2.5.1979

1 §

1. Tämä sopimus on voimassa Joroisten kunnan järjestämissä töissä kunnan alueella. Sopimusta on myös sovellettava sellaisiin kunnan alueen ulkopuolella suoritettaviin kunnan töihin joihin on siirretty työntekijöitä Joroisten kunnasta.

2. Sopimuksen työaikaa säätelevät määräykset eivät kuitenkaan koske työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä.

2 §

Kunnan työntekijöiden työsuhteessa Joroisten kuntaan noudatetaan, mitä kulloinkin voimassa olevissa yksityisten alojen työehtosopimuksissa ja niiden palkkahinnoittelussa määrätään.

Edellä olevan mukaan noudatettavat työehtosopimukset ovat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Talonmiehet: Päätoimisten osalta Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta.

7. Koulu- ja laitoshenkilökunta: Maalaiskuntien Liiton suositus.

8. Muut edellä luettelemattomat työt: Maalaiskuntien Liiton suositusta, taikka ellei sitä ole, sitä edellä mainittua työehtosopimusta, jonka piiriin tämä työntekijä lähinnä on katsottava kuuluvaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Tämän työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevien erimielisyyksien syntyessä sopivat asiasta ensisijaisesti asianomaisen laitoksen johtaja ja allekirjoittaneen ammattiosaston edustaja. Elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, ratkaisee asian kunnanhallitus. Riitaisuudet, joista ei täten päästä yksimielisyyteen, voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Suomen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y:n kesken 11.1.1971 tehdyssä maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee maalaiskuntien palveluksessa olevia työntekijöitä jäljempänä eri pykälissä mainituin rajoituksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa kuntainliitoissa, joissa on aikaisemmin ollut voimassa Suomen Kunnallisliiton suosituksen mukainen työehtosopimus sekä niissä kuntainliitoissa, jotka ovat kahden tai kolmen maalaiskunnan perustamia.

2. Sopimus ei koske johtavassa asemassa olevia henkilöitä.

3. Työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin työntekijöihin (työaikalain ulkopuolisiin työntekijöihin) sekä talonmiehiin sovelletaan ainoastaan sopimuksen 2, 11, 15-16 ja 18-28 §:iä, ja lisäksi 10 §:ää, mikäli on kysymys sanotun pykälän 2. pöytäkirjamerkinnässä mainituista työaikalain ulkopuolisista työntekijöistä. Kuitenkaan 18 §:ää ja 19 §:n 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta metsätyöntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 2:

Tämän pykälän 2. ja 3. kohdan ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä ei sovelleta koulutyöntekijöihin, joiden palkkaus määräytyy 12 §:n 2. kohdassa mainitun hinnoittelun mukaan.

Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sen sijaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Tuntipalkka

1. Tuntipalkka aikatyössä määräytyy perustuntipalkkaan ja työkohtaisiin lisiin pohjautuvan työkohtaisen palkan sekä mahdollisten henkilökohtaisten lisien ja olosuhdelisien perusteella.

2. Aikatyössä maksetaan eri ammateissa ja eri laatuisissa töissä tähän sopimukseen liittyvässä palkkahinnoittelussa mainitut perustuntipalkat hinnoittelussa mainittuine lisineen (liite n:o 3). Niissä töissä, joita palkkahinnoittelussa ei ole mainittu, maksetaan vastaavissa tai niihin verrattavissa töissä yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen kesken tehtyjen kulloinkin voimassa olevien työehtosopimusten mukainen palkka. Mikäli niissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut palkat käytäntöön kunnan tai kuntainliiton töissä samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Kuukausipalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat joulukuun 31 päivänä 1970 työehtosopimuksen, työsopimuksen taikka asianomaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, ottaen kuitenkin huomioon mitä 4 §:n 1 ja 2 momentissa on sanottu palkkojen vähimmäiskorotuksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavassa 14.2.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee maalaiskuntien palveluksessa olevia työntekijöitä jäljempänä eri pykälissä mainitun rajoituksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa kuntainliitoissa, joissa on vuonna 1970 ollut voimassa Suomen Kunnallisliiton suosituksen mukainen työehtosopimus, kaikissa maalaiskuntien perustamissa lasten-, kunnallis- ja vanhainkotikuntainliitoissa sekä enintään kolmen maalaiskunnan perustamissa muissa kuntainliitoissa.

2. Sopimus el koske tilapäisiin tehtäviin enintään kolmen kuukauden pituiseksi määräajaksi otettuja työntekijöitä eikä harjoittelijoita.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä kohdassa tarkoitetut työntekijät ja harjoittelijat tulevat työehtosopimuksen piiriin oltuaan vuoden pituisena aikana saman kunnan tai kuntainliiton palveluksessa yhdessä tai useammassa erässä yhteensä kolme kuukautta.

3. Johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin, työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin (työaikalain ulkopuolisiin) työntekijöihin, kotiavustajiin sekä- maataloustyöntekijöihin ja talonmiehiin sovelletaan ainoastaan sopimuksen 2-4 ja 17-31 §:ien määräyksiä sekä lisäksi 5 §:n 2. kohtaa, 9 §:n 1. kohtaa ja 12 §:n 2. ja 3. kohtia, mikäli on kysymys sanotuissa kohdissa tarkoitetuista työntekijöistä. Edelleen tässä kohdassa tarkoitettuihin työntekijöihin noudatetaan soveltuvin osin 13-6 §:ien mukaisia palkkausperusteita. Kuitenkaan 13-16 §:iä, 19 §:ää, 20 §:ää ja 21 §:n 1. ja 2. kohtia ei sovelleta metsätyöntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Tuntipalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Kuukausipalkka

1. Työntekijöille, joiden palkka on sovittu kuukaudelta, maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite 3) ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kuukausipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Tämän työehtosopimuksen alaisen osapäivätyötä suorittavan tai muutoin keskimäärin alle 40 viikkotyötuntia tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävän hinnoittelun mukaista kuukausipalkkaa samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa lyhyempi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 3

Palkkahinnoittelu I

Kuukausipalkkaisten työntekijäin ohjepalkat 1.4.1972 lukien

Nimike 1.4.1972-31.3.1973 I pkl mk II pkl mk III pkl mk

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat kunnan tai kuntainliiton palveluksessa 31.3.1972, tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat 31.3.1972 työehtosopimuksen, työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän, lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, kuitenkin ottaen huomioon, mitä edellä on määrätty palkkojen vähimmäiskorotuksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavaan 18.4.1973 allekirjoitettuun työehtosopimukseen ja sen allekirjoituspöytäkirjaan sisältyvät vastaavat määräykset. Työehtosopimukseen sisältyy lisäksi uutena muun ohella seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Kuukausipalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä ja tästä johtuen mikään hinnoittelussa mainittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään niin kuukausipalkka lasketaan kuhunkin työhön käytettävän keskimääräisen työajan mukaisessa suhteessa asianomaisia tehtäviä vastaavan nimikkeen mukaisesta palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton (KTV), Akava r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n kesken 18.4.1974 tehdyssä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin ( työaikalain ulkopuolisiin ) työntekijöihin sekä maataloustyöntekijöihin ja talonmiehiin sovelletaan ainoastaan työehtosopimuksen 2-4 ja 18-30 §:n määräyksiä sekä lisäksi soveltuvin osin 5 §:n 2. kohtaa, 13 §:n 1. kohtaa ja 16 §:n 2. ja 3. kohtia, mikäli on kysymyksessä sanotuissa määräyksissä tarkoitettu työntekijä. Tässä kohdassa tarkoitettuihin työntekijöihin noudatetaan myös 17 §:n mukaisia palkkausperusteita soveltuvin osin. Kuitenkaan 17 §:ää ja 20 §:ää ei sovelleta metsätyöntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 § Vuorotyölisä, ilta- ja yötyökorvaus sekä lauantaityökorvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Palkkaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maalaiskuntien työntekijäin ( toimihenkilöiden ) palkkausta koskevat määräykset

