5.3.1979

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. (Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

7. Työntekijälle joka toimii varamiehenä kahta tai useampaa ammattia varten, maksetaan parhaimmin palkatun työn mukainen palkka. ( Kts. sov.ohjeet )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A 1-K 1 kausipalkka on vähintään 800 mk.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Varamies

Jos vuorotyöntekijä oman ammattinsa lisäksi joutuu eri vuoroissa olevien toista ammattia tekevien työntekijöiden sairastuessa, ollessa lomalla tai muuten estyneenä suorittamaan toistuvasti näiden töitä, on työntekijää silloin pidettävä varamiehenä ja on hänelle silloin suoritettava vastaava palkka. Samoin on työntekijää pidettävä varamiehenä, jos hän tarvittaessa suorittaa kahta tai useampaa ammattia suorittavien työntekijöiden töitä omaamatta kuitenkaan omaa varsinaista ammattia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot toteavat, että mikäli ns. reservimiehiä käytetään varamiestehtävissä, on näiden ammattinimikkeet ja palkkaus saatettava yhdenmukaiseksi varamiesjärjestelmän kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kausipalkkasopimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen liitteenä oleva kaava on tarkoitettu sekä vakanssilla työskenteleviä että henkilökohtaisilla palkoilla olevia lähinnä C ja D ryhmiin kuuluvia työntekijöitä varten.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäin lukumäärää osoittavaan sarakkeeseen merkitään työntekijäin lukumäärä sopimuksen allekirjoitushetkellä. Tämä lukumäärä saattaa muuttua työehtosopimuskauden aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtailla oli jäteveden selkeytinallas jäätynyt 20.2. ja 25.2.1978 välisenä aikana. Allas oli voitu tyhjentää vasta sään lauhduttua maanantaina 27.2.1978. Altaan pohjalle laskeutunut lietekerros oli ollut poistettava ennen selkeytinaltaan käynnistämistä. Työtä oli teetetty viikon ajan osittain rakennusosaston päivätyöntekijöillä ja osittain puunkäsittelyn vuorotyöntekijöillä. Työtä oli ollut tarkoitus jatkaa viikonlopun ajan, mikäli siihen olisi saatu vuorotyöntekijöitä irroitetuksi tehtaan tuotannollisen toiminnan suuresti kärsimättä. Perjantaina 3.3.1978 oli puunkäsittelystä saatu iltavuoroon kaksi vuorotyöntekijää tähän työhön. Selluloosatehtaalla iltavuoron kaikki vakanssit olivat täynnä ja yksi varamies vapaana. Kun varamiehelle olisi selluloosatehtaalla ollut vain siivoustyötä, oli altaan puhdistaminen katsottu tärkeämmäksi työksi ja esitetty varamiehelle sanottua työtä. Paperiliiton jäsenyhdistyksen Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22 r.y:n asettama selluloosatehtaan luottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut varamiehelle, ettei tämän tarvinnut mennä kysymyksessä olevaan työhön. Asiasta oli keskusteltu työnantajan edustajien ja luottamusmiehen kesken useita kertoja. Työnantajapuoli oli todennut, ettei varamiehellä ollut koulutuksellista estettä sanottuun työhön. Kun myöskään työehtosopimuksen nojalla ei ollut estettä työn antamiseksi varamiehelle, oli häntä noin kello 19 kehotettu ryhtymään sanottuun työhön. Kun varamies oli kieltäytynyt työstä, hänelle oli ilmoitettu palkanmaksun keskeyttämisestä. Läsnä ollut osaston luottamusmies oli ilmoittanut, että tämän seurauksena työntekijät ajaisivat selluloosatehtaan alas. Pääluottamusmies oli kutsuttu tehtaalle ja häntä kehotettu toimimaan niin, ettei työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ryhdytä, vaan asia hoidetaan neuvottelujärjestystä noudattaen. Kuitenkin pääluottamusmies oli noin kello 21 ilmoittanut, että koko tehdas ajettaisiin välittömästi alas, ellei varamiehen palkanmaksun keskeytystä peruta. Tehdas on näin pysähtynyt kokonaan kello 22. Lauantaina 4.3.1978 pääluottamusmies oli puolen päivän aikaan ilmoittanut, että ammattiosaston toimikunta oli päättänyt töiden aloittamisesta mikäli työnantaja peruuttaisi varamiehen palkanmaksun keskeyttämisen eikä osoittaisi varamiehelle töitä selluloosatehtaan ulkopuolella. Jos tilanne ei muuttuisi tältä osin, niin maanantaiaamuna myös ylläpito-osastot ryhtyisivät lakkoon. Maanantaina 6.3.1978 olivat ylläpito-osastojen työntekijät lukuun ottamatta sähköosaston työntekijöitä olleet lakossa. Lakko oli saatu asianomaisten liittojen myötävaikutuksella loppumaan 7.3.1978 kello 6. Lakkoon oli osallistunut tuotantopuolelta noin 350 työntekijää ja ylläpitopuolelta noin 200 työntekijää. Työntekijät olivat sanotuin tavoin toimeenpanemallaan lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa asiassa, joka työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen perusteella kuului työnantajan päätettäviin. Ammattiosasto oli tukenut työtaistelua luottamusmiesten osallistuessakin siihen. Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22:n tuomitsemista hyvityssakkoon työsopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Paperiliitto on lausunut, että 3.3.1978 päivätyönjohtaja oli kehottanut selluloosatehtaan varamiestä ryhtymään jäteveden selkeytinaltaan tyhjennystyöhön selluloosatehtaan ulkopuolella. Kun selluloosatehtaan käyttöpäällikkö oli heti tämän jälkeen soittanut tehtaan pääluottamusmiehelle tiedustellen tämän kantaa varamiehen käyttämiseen, pääluottamusmies oli todennut, että työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetun 16.8.1977 solmitun paikallisen kausipalkkasopimuksen mukaan selluloosatehtaalla oli oltava sovittu määrä varamiehiä työvuoroa kohti ja näiden varamiesten katsottiin kuuluvan vuorovahvuuteen. Varamiesmenettelystä oli lisäksi tehty erillinen sopimus 19.12.1974, ja sen mukaan ryhmään 1 kuuluvien varamiesten, joihin nyt kysymyksessä oleva varamies kuului, lukumäärä oli kiinteä. Edelleen pääluottamusmies oli todennut, ettei varamiestä vakiintuneen paikallisen käytännön mukaan voitu määrätä oman työosastonsa, nyt siis selluloosatehtaan eikä oman työnjohtajansa valtuualueen ulkopuolisiin töihin, koska selluloosatehdas oli normaalisti käynnissä. Samana iltana paikallisten osapuolten edustajat olivat yrittäneet neuvotella asiasta tulokseen pääsemättä. Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut 4.3.1978 aamupäivällä, sen jälkeen kun pääluottamusmies oli ollut yhteydessä Paperiliittoon ja sen edustaja kehottanut ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi. Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut myös kahtena seuranneena päivänä, nimittäin sunnuntaina ja maanantaina. Maanantaina ammattiosaston edustajat olivat olleet useita kertoja puhelinyhteydessä Paperiliiton toimistoon. Samana iltana kello 17 ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut uudestaan päättäen pyrkiä kaikin tavoin asiassa myönteiseen ratkaisuun. Maanantai-iltana kello 22 aikaan voimalaitosta oli alettu käynnistää, ja koko tehdas oli lähtenyt normaalisti käyntiin tiistaina aamuvuorosta alkaen kello 6. Tiistaina 7.3.1978 aamupäivällä oli erimielisyyttä synnyttäneestä kysymyksestä käyty paikallinen neuvottelu, jossa molempien liittojen edustajat olivat olleet läsnä. Sen tuloksena oli todettu, että liitot olivat varamiesjärjestelmän soveltamisesta eri mieltä ja että neuvotteluja jatkettaisiin pääkaupungissa. Sanotuilla perusteilla Paperiliitto on katsonut, että sekä ammattiosasto että liitto olivat täyttäneet velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä.

