23.7.1981

8 § Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden perustuntipalkat ovat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Sen mukaan poikkeaako työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka työtehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 15 % korkeampi palkka kuin 3. kohdan mukaisesti määrätty perustuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelu on perustuttava 8 §:n 3 tai 6 kohtien mukaisiin perustuntipalkkoihin (työkohtaisiin tuntipalkkoihin).

Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta tms. tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Erilliset lisät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 155 penniä ja yövuorossa 280 penniä kaikissa palkkaryhmissä ja paikkakuntaluokissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Gyproc Oy:n työntekijät olivat esittäneet työnantajalle loka-marraskuun vaihteessa 1980 neuvotteluja työntekijöiden palkoista. Vaatimukset oli yksilöity kirjallisesti ja niitä oli esitetty muun muassa luottamusmiesten allekirjoittamassa kirjelmässä. Kun työnantaja oli kahdessa neuvottelussa todennut, ettei ollut perusteita vaadituille korotuksille, yrityksen lähes kaikki noin 80 työntekijää olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiin olleet lakossa marraskuun 27 päivän 1980 illasta seuraavan päivän iltaan sekä edelleen marraskuun 30 päivän illasta joulukuun 1 päivän iltaan. Lakkoon, joka oli siis kestänyt 2 täyttä vuorokautta, oli ottanut osaa työvuorojensa puitteissa vastaajaliiton jäsenyhdistyksen Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 232 r.y:n työpaikalle asettamat kolme osaston luottamusmiestä sekä 27. ja 28.11.1980 välisenä aikana myös ammattiosaston puheenjohtaja. Osasto vastasi sanottujen edustajiensa osallistumisesta lakkoihin. Osasto ei ollut muutoinkaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kanteeseen vastatessaan Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että tehtaan 3-vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden palkkaus oli jäänyt jälkeen tehtaan muiden työntekijöiden ansioista. Myös tehtaalla sovellettu tuotantopalkkiosopimus vaati rakenteellista muutosta. Niin ikään työntekijät olivat katsoneet, että tehtaalla käytössä ollut ikälisäjärjestelmä sisälsi epäkohtia. Kun työnantaja kuitenkin oli käydyissä neuvotteluissa suhtautunut työntekijäpuolen esityksiin kielteisesti, tilanne oli kärjistynyt johtaen työnseisauksiin. Ammattiosaston puheenjohtaja ei ollut osallistunut työtaisteluihin, vaan sopinut jo ennen kanteessa tarkoitettujen vaatimusten esittämistä esimiehensä kanssa siitä, että olisi kysymyksessä olevan työvuoron aikana poissa työstä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 232 on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että sitten kun Gyproc Oy:ssä oli muun muassa luottamusmiesten tekemän kirjallisen vaatimuksen pohjalta lokamarraskuun vaihteessa 1980 neuvoteltu työntekijöiden palkoista, lähes kaikki työpaikan noin 80 työntekijää ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan esittämiinsä palkankorotusvaatimuksiin toimeenpanneet 27.-28.11. ja 30.11.-1.12.1980 kanteessa kerrotut lakot. Työtaisteluihin, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin, on osallistunut kolme Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 232:n työpaikalle asettamaa luottamusmiestä sekä, sen mukaan kuin asiassa on selvitetty, osan aikaa myös ammattiosaston puheenjohtaja, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen ehkäisemiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 232:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Parkkinen, Olin ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.