6. Työntekijöille, joiden palkka on sovittu kuukaudelta, maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite 3) ilmenevä asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kuukausipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Kuukausipalkka määritellään palkkahinnoittelun puitteissa siten, että palkan suuruuteen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon työntekijän työkyky, ammattitaito ja samassa ammatissa tai työssä aikaisemmin palveltu aika sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä eikä tästä johtuen mikään hinnoittelussa mainittu nimike vastaa hänen tehtäviään, niin kuukausipalkka lasketaan kuhunkin työhön käytettävän keskimääräisen työajan mukaisessa suhteessa asianomaisia tehtäviä vastaavan nimikkeen mukaisesta palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13. Tämän työehtosopimuksen alaisen osapäivätyötä suorittavan tai muutoin keskimäärin alle 40 viikkotyötuntia tekevän työaikalain alaisen kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on sellaisessa suhteessa täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävästä hinnoittelun mukaisesta kuukausipalkasta kuin tämän työehtosopimuksen liitteestä ilmenee (liite n:o 4). Samassa suhteessa määräytyy myös sellaisen työntekijän palkka jonka suoritettavana olevassa työssä noudatettavasta säännöllisestä työajasta on muussa laissa säädetty tai työehtosopimuksella määrätty

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat maalaiskunnan tai kuntainliiton palveluksessa 31.3.1974 tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat 31.3.1974 työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän, lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla ottaen kuitenkin huomioon, mitä edellä on määrätty palkkojen vähimmäiskorotuksista.

9 §

Sovittiin, että vähemmän kuin 20 tuntia viikossa säännöllistä työaikaa tekevien kuukausipalkkaisten työntekijäin palkkaa tarkistetaan 1.4.1974 alkaen siten että se vastaa viikkotyöajan mukaista suhteellista osuutta kuukausipalkkahinnoittelun ao. nimikkeen mukaisesta alkupalkasta, kuitenkin siten, että korotus on vähintään viikkotyöajan mukainen suhteellinen osuus edellä 5 ja 6 §:issä mainituista yleiskorotuksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Suomen Kaupunkiliitto r.v:n, Suomen Kunnallisliitto r.y:n, Finlands Svenska Kommunförbund r.f:n sekä Suomen Kunnallisten Työntekijäin ja Viranhaltijain Liitto r.y:n kesken 17.1.1971 tehdyssä talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevassa suositussopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa neljän viikon jaksona 20 viikon pituisena kevät- ja kesäkautena sekä keskimäärin 44 tuntia viikossa neljän viikon jaksona 32 viikon pituisena syysja talvikautena samana 52 viikon pituisena ajanjaksona.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 42 1/2 tuntia viikossa kahdeksan, kahdentoista taikka enintään kuudentoista viikon pituisena tasoittumisajanjaksona. Säännöllinen työaika ei saa kuitenkaan yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona ylittää 56 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Vapaapäiväjärjestelyt

Talonmiehen työaikaa järjestettäessä noudatetaan keskimäärin viisipäiväistä työviikkoa, mikäli tämä on mahdollista kun otetaan huomioon asianomaisen laitoksen tai muun kiinteistön puitteissa suoritettavat toiminnat ja palvelukset sekä käyttöpäivien asettamat vaatimukset. Niissä tapauksissa joissa keskimäärin 5- päiväiseen työviikkoon ei voida siirtyä, toteutetaan työviikon viisipäiväisyys kuitenkin vuonna 1971 vähintään 18 (kesä) viikon aikana.

Viisipäiväistä työviikkoa noudatettaessa viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan talonmiesten työaikalain mukaisen viikkolevon lisäksi keskimäärin yksi muu vapaapäivä kalenteriviikkoa kohden. Toisen vapaapäivän tulee yleensä käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Mikäli toinen vapaapäivä ei ole kalenterivuorokausi, sen tulee olla 26 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika.

Pöytäkirjamerkintä:

Talonmiehen suostumuksella voidaan viikkolepo siirtää siten kuin talonmiesten työaikalain 9 §:n 2 momentissa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erinäisiä määräyksiä

Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan, mikäli edellä ei ole toisin sanottu, niihin kaupungin/kauppalan/kunnan/kuntainliiton talonmiehen työtä suorittaviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jotka talonmiesten työaikalain 1 §:n mukaan kuuluvat lain soveltamispiiriin. Sopimuksen määräyksiä noudatetaan siitä alkaen, jolloin kaupunginvaltuuston/kauppalanvaltuuston/kunnanvaltuuston/liittovaltuuston tekemä suositussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Edellä 6 §:ssä tarkoitettu korvaus maksetaan kuitenkin taannehtivasti 1.1.1971 alkaen niissä tapauksissa, joissa varallaolosta on sovittu, mutta korvauksen suuruutta ei ole määritelty.

Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräyksistä ei muuta johdu, noudatetaan talonmiesten työaikalain säännöksiä.

Tämän sopimuksen määräyksillä ei huononneta paikallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä eikä talonmiehen kanssa tehdyn työsopimuksen taikka aikaisemman lainvoimaisen päätöksen mukaisia palvelussuhteen ehtoja.

Sellaisille sivutoimisille talonmiehille, joiden keskimääräinen viikkotyöaika on enintään 22 tuntia, annetaan 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toisaalta Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton kesken 5.6.1973 tehdyssä talonmiehen työtä tekeviä kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee talonmiesten työaikalain alaisia, talonmiehen työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä.

Talonmieheen, jonka säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin enintään 22 tuntia, sovelletaan ainoastaan sopimuksen 12 §:n määräystä.

2. Talonmiesten palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan muutoin talonmiesten työaikalain sekä voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tai kunnallisten työehtosopimusten määräyksiä siinä laajuudessa kuin mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Sivutoimisen talonmiehen viikkolepo

Sellaiselle sivutoimiselle talonmiehelle, jonka keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on enintään 22 tuntia, annetaan 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n eli nykyisen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välillä ajaksi 1.1.1956-1.4.1957 tehdyssä työehtosopimuksessa ja siihen liittyvässä palkkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen tarkoitus ja laajuus

1. Tällä Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyön tekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään työnantajien ja työntekijöiden kiinteistöjen hoitoa koskevat työ- ja palkkasuhteet.