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että niin kuin sen edellä vastineessaan lausumasta selvisi, Tainionkosken tehtaita koskevan kausipalkkasopimuksen mukaisesti selluloosatehtaalla oli kutakin vuoroa kohden oltava kiinteä määrä ryhmään 1 kuuluvia varamiehiä, kun tehdas oli käynnissä. Tältä osin kausipalkkasopimusta täydensi vuonna 1974 tehty erillinen sopimus varamiesmenettelystä. Määrätessään 3.3.1978 selluloosatehtaan varamiehen tehtaan ulkopuolelle toisen työnjohtajan alaisuudessa suoritettavaan tehtävään Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtaat oli pyrkinyt rikkomaan sanottuja sopimuksia. Paitsi vastoin sopimuksia työnantajan kehotus oli ollut vastoin vakiintunutta paikallista käytäntöä, jonka mukaan selluloosatehtaan ollessa käynnissä sen varamiehiä ei käytetty muiden osastojen alueella ja selluloosatehtaan ulkopuolisten työnjohtajien alaisuudessa suoritettaviin töihin. Toteutuessaan työnantajan kehotus olisi merkinnyt selluloosatehtaalla vajaamiehitystä. Sanotulla perusteella Paperiliitto on vaatinut Enso-Gutzeit Osakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, johon Enso-Gutzeit Osakeyhtiö osaltaan on yhtynyt, on Paperiliiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimukseen liittyvä paikallinen kausipalkkasopimus sisälsi luettelon tehtaalla voimassa olevista palkoista. Kausipalkkasopimuksia laadittaessa todettiin samalla kullakin nimikkeellä ja palkalla työskentelevien työntekijöiden määrä. Jos jollakin nimikkeellä olevien työntekijöiden määrä sittemmin muuttui, kausipalkkasopimusta ei muutettu, ellei jokin siinä oleva palkka muuttunut. Näin ollen kausipalkkasopimuksessa mainittujen työntekijöiden, kuten varamiesten lukumäärä ei ollut ehdoton eikä muuttumaton. Kantajan tarkoittamasta 19.12.1974 päivätystä paikallisesta pöytäkirjasta tämä ilmeni selvästi, sillä pöytäkirjassa todettiin, että ryhmään 1 kohdistuvat muutokset toteutettiin tarpeen vaatiessa sekä että jos varamiesten lukumäärässä syntyi vajausta, täytettiin se välittömästi mahdollisuuksien mukaan. Näin ollen paikallisestikaan ei ollut sovittu varamiesten lukumäärästä eikä niiden kuulumisesta varsinaiseen tehtaan miehitykseen. Työehtosopimuksen 10 §:n 7 kohtaan ja sen soveltamisohjeeseen sisältyvät ainoat työehtosopimuksen varamiehiä koskevat määräykset. Varamiehiä nimitettiin tehtaille sen vuoksi, että heidän avullaan pääosin saatiin sairastumisten ja muiden yllättävien poissaolojen vuoksi vajaaksi jääneet vakanssit täytetyksi. Varamieheksi nimitettiin yleensä työntekijä, joka osasi useamman ammatin, jotta häntä voitaisiin käyttää varamiehenä useammassa tehtävässä. Jos varamiestä ei tarvittu sijaiseksi mihinkään tehtävään, teki hän työvuoronsa ajan työnjohdon osoittamia tehtäviä. Näitä tehtäviä ei ollut määritelty, mikä seikka oli esimerkiksi Tainionkosken tehtaitten osalta todettu muun muassa 7.3.1978 käydyssä neuvottelussa. Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, johon Enso- Gutzeit Osakeyhtiö omalta osaltaan on yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22 on ollut kuultavana Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä käyneen selville, että sen jälkeen kun Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtaitten selluloosatehtaan varamies Juha Sakari Partinen on, hänen työosastonsa luottamusmiehen hyväksyessä hänen menettelynsä, kieltäytynyt siirtymästä työnantajan määräämään työhön jäteveden selkeytysaltaan puhdistukseen toiselle työosastolle ja työnantaja on ilmoittanut hänen palkkansa maksamisen keskeyttämisestä kieltäytymisen takia, osaston luottamusmies on ilmoittanut, että työntekijät ajaisivat tämän seurauksena selluloosatehtaan alas. Kun palkanmaksun keskeyttämistä ei ole peruttu, on kaikki tuotanto-osastot pääluottamus miehen sitä ennen tekemän ilmoituksen mukaisesti ajettu alas 3.3.1978, niin että tuotanto on pysähtynyt kello 22. Työhäiriö on pääluottamusmiehen työnantajalle ilmoittaman ammattiosaston toimikunnan päätöksen perusteella laajentunut 6.3.1978 käsittämään myös ylläpito-osastojen työntekijät lukuun ottamatta sähköosastoa. Lakko on loppunut kanteesta selviävin tavoin liittojen myötävaikutuksella 7.3.1978 kello 6. Työtaisteluun on ottanut osaa sanotun ammattiosaston jäsenten pääosa, ammattiosaston työosastoille asettamat työvuorossa olleet luottamusmiehet heidän joukossaan, eikä ammattiosasto ole muutoinkaan toiminut asianmukaisesti työhäiriön estämiseksi.

