23.2.2007

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Jämsän käräjäoikeuden tuomio 1.2.2006

Syyttäjä

Vastaaja(t) A

Asianomistaja(t) B, C, D

Selostus asiasta

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. Törkeän varkauden yritys
Rikoslaki 28 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 1 §

30.5.2005 Korpilahti

A on irtaimen omaisuuden anastustarkoituksessa murtautunut B:n rivitaloasuntoon lukittuna olleen ulko-oven avaamalla. Varkaus on kuitenkin jäänyt yritykseksi A:n tultua asunnossa paikalla olleen B:n yllättämäksi.

Varkauden yritys on törkeä, koska se on kohdistunut asuttuun asuntoon ja sitä on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

2. VARKAUDEN YRITYS
Rikoslaki 28 luku 1 § 2
Rikoslaki 5 luku 1 §

30.5.2005 KORPILAHTI

A on irtaimen omaisuuden anastustarkoituksessa tunkeutunut C:n omakotitaloon suljettuna olleen ulko-oven avaamalla. Varkaus on kuitenkin jäänyt yritykseksi A:n tultua asunnossa paikalla olleen C:n yllättämäksi.

3. VARKAUDEN YRITYS
Rikoslaki 28 luku 1 § 2
Rikoslaki 5 luku 1 §

30.5.2005 KORPILAHTI

A on irtaimen omaisuuden anastustarkoituksessa tunkeutunut D:n omakotitaloon suljettuna olleen ulko-oven avaamalla. Varkaus on kuitenkin jäänyt yritykseksi A:n tultua D:n naapurin yllättämäksi.

Vaihtoehtoinen syyte

Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen kolmesta kotirauhan rikkomisesta, koska A oli syytekohdissa 1-3 mainituissa tilaisuuksissa oikeudettomasti rikkonut B:n, C:n ja D:n kotirauhaa tunkeutumalla aikaisin aamulla asianomistajien asuntoihin avaamalla B:n asunnon lukitun oven ja muiden suljetut ovet.

Syyttäjän muut vaatimukset

Koventamisperuste

A:n rangaistusta mitattaessa on sovellettava koventamisperustetta, koska A:n aikaisemman rikollisuuden ja nyt tuomittavina olevien rikosten suhde niiden samankaltaisuudesta ja lukuisuudesta johtuen osoittaa A:ssa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

- - -

Vastaus

A on kiistänyt syytteet. Hän oli kyllä käynyt syytteessä mainituissa asunnoissa, mutta hänellä ei ollut anastustarkoitusta. B:n taloon hän ei ollut murtautunut, koska sen ovi ei ollut ollut lukossa. Hän oli ollut vankilomalla ja kierrellyt taloissa pyytämässä rahaa ja ruokaa.

A on kiistänyt myös vaihtoehtoisen syytteen.

- - -

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

Kohta 1

A on syytteessä mainitussa tilaisuudessa ulko-oven avaamalla tunkeutunut B:n rivitaloasuntoon ja yrittänyt anastaa sieltä irtainta omaisuutta, mutta tullut B:n yllättämäksi, jolloin rikos on jäänyt yritysasteelle.

Näyttämättä on jäänyt, että A olisi murtautunut asuntoon. Hän on syyllistynyt varkauden yritykseen.

Kohdat 2 ja 3

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on ensisijaisesti vaadittu rangaistusta.

- - -

Rangaistusseuraamus

Kaikki kolme rikosta ovat kohdistuneet asuttuihin asuntoihin. Ainakin B:tä kotiin tunkeutuminen on järkyttänyt pahoin. Vaikka kysymys ei olekaan murtautumisesta, rikoksia on kuitenkin niiden kohteiden perusteella pidettävä niin vakavina, että A on tuomittava vankeusrangaistukseen.

A:n aikaisemman rikollisuuden ja hänen syykseennyt luettujen rikosten suhde niiden samankaltaisuudesta ja lukuisuudesta johtuen osoittaa A:ssa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

A on viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes säännönmukaisesti tuomittu täyttä ymmärrystä vailla olevana tai alentuneesti syyntakeisena. Ottaen huomioon tämä seikka ja A:n mielentilatutkimusasiakirjoista ilmenevät tiedot A:sta henkilönä käräjäoikeus katsoo hänen olleen alentuneesti syyntakeinen myös nyt kysymyksessä olevat rikokset tehdessään.