2. Tämä sopimus ei koske sellaisia kiinteistöjä, joiden liike- ja asuinrakennusten tilavuus on korkeintaan: a) keskuslämmitystaloissa 1500 m3, b) sekataloissa (= osittain keskusja osittain uunilämmitysrakennuksia) 2 000 m3 ja c) uunilämmitystaloissa 3 000 m3.

2 § Paikkakuntaluokittelu ja työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kiinteistötyöntekijäin pistepalkat ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talonmiesten palkkamittaukset eri paikkakunnilla suoritetaan työnantajain- ja työntekijäin järjestöjen valitsemien henkilöiden avulla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Palkkahinnoittelun laajuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Tässä palkkahinnoittelussa mainituista tehtävistä suoritettavan palkan määräämiseksi annetaan eri töille pistearvot seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Lämmitys

-koksilla, puulla tai turpeella: yhtä kattilan tulipintaneliömetriä kohden 1 piste kuukaudessa.

-öljyllä tai kaasulla: yhtä kattilan tulipintaneliömetriä kohden 0.5 pistettä kuukaudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Lämpimänveden valmistus ym.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakkapalkkoina maksetaan:

-halkojen pinoamisesta maksetaan 30 mk m3:ltä, jos pino ei ole 2 m korkeampi. Jos pinoaminen suoritetaan yli 2 m korkeudelle, maksetaan siitä 40 mk m3:ltä 4 m korkeuteen saakka.

-jos keskuslämmityslaitosta lämmitetään puilla, suoritetaan tästä erikseen korvausta 15 mk käytetyltä kuutiometriltä. Jos lämmitykseen käytetään koneturvetta, suoritetaan siitä erikseen korvausta 40 mk tonnilta ja lämmitettäessä pistoturpeilla 90 mk tonnilta. Jos erimielisyyttä syntyy siitä, onko turve kone- vaiko pistoturvetta ratkaisevat viranomaisten määräykset.

-halkojen kärräyksestä polttoainesuojan ulkopuolella maksetaan matkan ollessa 5-45 metriä 20 mk m3:ltä. Kärräysmatkan ollessa yli 45 metriä ei puiden siirto kuulu talonmiehen tehtäviin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman luontoiset määräykset on samojen liittojen kesken tehdyissä seuraavissakin vastaavissa työehtosopimuksissa, joiden nimenä on vuodesta 1959 ollut Kiinteistöalan yleinen työehtosopimus ja vuodesta 1966 lähtien Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus.

Matti Paappanen on Joroisten kuntaa vastaan Varkauden kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa ilmoittanut olleensa ajan 1.1., oikeastaan 1.8.1956-31.7.1975 Joroisten kunnan Maaveden kansakoulun talonmiehenä. Hänen tullessaan tehtävään oli sen työaika ollut neljä tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Tämän työajan oli Maaveden koulun johtokunta, jonka toimintaan asia kuului, vahvistanut hänen edeltäjiensä aikana. Kunta oli kuitenkin maksanut hänelle palkan liian pienen tuntimäärän mukaan. Paappanen oli sitä paitsi joutunut tekemään suuren määrän ylitöitä, jotta koulu olisi tullut hoidetuksi. Mitään ylityökorvauksia kunta ei ollut kuitenkaan maksanut vedoten siihen, ettei Paappaselle ollut annettu ylitöistä eri määräystä. Työaikansa perusteella Paappanen tuli talonmiesten työaikalain alaiseksi. Joroisten kunnan ja Joroisten kunnan henkilökuntayhdistyksen kesken 27.1.1968 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaan päätoimisten talonmiesten osalta oli soveltuvin osin noudatettava kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta. Eri työehtosopimuksissa oli määräykset siitä, ettei saavutettuja etuja saanut huonontaa, joten Paappasella oli tälläkin perusteella myös 1.1.1971 jälkeen oikeus 28 viikkotunnin perusteella määräytyviin palkkaetuihin. Kunkin työehtosopimuksen mukaisiin saataviin voitiin soveltaa vain sen työehtosopimuksen vanhentumisaikamääräyksiä ja kiinteistöalan sopimuksen mukaisiin vaatimuksiin siten vain 10 vuoden yleistä vanhentumisaikaa, jonka edellyttämät muistutukset kattilalisistä ynnä muista korvauksista Paappanen oli aikanaan antanut.

Näillä perusteilla Paappanen on vaatinut ajalta 1.1.1971 alkaen, jolloin talonmiesten työaikalaki tuli voimaan, työsuhteensa päättymiseen asti palkkaa siten, että tuntipalkka maksettaisiin 365 päivältä vuodessa ja neljältä tunnilta päivässä, sekä viikkolepokorvauksia, vapun ja itsenäisyyspäivän sekä pääsiäis-, juhannus- ja jouluaaton palkkaa ynnä lomaltapaluurahaa samoin kuin odotusajan palkkaa kuudelta päivältä, ylityökorvauksia vuodelta 1975 ja työehtosopimusten mukaista kattilalisää vuodesta 1963 lähtien sekä polttorahaa ja korvausta halkojen pinoamisesta ja kärräyksestä vuodesta 1957 lähtien eli yhteensä, kuin kunnan maksama palkka vähennetään, 42 244 markkaa 52 penniä ynnä korkoa ja työsopimuslain 51 §:n mukaista korvausta työsuhteesta johtuvan palkan viivästymisestä 3 000 markkaa.

Kanteeseen vastatessaan Joroisten kunta on kiistänyt kanteen sekä määrältään että perusteeltaan. Ennen kunnallisen virkaja työehtosopimuslainsäädännön voimaan tuloa 1.12.1970 kukin kunta sai itsenäisesti sopia työntekijöittensä kanssa näitä koskevista palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Ainoa lainkohta, joka tuolloin sitoi kuntaa talonmiesten osalta, oli asetus talonmiehen työtä tekevän työntekijän viikkolevosta (376/60). Uusi työsopimuslaki (320/70) tuli voimaan 1.1.1971, ja samalla tuli noudatettavaksi tämän lain 17 §:n yleissäännös työnantajan velvollisuuksista, mutta samanaikaisesti astuivat voimaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tekemät kunnalliset työehtosopimukset, joita oli noudatettava Paappasen työsuhteessa. Näitä työehtosopimuksia koskevista erimielisyyksistä oli neuvoteltava sopimusten mukaisessa järjestyksessä ja niissä mainittujen määräaikojen puitteissa, ja ellei riitaa nain saatu ratkaistuksi, kuului sen tutkiminen työtuomioistuimelle. Näin ollen olisi kihlakunnanoikeuden jätettävä kanne tutkimatta siltä osin kuin oli kysymys ajasta vuodesta 1971 lähtien; vain työsopimuksen ehdot voitiin tutkia kihlakunnanoikeudessa.