Partisen tullessa yhtiön palvelukseen on hänen kanssaan aluksi tehty määräaikainen työsopimus Tainionkosken tehtaat kattavasta työsuhteesta. Hänen työsuhdettaan 15.9.1976 vakinaistettaessa laaditussa työnhakijakortissa on sanalla "Esitettävä:" otsikoidussa kohdassa, joka lomaketekstin mukaan on ollut työhönottajan täytettävä, täytetty ohjeteksteillä "Pvm", "klo", "osastolla", "kenelle" ja "Aiottu tehtävä" merkityistä alakohdista vain kohdat "osastolla", johon on merkitty "004", ja "Aiottu tehtävä", jossa sanotaan "21201, 22 200 II-keittäjä, sihtimies". Työnhakijakortin tämän kohdan sanamuoto viittaa lähinnä siihen, että asianomaisen henkilön on esitettävä kortti kohdassa mainitulla osastolla (ja kohdassa mainitulle henkilölle, miltä osin Partisen korttia ei kuitenkaan ollut täytetty) sitä silmällä pitäen, että hänet siellä osoitettaisiin "aiottuun tehtävään", mutta kortin sanamuoto ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että tällä tavoin syntyisi korttiin merkittyihin tehtäviin rajoitettu työsopimus. Selluloosatehtaan 16.8.1977 tehdyn kausipalkkasopimuksen mukaan Partinen on toiminut varamiehenä ilman omaa vakanssia, palkanperustevakanssinaan II valkaisija. Sen mukaan kuin molempien riitapuolten nimeämät todistajat ovat kertoneet, ei kausipalkkasopimus siinä nimeltä mainittujen varamiestenkään kohdalta merkitse sitä, että nämä pysyisivät tällaisina varamiehinä, kunnes kausipalkkasopimusta nimenomaan muutettaisiin: esim. varamiehen siirtyessä varsinaiselle vakanssille ja uuden työntekijän tullessa hänen sijaansa varamieheksi ei ole tarpeen muuttaa kausipalkkasopimusta, vaan vakanssille siirtynyt varamies saa ilman muuta tämän vakanssin palkkaa ja hänen tilalleen varamieheksi tullut työntekijä hänen entistä varamiehen palkkaansa.