TUOMIOLAUSELMA

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

Alentuneesti syyntakeisena
1) Varkauden yritys 30.5.2005
2) Varkauden yritys 30.5.2005
3) Varkauden yritys 30.5.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
3 kuukautta vankeutta

LAINKOHDAT

Rikoksiin 1-3 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 28 luku 1 §
Rikoslaki 5 luku 1 §
Rikoslaki 3 luku 4 § 3
Rikoslaki 6 luku 5 § /5

- - -

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Osmo Riepponen
Lautamiehet

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

- - -

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että kohtien 1-3 syytteet varkauden yrityksistä hylätään. A on lisäksi vaatinut, että hänelle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteet

Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin varmuudella päätellä, että A:n käynnit asianomistajien asunnoilla olisivat tapahtuneet anastustarkoituksessa. A oli ollut lomalla vankilasta. Hän oli riitaantunut matkaseurueensa kanssa ja hänet oli yöllä jätetty pois auton kyydistä. A oli yöpynyt puistossa. Aamulla hän oli ollut nälkäinen ja huolissaan terveytensä puolesta, minkä johdosta hän oli lähtenyt kyselemään taloista tuttavaansa, rahaa, ruokaa ja terveyskeskuksen sijaintia. A oli myös ollut huolissaan siitä, ettei hän pääse palaamaan vankilaan ajoissa. A on kertonut tapahtumista alusta alkaen samalla tavalla. Rangaistuksen mittaamisessa ei joka tapauksessa tule soveltaa koventamisperustetta, koska A on alentuneesti syyntakeinen.

Vastaus

Vaatimus perusteineen

Virallinen syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että mikäli A:n ei katsottaisi kohdissa 1-3 syyllistyneen varkauden yrityksiin, hänet tuomitaan mainituissa kohdissa rangaistukseen rikoslain 24 luvun 1 §:n nojalla kotirauhan rikkomisesta.

Todistelu hovioikeudessa

- - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty näyttö ja näytön arviointi

- - -

Hovioikeus tekee esitetystä näytöstä samat johtopäätökset kuten käräjäoikeus. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden syyksilukemisen.

Rangaistuksen mittaaminen

Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperuste on tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Mainitun säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 44/2002 s. 194-195) mukaan lain tausta-ajatuksen mukaan uusiminen ei sinänsä kovenna rangaistusta. Ainoastaan sellainen rikosten toistaminen, joka osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, vaikuttaa arvosteluun. Tämä piittaamattomuus on pääteltävissä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta, joka osoittaa laissa tarkoitettua piittaamattomuutta muun muassa silloin, kun kyse on samankaltaisista teoista. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, ettei samankaltaisuuskaan riitä, jos rikosten toistaminen on pikemmin osoitus rikoksiin urautuneesta elämäntavasta kuin tietoisesta ja ilmeisestä oikeusjärjestyksen uhmaamisesta. Lain edellyttämä piittaamattomuus tulee todistetuksi ennen kaikkea rikosten ollessa harkittuja ja suunniteltuja, siis tilanteissa, joissa on kyse tietoisista rikoksentekopäätöksistä ja joissa rangaistuksilla voi olettaa olevan myös yleisestävää vaikutusta. Kun ankaroittaminen kytketään aikaisemman ja uuden rikoksen välisestä suhteesta pääteltävään harkittuun ja tietoiseen lainrikkomiseen, motivointia yleisesti heikentävät teko- ja tekijäkohtaiset olosuhteet, esimerkiksi alentunut syyntakeisuus, sulkevat pois ainakin tekosyyllisyyteen pohjautuvan ankaroitumisen.

A on tuomittu viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes 40 kertaa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin pääasiassa omaisuus- ja liikennerikoksista. Hovioikeus katsoo, että A:n kohdalla rikosten toistamisessa on kuitenkin kysymys pikemmin hänen alentuneesta syyntakeisuudestaan johtuvasta rikoksiin urautuneesta elämäntavasta kuin harkitusta ja suunnitellusta ja siten piittaamattomuutta osoittavasta uusimisesta. Näin ollen A:n uusien rikosten ja aikaisemman rikollisuuden välinen suhde ei rikosten samankaltaisuudesta huolimatta osoita hänessä sellaista erityistä syyllisyyttä, jota voitaisiin pitää rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna ilmeisenä piittaamattomuutena lain kielloista ja käskyistä eikä mainitun lainkohdan mukaista koventamisperustetta voida siten soveltaa. Tästä huolimatta hovioikeus kuitenkin katsoo, että A:lle tuomittu rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen ja rikoksista ilmenevään hänen syyllisyyteensä nähden.

- - -

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 23.2.2007

TUOMIOLAUSELMA

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

- - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Olli Varila, hovioikeudenneuvos Juha Halijoki ja hovioikeuslain 9 §:n mukainen esittelijä, viskaali Eerika Akonniemi

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

+