Itse asiasta Joroisten kunta on lausunut, että Paappanen oli tullut vuonna 1956 kunnan palvelukseen sivutoimiseksi talonmieheksi silloin sovitusta 15 400 vanhan markan kuukausipalkasta. Mitään työtuntimäärää ei hänelle silloin vahvistettu, koulun johtokunnan päätös hänen edeltäjänsä tuntimäärästä ei koskenut häntä, eikä asia edes kuulunut johtokunnan toimivaltaan. Työsuhteen osa-aikaisuus selvisi kuitenkin 1.2.1956 vahvistetusta Maaveden koulun vahtimestarin ohjesäännöstä. Vasta 1.5.1974 lukien hänen työaikansa oli vahvistettu neljäksi tunniksi päivässä. Kuitenkaan ei hänen tuolloin edellytetty työskentelevän kuutenakaan päivänä viikossa. Liioin ei hänen työhön tullessaan vuonna 1956 ollut seitsemän päivän työviikkoa. Näistä syistä Paappanen oli sivutoiminen talonmies. Vuonna 1971 oli tosin sovittu, että työaika oli neljä tuntia päivässä, mutta kunta ei ollut huomannut, että aika koski vain viittä päivää viikossa. Kantajan mainitseman paikallisen vuonna 1968 solmitun työehtosopimuksen mukaan sovellettiin vain päätoimisiin talonmiehen kiinteistöalan työehtosopimusta kun taas muiden talonmiesten palkkaukseen oli sovellettava silloisen Maalaiskuntien liiton suositusta. Kattilalisästä ja halkojen käsittelystä maksettava korvaus perustuivat kiinteistöalan työehtosopimukseen, jota ei ollut sovellettava sivutoimiseen talonmieheen, Maalaiskuntien liiton suosituksessa ei näistä ollut määräyksiä. Talonmiesten työaikalain 13 §:n mukaan oli oikeus useisiin vaadittuihin erilliskorvauksiin sitä paitsi jo vanhentunut. KTV:n ja sen paikallisyhdistyksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena oli kunta lupautunut maksamaan Paappaselle 28 viikkotunnin mukaan lasketun palkan erotuksen eli 2 810 mk edellyttäen, että Paappanen kirjallisesti katsoisi kiistan loppuun käsitellyksi; mutta kun Paappanen ei ollut tuollaista sitoumusta antanut, ei ehdollisesti annettu suostumus enää sitonut kuntaakaan.

Asianosaiset ovat esittäneet kirjallisia todisteita ja vastaaja kuulustuttanut todistajana Joroisten kunnansihteeriä.

Kihlakunnanoikeus on 2.9.1976 tekemällään välipäätöksellä katsonut asian ratkaisemisen edellyttävän erityistä työehtosopimusasiain tuntemusta ja pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon kaikista seikoista, jotka koskevat jutussa mainittujen ja esitettyjen työehtosopimusten soveltamista kysymyksessä olevassa tapauksessa.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:lle, Joroisten kunnanhallitukselle, Joroisten kunnan henkilökuntayhdistykselle, Suomen Kiinteistötyönantajain Liitolle ja Kiinteistötyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on muun ohella lausunut, että lausuntopyynnössä tarkoitetussa jutussa työehtosopimuslain nojalla noudatettavana työehtosopimuksena tuli 1.1.1971 alkaen kysymykseen ainoastaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n välinen työehtosopimus, ellei 27.1.1968 tehdystä paikallisesta työehtosopimuksesta työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin huomioon ottaen muuta johtunut. Edellä mainitun paikallisen työehtosopimuksen voimassaolon oli kuitenkin ilmoitettu päättyneen 31.12.1971. Viimeistään mainitusta ajankohdasta alkaen työehtosopimuslain nojalla sovellettavana työehtosopimuksena tuli siis kysymykseen ainoastaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n välinen työehtosopimus. Myös työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tarkoittamana asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisena työehtosopimuksena tuli kysymykseen ainoastaan edellä mainittu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n välinen työehtosopimus, koska lausuntopyynnön tarkoittamassa asiassa oli kysymys kunnallisen koululaitoksen palveluksessa olevan talonmiehen työsuhteen ehdoista. Kunnallista alaa ts. kunnallisen työnantajan palveluksessa toimimista oli pidettävä työsopimuslain tarkoittamana asianomaisena alana sinänsä, ja talonmiehet muodostivat vain erään tämän alan sisällä olevan työntekijäryhmän. Muunlainen asianomaisen alan tulkinta veisi loogiseen ja käytännöllisen mahdottomuuteen. Kunnan toimialan ja kunnallisten toimintojen moninaisuuden huomioon ottaen tulisivat sopimusvaltuuskunnan tulkinnasta poikettaessa kuntatyönantajan noudatettaviksi miltei kaikki valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset siltä osin kuin ne tarjoaisivat kunnallisia työehtosopimuksia parempia etuuksia. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kuntien ja kuntainliittojen puolesta kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain (670/1970) nojalla tekemät ensimmäiset työehtosopimukset olivat tulleet voimaan ja kuntia sitoviksi 1.1.1971 alkaen, ellei kunta työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin huomioon ottaen ollut ollut sidottu toiseen aikaisemmin tehtyyn työehtosopimukseen. Talonmies Paappasen osalta oli edellä esitetyin varauksin Joroisten kunnan noudatettavaksi 1.1.1971 lukien tullut maalaiskuntia ja eräiden pienten kuntainliittojen työntekijöitä koskeva työehtosopimus. Kuten työehtosopimuksen 1 §:stä ilmeni, ei esim. työehtosopimuksen kuukausipalkkaa koskevaa 12 §:n määräystä sovellettu talonmiehiin, vaikkakin työehtosopimuksen voimaan tullessa kuntien palveluksessa olevat talonmiehet kuten talonmies Paappanenkin miltei poikkeuksetta olivat olleet kuukausipalkkaisia. Talonmies-nimikettä ei näin ollen myöskään esiintynyt 12 §:ään liittyvässä työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n välisen ensimmäisen työehtosopimuksen voimaan tullessa tilanne oli vielä ollut niin selkiintymätön, että talonmiesten palkkaus oli pääsäännön mukaan jätetty sen varaan mitä työsopimuksin asiasta oli sovittu tai mitä mahdollisten kuntakohtaisten työehtosopimusten mukaan oli työsuhteen ehdoksi muodostunut. Sen sijaan jo seuraavan, 1.4.1972 voimaan tulleen maalaiskuntien ja eräiden kuntainliittojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan talonmiehiin sovellettiin myös kuukausipalkkaa koskevaa määräystä eli työehtosopimuksen 15 §:ää. Talonmies-nimike oli myös otettu työehtosopimuksen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaan palkkahinnoitteluliitteeseen. Myös tämän jälkeen tehdyissä sopimuksissa talonmies-nimike oli aina kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa palkkahinnoitteluliitteessä. Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle, jonka palkka oli sovittu kuukaudelta, maksettiin yleensä työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteestä ilmenevä asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kuukausipalkka. Mikäli työntekijä taas suoritti useampia tehtäviä eikä mikään hinnoittelussa mainittu nimike tämän vuoksi vastannut hänen tehtäviään, kuukausipalkka laskettiin kuhunkin työhön käytettävän keskimääräisen työajan mukaisessa suhteessa asianomaisia tehtäviä vastaavan nimikkeen mukaisesta palkasta. Tätä periaatetta oli käytännössä noudatettu jo vuonna 1971 voimaan tulleen työehtosopimuksen osalta, vaikka nimenomainen määräys oli ensimmäisen kerran otettu vasta 1.4.1973 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen.