Työehtosopimuksen 10 §:n 7 kohdassa on sovittu varamiesten palkkauksesta Työehtosopimuksessa ei ole määräystä varamiesten lukumäärästä eikä siitä, mihin tehtäviin heitä voidaan käyttää. Työehtosopimuksen 11 §:n mukaan paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana työehtosopimusta ja ne on laadittava kirjallisesti ja lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Varamiesmenettelystä 19.12.1974 tehdyn paikallisen muistion mukaan on ilman vakanssia olevien varamiesten - jollainen Partinenkin on ollut-lukumäärä kiinteä. Muistion mukaan sanottuun ryhmään kohdistuvat muutokset toteutetaan tarpeen vaatiessa, ja jos lukumäärässä syntyy vajausta, täytetään se välittömästi mahdollisuuksien mukaan. Toisin kuin työnantapuolelta on muistion ja kausipalkkasopimuksen sisällyksestä sanottu, ei niissä niiden sanamuodon mukaan säännellä vain varamiesten palkkausta, vaan myös heidän lukumääräänsä: jos ilman vakanssia olevien varamiesten lukumäärässä syntyy vajausta - vakanssille siirtymisen takia tai muusta syystä - on työnantajan välittömästi ryhdyttävä mahdollisuuksien sallimiin toimenpiteisiin vajauksen poistamiseksi.

