät toimistotyöaikaa. Hosiokosken työ oli ollut pelkkää lävistäjän työtä, ja Koponen oli aluksi tehnyt hieman myös sellaista työtä, jota voitiin työehtosopimuksen tarkoittamassa mielessä pitää toimistotyönä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun yliopistollinen keskussairaalaliitto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Berit Koponen on 20.3.1975 ja Sinikka Hosiokoski 3.4.1975 allekirjoitetulla työsopimuksella otettu Turun yliopistollisen keskussairaalaliiton palvelukseen palkkatoimistoon atk-kirjoittajiksi. Koponen on siihen asti ollut palkkatoimistossa toimistoapulaisena, kun taas Hosiokoski on palkattu keskussairaalan ulkopuolelta. Työsopimukset on laadittu valmiiksi keskussairaalan henkilöasiaintoimistossa ja lähetetty sitten talousosastolle allekirjoitettaviksi. Kumpaankin työsopimukseen on merkitty työajan osalta noudatettavaksi työaikalakia ja työehtosopimusta. Koposen työsopimuksen on työnantajan puolesta allekirjoittanut talousjohtaja, joka ei ole asiasta sopinut henkilökohtaisesti Koposen kanssa. Talousjohtaja on lähettänyt allekirjoittamansa sopimuksen Koposen lähimpänä esimiehenä toimineelle palkkatoimiston toimistonhoitajalle, joka on hankkinut siihen Koposen allekirjoituksen ja jonka on ilmoitettu tällöin kertoneen Koposelle suullisesti, että tämän työaika on toimistotyöaika. Hosiokosken työsopimuksen on vastaavasti allekirjoittanut talousjohtajan sijaisena toiminut palkkatoimiston toimistopäällikkö, joka on hankkinut siihen Hosiokosken allekirjoituksen ja on työtuomioistuimessa todistajana kertonut sopineensa suullisesti Hosiokosken kanssa siitä, että tämän työaika on toimistotyöaika. Koposen työsopimukseen edellä mainittu toimistopäällikkö (toimistonhoitajan esimies) on merkinnyt lukeneensa sen. Mainittu toimistopäällikkö on työtuomioistuimessa edelleen kertonut, ettei hän ollut kiinnittänyt huomiota kirjallisissa työsopimuksissa olleisiin työaikaa koskeviin mainintoihin. Hän on kertonut olleensa siinä käsityksessä, että atk-kirjoittajille kuului toimistotyöaika, jota kaikki muut samassa toimistossa työskentelevät noudattivat. Hänen kertomansa mukaan ei työpaikalla myöskään ollut annettu ohjeita siitä, miten tulisi valvoa työajan noudattamista sellaisten työntekijöiden osalta, jotka tekivät muuta kuin toimistotyöaikaa. Kun työpaikalla on liittohallituksen päätöksen mukaisesti 1970-luvun loppupuolella ruvettu tomistotyöajassa olevien osalta noudattamaan liukuvaa työaikaa, mitä työaikalain piiriin kuuluviin työntekijöihin ei ole edellytetty sovellettavan, ovat myös Koponen ja Hosiokoski noudattaneet liukuvaa työaikaa. Koponen ja Hosiokoski ovat noudattaneet toimistotyöaikaa 1.12.1980 asti, mistä lukien heidät on palkkaluokan tarkistuksen yhteydessä määrätty noudattamaan työaikalain mukaista työaikaa.

Vastaajapuolelta on esitetty selvitystä siitä, että ennen atk-kirjoittajien palkkaamista on näiden uusien tehtävien työajoista keskusteltu työpaikalla, joten ainakin Koposen olisi palkkatoimiston entisenä toimihenkilönä tullut olla selvillä oikeasta työajastaan. Edellä on kuitenkin todettu, ettei edes palkkatoimiston silloinen päällikkö todistajankertomuksensa mukaan ole ollut selvillä atk-kirjoittajien oikeasta työajasta. Kirjallisten työsopimusten tekstin valossa Koposella ja Hosiokoskella ehkä kuitenkin olisi ollut syytä varoa, että suullisesti toimistotyöajan noudattamisesta sopiessaan toimistonhoitaja ja toimistopäällikkö ylittävät toimivaltansa. Kun Koponen ja Hosiokoski kuitenkin lisäksi ovat työsopimustensa teon jälkeen noudattaneet toimistotyöaikaa yli viisi vuotta heidän esimiestensä puuttumatta millään tavoin asiaan, työtuomioistuin katsoo, ottaen huomioon varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 10 ja 11 §:n säännökset, että toimistotyöajan noudattaminen on muodostunut Koposelle ja Hosiokoskelle sellaiseksi työsopimukseen perustuvaksi työehtosopimusta paremmaksi palvelussuhteen ehdoksi, jota työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä tarkoitetaan. Jutussa ei ole tuotu esiin, että Koposella ja Hosiokoskella olisi edellä mainitun palkkaluokantarkistuksen perusteella velvollisuus siirtyä noudattamaan työaikalain mukaista työaikaa. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen vahvistaa, että atk-kirjoittajilla Berit Koposella ja Sinikka Hosiokoskella on oikeus edelleen noudattaa Turun yliopistollisessa keskussairaalaliitossa noudatettavaa toimistotyöaikaa. Jutun laatuun katsoen saa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV kuitenkin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.