Edellä mainittu työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli kokonaiskorvaus työntekijän työstä, eikä siihen kuulunut esimerkiksi Paappasen kanteessa mainittuja kattilalisiä tai vastaavia. Vuoden 1975 huhtikuun alusta alkaen oli kuitenkin myös maalaiskuntien kuukausipalkkaisille päätoimisille työntekijöille maksettu alkupalkan lisäksi palvelusaikalisiä.

Huhtikuun alusta 1972 voimaan tulleen työehtosopimuksen 15 §:n 5 momenttiin sisältyi määräys osapäivätyötä tai muutoin vajaata työaikaa tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määräytymisperusteista. Tällaisen työntekijän palkka oli täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävää hinnoittelun mukaista kuukausipalkkaa samassa suhteessa alempi kuin työaika oli täyttä työaikaa lyhyempi. Vuoden 1974 huhtikuun alusta alkaen määräytyi tällaisen osapäiväisen työntekijän palkka pääsääntöisesti työehtosopimukseen liittyvän erityisen osaaikataulukon mukaisesti. Koska Paappanen esitetyn selvityksen nojalla oli ilmeisesti ollut osa-aikainen, kuukausipalkkainen työntekijä, olisi myös häneen tullut noudattaa osa-aikaisia työntekijöitä koskevaa määräystä.

Vuoden 1971 alusta voimaan tulleessa työehtosopimuksessa oli talonmiehiin sovellettavien määräysten joukossa mainittu myös sopimuksen 11 § eli tuntipalkkaa koskeva määräys, muttei tällä tarkoitettu, että talonmiesten palkkaus yleensä määräytyisi tuntipalkan mukaan, vaan tilanne oli juuri päinvastainen. Tämä ilmeni selvästi siitäkin, että talonmiehet oli vuoden 1972 sopimuksista alkaen mainittu kuukausipalkkaisten palkkahinnoitteluliitteessä, mutta ei 1971 sopimuksen osalta eikä myöhemminkään tuntipalkkaisten hinnoitteluliitteessä. Viittaus 11 §:ään lienee tullut talonmiehiin sovellettavien määräysten joukkoon lähinnä siitä syystä, että samassa 1 §:n 3 kohdassa oli luettelo niistä sopimuksen määräyksistä, joita sovelletaan paitsi talonmiehiin myös muihin työaikalain ulkopuolisiin työntekijöihin. Mikäli joku talonmies kuitenkin poikkeuksellisesti oli otettu tuntipalkkaiseksi työntekijäksi, tuli häneen tietysti soveltaa mainitun 11 §:n määräyksiä. Tällöin oli kuitenkin otettava huomioon, että tuntipalkkaisia koskeva hinnoitteluliite vuoden 1973 huhtikuun alusta voimaan tulleeseen työehtosopimukseen asti oli erittäin karkeajakoinen. Tämän vuoksi käytettiin työntekijöitä palkkaryhmiin sijoitettaessa usein rinnastusmenettelyä eli katsottiin voitiinko työntekijän työtä verrata johonkin palkkaryhmittelyssä mainittuun nimikkeeseen jolloin palkka määräytyi rinnastettavan ryhmän mukaan. Vain harvoin eli niissä tapauksissa, joissa palkkahinnoitteluliitteestä ei edellä esitetyin tavoinkaan löytynyt työntekijän työtä vastaavaa tuntipalkkaa tuli sovellettavaksi 11 §:n 2 kohdan toisen virkkeen menettely. Paappasen palkkauksen osalta allekirjoituspöytäkirjan määräyksellä parempien palvelussuhteen ehtojen säilyttämisestä oli ilmeisesti merkitystä vasta 1.4.1972 alkaen, jolloin talonmiesnimike oli otettu kuukausipalkkaisia koskevaan hinnoitteluliitteeseen ja kuukausipalkkamääräys tullut noudatettavaksi talonmiestenkin osalta.

Mikäli Paappaselle 31.3.1972 maksettu palkka 1.4.1972 voimaan tulleella yleiskorotuksella lisättynä ylitti hänelle työehtosopimuksen mukaan 1.4.1972 kuuluvan palkan, erotus oli hänelle maksettava henkilökohtaisena palkanlisänä, joka oli markkamääräinen. Henkilökohtaisen palkanlisän määrään eivät palkoissa myöhemmin tapahtuvat yleiskorotukset vaikuttaneet, mutta kuoppakorotuksen luonteiset palkantarkistukset vähensivät henkilökohtaisen palkanlisän määrää.

Maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.1.1971-31.3.1972 työaikamääräyksiä (3-10 §) ei miltään osin sovellettu talonmiehiin, ei myöskään myöhempien kuukausi- ja tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevien työehtosopimusten työaikamääräyksiä. Työaikamääräyksiin kuuluvat paitsi varsinaiset työ- ja lepoaikoja sekä yli- ja lisätyötä koskevat määräykset myös esimerkiksi määräykset erillisen korotuksen maksamisesta tiettyinä arkipyhinä eli pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona suoritetusta työstä. Näin ollen talonmiesten työaika oli 1.1.1971 määräytynyt sen mukaan mitä asiasta oli paikallisesti sovittu tai mitä talonmiesten työaikalaki tai joku muu laki, kuten esimerkiksi laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä määräsi noudatettavaksi. Vuoden 1971 toukokuun jälkeen tilanne oli kuitenkin muuttunut, sillä 17.5.1971 kuntien keskusjärjestöt ja KTV olivat tehneet suositussopimuksen talonmiesten työaikajärjestelyistä. Mikäli asianomaisen kunnan kunnanvaltuusto teki päätöksen mainitun sopimuksen hyväksymisestä, oli kunnan tullut noudattaa sopimuksen määräyksiä talonmiesten työaikajärjestelyjen osalta siitä alkaen, kun kunnanvaltuuston sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös sai lainvoiman. Mikäli taas kunnan tai kuntainliiton valtuusto ei katsonut aiheelliseksi hyväksyä sopimusta, olivat talonmiesten työaikajärjestelyt jääneet edelleenkin sen varaan, mitä talonmiesten työaikalaki asiasta määräsi noudatettavaksi tai mitä työsopimuksin asiasta oli sovittu. Sittemmin olivat kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja KTV 5.6.1973 tehneet talonmiesten työaikajärjestelyistä virka- ja työehtosopimuksen, joka oli tullut voimaan ja kuntia sitovaksi 1.7.1973 alkaen. Suositussopimuksen samoin kuin myöhempienkin talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevien virka- ja työehtosopimusten mukaan oli pääsääntöisesti noudatettavana 5-päiväinen työviikko.

Mainittu suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimukset sisälsivät eräitä poikkeuksia talonmiesten työaikalain säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä ja tästä johtuen myös ylityön laskentaperusteista sekä kuukausipalkan jakajasta mm. ylityökorvauksia laskettaessa. Sopimuksiin sisältyivät myös mm. määräykset korotetun palkan maksamisesta itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä sekä erilliskorvauksen maksamisesta pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä. Suositussopimusta ei sen enempää kuin myöskään myöhempiä talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevia virka- ja työehtosopimuksia kuitenkaan sovellettu sellaisiin talonmiehiin, joiden säännöllinen työaika sopimuksen mukaan oli keskimäärin enintään 22 tuntia viikossa. Talonmiehille, joiden viikkotyöaika oli enintään 22 tuntia, tuli kuitenkin antaa 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto samoin kuin Joroisten kunnan henkilökuntayhdistys ovat yhtyneet kunnallisen sopimusvaltuuskunnan lausumaan.