Paperiliiton kanteen hyväksyminen edellyttää kuitenkin sopimusta paitsi varamiesten lukumäärästä myös heidän tehtävistään. Työntekijäpuoli onkin katsonut, että edellä mainittuihin kausipalkkasopimukseen ja muistioon perustuen ei selluloosatehtaan käynnissä ollessa tehtaan varamiehiä voida käyttää osaston ulkopuolella oleviin töihin ei vuoromestarialueen ulkopuolella oleviin töihin eikä ylläpitotöihin. Jutussa esitetty selvitys osoittaa, ettei varamiehiä ole Tainionkosken tehtailla ainakaan muistion laatimisen jälkeen ennen Partisen tapausta tuotannon asianomaisella osastolla ollessa käynnissä käytetty muihin kuin oman osastonsa tehtäviin. Työnantajapuolen mukaan tämä on johtunut siitä, että tarvetta varamiesten muunlaiseen käyttöön ei ole ollut. Työntekijäpuolen mukaan käytäntö taas on ollut ilmausta juuri siitä, että muunlainen menettely ei ole mahdollista kausipalkkasopimukseen ja mainittuun muistioon perustuen. Muistion ja kausipalkkasopimuksen tätä vaikutusta ei tosin ole nimenomaisesti tuotu esille työnantajapuolelle ennen Partisen tapausta, mutta tämä on työntekijäpuolen mukaan johtunut siitä, ettei asian esille ottamiseen ole ollut tarvetta.

Todistajana kuultu Paperiliiton toimitsija, joka oli silloin ollut liiton palveluksessa kaksi vuotta kolme kuukautta, on kertonut että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä on työehtosopimuksen tulkintakysymyksissä hyvin kauan ollut vakiintunut käytäntö, että jos on nimenomaan sovittu tehdas- ja vuorokohtaisista kiinteistä varamiehistä, näitä varamiehiä ei voida käyttää muun työnjohdon alueella, niin että olisi täysin poikkeuksellista, että varamiestä, vaikka hänellä ei olisikaan osastolla tuurattavaa eikä muita tehtäviä, voitaisiin käyttää kokonaan toisella tehdasalueella. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton taholta on tuotu esille Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemijärven selluloosatehdasta koskeva liittojen välisen neuvottelun pöytäkirja, jossa todetaan, että työehtosopimuksen mukaan varamiehiä tulee olla riittävästi, että varamiesten lukumäärää ei ole paikallisesti sovittu eikä myöskään niitä tehtäviä, joissa he toimivat työskennellessään ei-vakanssilla, ja että he tällöin ovat työnjohdon käytettävissä Kemijärven tapaus ei kuitenkaan ole sinänsä ristiriidassa Paperiliiton toimitsijan kertoman tulkintakäytännön kanssa, sillä Kemijärvellä ei ollut sovittu sen enempää varamiesten lukumäärästä kuin heidän tehtävistäänkään (heidän työskennellessään ei vakanssilla), kun taas sanottu tulkintakäytäntö tietäisi sitä, että sopimus kiinteästä tehdas- ja vuorokohtaisesta lukumäärästä merkitsisi myös sopimusta tehtävistä (myös työskenneltäessä ei-vakanssilla), mikä rajoittaisi varamiesten olemista työnjohdon käytettävissä. Toisaalta ei Paperiliiton taholta ole esitetty ainoatakaan konkreettista tapausta, jossa tätä liittojen välistä tulkintakäytäntöä olisi sovellettu. Esitetyt neuvottelumuistiot ja muu selvitys eivät myöskään osoita, että tähän liittojen väliseen tulkintakäytäntöön olisi nojauduttu Partisen tapausta koskevissa neuvotteluissa, sen enempää siinä paikallisessa neuvottelussa, johon liittojen edustajat, näistä toisena mainitun todistajanlausunnon esittänyt toimitsija, osallistuivat, kuin myöskään siinä liittojen välisessä neuvottelussa, joka pidettiin todistajanlausunnon esittämisen jälkeen.

Edellä sanotut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Enso-Gutzeit Osakeyhtiö olisi määrätessään Partisen, jota tuolloin ei ole tarvittu hoitamaan mitään oman osastonsa vakanssia, ylläpitotyöhön osastonsa ulkopuolelle rikkonut tietensä kausipalkkasopimusta työehtosopimuksen osana tai työehtosopimusta muutoinkaan taikka että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto olisi yhtiön menettelyn hyväksyessään ja sitä tukiessaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työnantajan menettelyn työehtosopimuksen mukaisuudesta tai vastaisuudesta riippumattakin on työntekijäin ja ammattiosaston toimeenpanema työtaistelu kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä vastaan ajetun kanteen ja sen laatuun katsoen myös Paperiliittoa vastaan tehdyn oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Parkkinen Hyppönen, Kaski ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.