Joroisten kunnanhallitus on lausunut muun muassa, että Maaveden kansakoulun johtokunta oli 23.6.1955 ilmoittanut haettavaksi koulun keittäjä-siivooja-lämittäjän toimen mieluummin pariskunnan hoidettavaksi. Yhdistetty palkka eri tehtävistä määrättiin voimassa olleiden taksojen mukaan. Koulun johtokunta oli 10.7.1955 päättänyt valita toimeen Toini ja Matti Paappasen. Matti Paappasen tullessa kunnan palvelukseen elokuussa 1956 oli hänen palkakseen sovittu 15 400 markkaa kuukaudessa. Joroisten kunnan kansakoululautakunnan 1.2.1956 vahvistamasta Maaveden koulun vahtimestarin ohjesäännöstä ilmeni, että toimi oli osa-aikainen: "3. Kun lämmittäjä-talonmiehen (vahtimestarin) toimi ei ole työaikalain alainen, eikä toimenhaltijalle kuulu vapaapäiviä, annetaan hänelle vapaapäivien korvauksena yksi päivä (toimen puolipalkkaisuudesta johtuen) kuukaudelta vuodessa." Palkkauksen osalta mainitussa ohjesäännössä todettiin, että siinä noudatetaan kunnanhallituksen tai valtuuston vahvistamia palkkoja. Palkkamääriä oli tarkistettu Maalaiskuntien Liiton suositusten mukaisesti. Työaikaa ei Paapaselle ollut työsopimusta tehtäessä vahvistettu. Kunnanhallitus oli 29.4.1974 vahvistanut sivutoimisen talonmiehen Matti Paappasen päivittäiseksi työajaksi 1.5.1974 alkaen 4 tuntia.

Joroisten kunnan ja Joroisten kunnan henkilökuntayhdistyksen välillä 27.1.1968 tehdyn paikallisen työehtosopimuksen mukaan päätoimisten talonmiesten osalta noudatettiin Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin, sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta. Joroisten kunnan henkilökuntayhdistys oli 21.9.1971 päättänyt irtisanoa työehtosopimuksen päättyväksi 31.12.1971.

Päätöksellään 21.12.1971 Joroisten kunnanhallitus oli hyväksynyt kunnan ja Joroisten kunnan henkilökuntayhdistyksen välisen työehtosopimuksen 1.1.1971 lukien sovituin ehdoin. Maalaiskuntien ja eräiden kuntainliittojen työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.4.1972-31.3.1973 oli hyväksytty edellä mainittujen osapuolten kesken noudatettavaksi. Edellisen jälkeen oli paikallisneuvotteluin sovittu kunnallisten yleisten työehtosopimusten soveltamisesta.

Työaikalaki ei koskenut talonmiehen töitä. Talonmiehen työtä tekevän työntekijän viikkolevosta annettu asetus, joka tuli voimaan 1.10.1960, oli ainoa lainkohta, joka sitoi kuntaa talonmiesten osalta. Maaveden koulun osa-aikaisen lämmittäjä-talonmiehen (vahtimestarin) vapaapäivien osalta noudatettiin tointa koskevan ohjesäännön määräyksiä. Talonmiesten työaikalakia ei sovellettu työntekijään, jonka säännöllinen viikkotyöaika sopimuksen mukaan on keskimäärin enintään 22 tuntia. Työsopimuslain 17 §:ssä olevan yleissäännöksen nojalla työnantajan velvollisuutena oli noudattaa työsopimuksessa tai työsuhteessa vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.

Työnantaja ei ollut koskaan edellyttänyt, että Paappanen työskentelisi kuutena päivänä viikossa, joten viikkotyöaika oli ollut enintään 20 tuntia. Hänelle ei kunnan taholta myöskään ollut annettu määräystä tehdä ylitöitä. Mikäli häneen soveltuisivat mm. talonmiesten työaikalaki tai työaikalaki ylipäätänsä tulisi huomata näiden lakien säännökset vanhentumisajoista. Kattilalisä ja halkojen käsittelystä maksettava erilliskorvaus taas perustuivat vain kiinteistöalan työehtosopimukseen, jota ei noudatettu sivutoimiseen talonmieheen nähden.

Kunnalla oli ollut oikeus itsenäisesti sopia ja päättää työntekijöittensä kanssa näitä koskevista työsuhteen ehdoista aina kunnallisten yleisten virkaehtosopimusten voimaantuloon saakka, ja näin ollen Matti Paappasen ja Joroisten kunnan väliseen työsuhteeseen oli ajalla 1.8.1956-1.4.1972 noudatettu työsopimuksen sekä kunnan hyväksymien Maalaiskuntien Liiton suositusten mukaisia määräyksiä. Sanottuihin määräyksiin ei sisältynyt Paappasen esittämiä yksityskohtia mm. kattilalisästä ja halkojen käsittelylisästä. Halkojen moninkertaisen käsittelyn johdosta kunnanhallitus oli vuonna 1973 päättänyt suorittaa Matti Paappaselle erilliskorvauksen 1,30 mk/m3. Sanottu korvaus ei perustunut yksityisen alan työehtosopimuksiin. Kunnallisen yleisen työehtosopimuksen tullessa voimaan noudatettiin Paappaseen sivutoimisena talonmiehenä 1.1.1971 alkaen kunnallisen yleisen työehtosopimuksen sosiaalisia etuuksia, kuten vuosilomaa koskevia määräyksiä. Palkkaukseen nähden oli 1.4.1972 alkaen tullut voimaan kunnallinen yleinen työehtosopimus, jonka palkkausta koskevia määräyksiä sovellettiin myös sivutoimiseen talonmieheen työajan mukaisessa suhteessa päätoimisen talonmiehen palkasta.

Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto on lausunut muun muassa, että oli täysin riidatonta, ettei kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus voinut tulla missään vaiheessa sovellettavaksi talonmies Paappaseen työehtosopimuslain nojalla Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton solmimana työehtosopimuksena. Joroisten kunta - sen enempää kuin mikään muukaan kunta - ei ollut koskaan ollut Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton jäsen. Oikeuskäytännössä ei tätä työehtosopimusta ollut myöskään pidetty yleissitovana.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lausunut muun muassa, että jonkin aikaa sen jälkeen, kun vuonna 1956 solmittiin yleinen maata käsittävä työehtosopimus sen ja Suomen Kiinteistötyönantajainliiton välillä, Joroisten kunnan kanssa oli sovittu sen palveluksessa silloin olleiden 17 talonmiehen työsuhteissa noudatettavaksi sanottujen liittojen välistä kiinteistöjen hoitoa koskevaa työehtosopimusta. Yksi edellä mainituista 17:sta talonmiehestä oli Joroisten kunnassa tällöin ollut Matti Paappanen. Edellä olevan perusteella oli Paappasen työsopimus melko pian solmimisen jälkeen ilmeisesti saanut jo mainitun kiinteistöjen hoitoa koskevan työehtosopimuksen ehdot.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n kesken 11.1.1971 solmitun ensimmäisen Maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä olevan määräyksen mukaan oli talonmiehiin sovellettava mm. saman työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohdan sanamuodosta johtuen yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen kesken tehtyjen kulloinkin voimassa olevien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, koska työehtosopimuksessa ei talonmiehen palkkaa ollut erikseen poikkeuksena mainittu. Täten ei kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tekemien sopimusten voimaantulo ollut muuttanut Paappasen kohdalla palkkaussuhteita. Näin ollen oli Paappasen työsopimussuhteessa ollut noudatettava palkkauksen osalta kulloinkin voimassa olleita Kiinteistötyöntekijäin liiton työehtosopimuksia ja lisäksi asetusta talonmiehen työtä tekevän työntekijän viikkolevosta sekä talonmiesten työaikalakia. Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset osoittivat kiinteistöalan puheena olevan työehtosopimuksen olevan työsopimuslain 17 §:n tarkoittama yleissitova työehtosopimus. Paappasen työajasta ei ollut sovittu, vaan vain todettu, ettei edellytetty neljää tuntia enempää päivässä, mutta jo vahtimestarin ohjesäännön mainitsemista lukuisista tehtävistä, lähtien puulämmityksestä, joka vaati työtä kattiloiden koosta riippuen 2-4 tunnin välein ja myös yöllä, voitiin todeta, ettei neljän tunnin päivittäinen työaika eikä 5-päiväinen työviikko ollut riittänyt. Seitsemän päivän työviikkoja oli vaadittu jo ohjesäännönkin mukaan, koska vapaapäiviä viikkolepojen korvauksena oli annettu yksi päivä kuukaudelta vasta vuosiloman päätteeksi. Vuoden 1960 viikkolepoasetuskin antoi sivutoimiselle talonmiehelle joka toinen viikko vapaapäivän, mutta tässä ei ollut saatu ohjesäännön perusteella ainoatakaan. Talonmiesten työaikalain soveltamisen edellyttämä 22 tunnin raja oli tullut runsaasti ylitetyksi, joten Paappanen oli kuulunut mainitun lain piiriin. Viikkolepovaateiden osalta oli olemassa silloinen sosiaaliministeriön tulkinta joka edellytti, että kun viikkolepoa ei saanut pitää, jokaista pitämätöntä viikkolepoa kohti tuli maksaa 5 § palkasta. Kunnallisen puolen työehtosopimuksilla ei ollut merkitystä Paappasen palkkavaateiden osalta. Tämä johtui muun muassa siitä, että työtunteja ei ollut tiedossa, sekä siitä, että oli kysymys urakkatyöstä, josta ei kunnallisen puolen sopimuksissa ollut urakkanormejakaan. Jäljelle jäivät näin ollen vain kiinteistöalan työehtosopimukset, talonmiesten työaikalaki ja viikkolepoasetus. Kiista päivittäisestä työajasta oli kihlakunnanoikeuden selvitettävä.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Sen mukaan kuin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoista selviää, on Joroisten kunnan Maaveden kansakoulun johtokunta 22.6.1955 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut kansakoulun keittäjä-siivooja-lämmittäjän toimen haettavaksi. Ilmoituksen mukaan toimi annettiin mieluummin sellaisen pariskunnan hoidettavaksi, jonka vaimo hoitaa koulun keittolan ja siivouksen sekä osallistuu lämmitykseen ja jonka mies on keskuslämmityksen hoitoon ja pienempien remonttien suorittamiseen pystyvä. Ilmoituksen mukaan yhdistetty palkka eri tehtävistä määrätään voimassa olevien taksojen mukaan. Luontoisetuna on asuntona kamari ja keittiö valoineen ja lämpöineen. Kansakoulun johtokunta on kokouksessaan 10.7.1955 pöytäkirjan 2 §:n kohdalla suorittanut sanotun ilmoituksen perusteella koulun vahtimestarin vaalin. Toimeen on yksimielisesti valittu Toini ja Matti Paappanen. Maaveden kansakoulun vahtimestarin ohjesäännössä, sellaisena kuin se oli vahvistettu noudatettavaksi kunnan kansakoululautakunnassa 1.2.1956, sanotaan että kun lämmittäjä-talonmiehen (vahtimestarin) toimi ei ole työaikalain mukainen eikä toimenhaltijalle kuulu vapaapäiviä, annetaan hänelle vapaapäivien korvauksena yksi päivä (toimen puolipalkkaisuudesta johtuen) kuukaudelta vuodessa, laskettuna siten kuin vuosiloman antamisesta on säädetty, mikä vapaa-aika lisätään hänelle tulevaan vuosilomaan. Ohjesäännön 9 §:n mukaan palkkauksessa noudatettiin kunnanhallituksen tai -valtuuston vahvistamia palkkoja. Paappasen palkan oltua hänen palveluksensa alkaessa 15 400 vanhaa markkaa kuukaudessa on palkkaa kunnan ilmoituksen mukaan korotettu Maalaiskuntien Liiton suositusten mukaisesti. Paappasen työaikaa ei työsopimusta tehtäessä ole vahvistettu. Kunnanhallitus on 29.4.1974, kuultuaan Joroisten kunnan henkilökunnan yhdistys r.y:tä, päättänyt vahvistaa Paappasen päivittäiseksi työajaksi 1.5.1974 alkaen 4 tuntia. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko Paappasen työaika ollut sanotut neljä tuntia viitenä päivänä viikossa niin kuin Joroisten kunta katsoo vai seitsemänä päivänä viikossa niin kuin Paappanen katsoo. Työtuomioistuimen asiana ei ole ottaa lausunnossaan kantaa tähän kysymykseen. Liioin ei työtuomioistuimen asiana ole lausua siitä, onko Paappasen työsopimuksen ehdoksi tullut esimerkiksi edellä mainitun toimenhakuilmoituksen perusteella taikka Joroisten kunnan ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustajien välillä tehdyksi, ei kuitenkaan työehtosopimuksena pidettäväksi ilmoitetun sopimuksen nojalla, että Paappasen työsuhteessa olisi ollut sovellettava kiinteistöjen hoitoa, sittemmin kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevia Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton välisiä työehtosopimuksia.

Joroisten kunnanhallituksen ja Joroisten kunnan henkilökunnan yhdistyksen kesken on 27.1.1968 tehty työehtosopimus, joka on ollut voimassa Joroisten kunnan järjestämissä töissä kunnan alueella ja eräissä tapauksissa sen ulkopuolellakin. Tämän työehtosopimuksen mukaan oli kunnan työntekijöiden työsuhteessa Joroisten kuntaan noudatettava, mitä kulloinkin voimassa olevissa yksityisten alojen työehtosopimuksissa ja niiden palkkahinnoitteluissa määrätään. Työehtosopimuksen mukaan on talonmiehiin ollut sovellettava päätoimisten osalta kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin, sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta. Sopimuksessa luettelemattomiin töihin on taas ollut sovellettava Maalaiskuntien Liiton suositusta, taikka ellei sitä ole, sitä sopimuksen 2 §:ssä mainittua työehtosopimusta, jonka piiriin asianomainen työntekijä on lähinnä katsottava kuuluvaksi.

Sen mukaan kuin työtuomioistuimelle on selvitetty, ei Paappanen ole mainitun työehtosopimuksen voimassaoloaikana ollut Joroisten kunnan henkilökunnan yhdistyksen jäsen. Työehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin mukaan on Joroisten kunnan silti ollut sovellettava työehtosopimuksen määräyksiä vähimmäisehtoina Paappasen työsuhteessa. Työehtosopimuksen osapuolet Joroisten kunta ja Joroisten kunnan henkilökunnan yhdistys ovat kuitenkin, sikäli kuin niiden lausunnot työtuomioistuimessa osoittavat, yhtä mieltä siitä ettei Paappaseen ole työehtosopimuksen viittausmääräysten perusteella ollut sovellettava kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa tästä työehtosopimuksen osapuolten yksimielisestä kannasta. Toisaalta on työtuomioistuimessa selvitetty, ettei edellä mainitussa paikallisessa työehtosopimuksessa tarkoitettua, talonmiehen palkkaukseen sovellettavaa Maalaiskuntien Liiton suositusta ole työehtosopimuksen voimassaoloaikana ollut voimassa. Näin ollen ei työehtosopimuksesta ole johdettavissa sellaisia palkkausmääräyksiä, jotka olisivat sovellettavissa kihlakunnanoikeudessa käsiteltävänä olevan riidan ratkaisemiseen.

Mainitun paikallisen työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä ovat Joroisten kunnassa tulleet sovellettavaksi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan solmimat yleiset kunnalliset työehtosopimukset.

Maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevan vuoden 1971 työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset eivät ole koskeneet talonmiestä. KTV:n ja kuntien keskusjärjestöjen 17.5.1971 tekemän talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevan suositussopin uksen mukaan sopimuksen määräyksillä ei ole huononnettu paikallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä eikä talonmiehen kanssa tehdyn työsopimuksen taikka aikaisemman lainvoimaisen päätöksen mukaisia palvelussuhteen ehtoja. Suositussopimuksen ainoa sivutoimisia talonmiehiä koskeva määräys on velvoittanut antamaan sivutoimisille talonmiehille, joiden keskimääräinen viikkotyöaika oli enintään 22 tuntia, 30 tunnin pituisen yhdenjaksoisen viikkolevon joka toinen viikko. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja KTV ovat talonmiesten työaikalain 19 §:n muututtua niin, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta on saattanut tällaisen sopimuksen tehdä, sopineet kuntia sitovasti virka- ja työehtosopimuksin talonmiesten työaikajärjestelyistä. Samoin kuin suositussopimuksen ei myöskään sittemmin tehtyjen virkaja työehtosopimusten työaikamääräyksiä ole sovellettava talonmieheen, jonka työaika on keskimäärin enintään 22 tuntia viikossa, muutoin kuin siten että hänelle on annettava 30 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.

1.1.1971 voimaan tulleen maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan talonmiehiin on sovellettu ainoastaan tiettyjä työehtosopimuksen määräyksiä. Näihin on kuulunut sopimuksen tuntipalkkoja koskeva 11 §, mutta ei kuukausipalkkoja koskeva 12 §. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja KTV:n yksimielisen kannan mukaan Paappasella on sopimuksen mielessä ollut kuukausipalkka eikä hänen palkkansa suuruutta siten ole määrätty työehtosopimuksessa, ei edes minään viittauksena mihinkään muuhun työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on kuitenkin sovittu, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat 31.12.1970 työehtosopimuksen, työsopimuksen taikka asianomaisen viranomaisen tekemän, lainvoiman saavuttaneen tai saavuttavan päätöksen nojalla ottaen lisäksi huomioon sovitut palkkojen vähimmäiskorotukset. Tämä määräys merkitsee työehtosopimuksen osapuolten kannanottojen mukaisesti työtuomioistuimen mielestä, että vaikka Paappasen työsuhteen ehtojen mukaan hänen palkkaukseensa olisi ollut sovellettava kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen määräyksiä, tuollainen sidonnaisuus on katkennut silloin kun hän on tullut edellä mainitun maalaiskuntien ja kuntainliittojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Sitä palkkaa, johon hänellä (mahdollisesti myös kiinteistöalan työehtosopimusmääräyksiä soveltaen) oli oikeus 31.12.1970, on ollut korotettava kunnallisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaan määräytyvillä yleiskorotuksilla, mutta ei enää sanotun päivän jälkeen millään kiinteistöalan työehtosopimuksesta johtuvalla perusteella.

Myöhempien maalaiskuntien ja eräiden kuntainliittojen työntekijöitä koskevien työehtosopimusten kuukausipalkkahinnoitteluun on sisällytetty talonmies-nimike. Osa-aikaisen talonmiehen palkkaus määräytyy sopimusten mukaan työajan suhteessa kokopäiväisen talonmiehen palkkauksen mukaan. Myös vuosien 1972-1974 työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut määräykset sopimuksen määräyksiä parempien palvelussuhteen ehtojen säilyttämisestä ja vähimmäiskorotusten huomioon ottamisesta näissä tapauksissa, kuukausipalkkojen vähimmäiskorotukset on näissä allekirjoituspöytäkirjoissa määrätty erikseen osa-aikatyöntekijöille.

Edellä on kiinteistöalan työehtosopimusten soveltuvuutta Paappasen työsuhteeseen käsitelty siltä pohjalta, olisiko tällaista sopimusta sovellettava joko Paappasen työsopimuksen jonkin ehdon perusteella tai jonkin Joroisten kuntaa työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen viittausmääräyksen nojalla. Asiassa on edelleen katsottu, että kiinteistöalan työehtosopimus saattaisi 1.1.1971 alkaen tulla sovellettavaksi työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisena työehtosopimuksena. Sopimuksen valtakunnallisuus on työtuomioistuimen käsityksen mukaan riidaton. Siitä, onko sopimus katsottava yleiseksi, ovat sopimuksen osapuolet eri mieltä. Tältä osin on kuitenkin kysymys työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta eikä siten työtuomioistuimen mielestä sellaisesta erityisestä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävästä asiasta, josta työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan vain voi antaa lausuntoja. Samalla perusteella työtuomioistuin sen osalta, onko kysymyksessä asianomaisen alan sopimus, vain viittaa toisaalta siihen, että kysymyksessä oleva kiinteistö tosin kokonsa ja laatunsa puolesta saattaisi kuulua sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin, mutta toisaalta siihen, että sanottuun soveltamispiiriin ei kuulu kuntien hallinnassa olevia kiinteistöjä, koska kuntia sitovat työehtosopimukset tekee kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai vain tämän antamalla luvalla yksityinen kunta eikä kunta siten voi olla sillä tavalla jäsenenä Suomen Kiinteistötyönantajainliitossa,että liiton tekemä työehtosopimus sitoisi kuntaa työehtosopimuslain 4 §:n nojalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Lausunto oli yksimielinen.