20.4.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

RIIHIMÄEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 7.5.2004

KANTAJAN KANNE

Vaatimukset
Vakuutusyhtiö on vaatinut, että A autonkuljettajana velvoitetaan korvaamaan vakuutusyhtiölle takautumisoikeuden perusteella yhtiön autonomistajalle vakuutusehtojen mukaisesti maksamat 13.640,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 14.4.2003 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1.963,17 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet
Autovakuutusehtojen kohdan 13.2 mukaan vakuutusyhtiöllä on vakuutuksenantajana oikeus vaatia maksamansa korvaus takaisin vahingoittuneen ajoneuvon kuljettajalta, jos tämä on vahingon sattuessa kuljettanut ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavaan aineen vaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on ollut tuntuvasti huonontunut. A on myöntänyt syyllistyneensä rattijuopumukseen ja hänet on tuomittu siitä sakkorangaistukseen Riihimäen käräjäoikeudessa 9.10.2002. Tuomio on lainvoimainen.

Tuomion mukaan A on 28.3.2002 Lopella kuljettanut kuorma-autoa käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on ollut huonontunut. A:n esitutkintakertomus osoittaa, että A:n harhat ovat olleet syy tieltä suistumiseen. LKT, farmakologian dosentti B:n 4.9.2002 päivätyn lausunnon mukaan on ilmeistä, että lääke- ja huumausaineiden käyttö on tuntuvasti heikentänyt A:n kykyä kuljettaa ajoneuvoa. A:n käyttämät huumaus- ja lääkeaineet on määritelty Kansanterveyslaitoksen huumelaboratoriossa. Tapahtumahetkellä, aamuyöllä 28.3.2002, on A:n elimistössä ollut suurehko määrä amfetamiinia sekä tavanomainen hoidollinen määrä diatsepaamia. Todennäköisesti A on käyttänyt ajon aikana myös kannabista. Lausunnon mukaan näiden aineiden yhteisvaikutus on tuntuvasti heikentänyt A:n kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa. B on katsonut, että ajokyvyn heikentyminen on ollut selvästi voimakkaampaa kuin, mitä esimerkiksi veren alkoholipitoisuus 1,2 tavanomaisesti aiheuttaa.

Vakuutusyhtiöllä on regressioikeus, vaikka kuljettaja tuomittaisiin pelkästään rattijuopumuksesta, jos ajokyky on tuntuvasti huonontunut.

VASTAAJAN VASTAUS

Kiistäminen
A on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä aiheettomana ja toteennäyttämättömänä.

Perusteet
Virallinen syyttäjä on syyttänyt A:ta Lopella 28.3.2002 tapahtuneesta rattijuopumuksesta. Syyttäjä on siis katsonut, että A:n kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on ollut huonontunut, mutta ei kuitenkaan tuntuvasti huonontunut. A:n myönnettyä syytteen oikeaksi käräjäoikeus on ratkaissut asian syytteen mukaisesti.

Riihimäen käräjäoikeuden tuomion 9.10.2002 perusteella kantajalla ei ole liikennevakuutuslain 20 §:n perusteella oikeutta vaatia suorittamaansa vahingonkorvauksen määrää A:lta, koska on jäänyt selvittämättä, että A olisi kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin olisi ollut tuntuvasti huonontunut huumausaineen nauttimisen takia.

B:n vakuutusyhtiön pyynnöstä antama teoreettinen lausunto ei muodosta, käräjäoikeuden syyksilukeminen huomioon ottaen, perustetta vaaditulle vahingonkorvaukselle.

A:ta ja kyydissä ollutta C:tä on kuultu syyllisiksi epäiltyinä, joten heillä on ollut tarve kertoa jotakin sellaista, joka vähentäisi heidän syyllisyyttään ulosajoon. Heidän esitutkintakertomuksillaan ei näin ollen ole mitään arvoa tämän asian ratkaisussa. A ei ole ulosajon ja aamun klo 9 välisenä aikana, jolloin hänet oli otettu kiinni, pysynyt raittiina. Verinäyte on otettu klo 10.05 ja virtsanäyte klo 17.00. Tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa toimintahäiriöihin ei ole otettu kantaa.

Tuomiota harkittaessa on otettava huomioon syyteharkinta, rikosasian käsittely ja siinä todettu syyllisyyden aste, mutta ei B:n vakuutusyhtiölle maksusta tehtyä lausuntoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet
1) Riihimäen käräjäoikeuden tuomio 9.10.2002 no 854.
2) Esitutkintapöytäkirja.
3) LKT, farmakologian dosentti B:n 4.9.2002 päivätty lausunto.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Käräjäoikeus on katsonut edellä selostettujen laboratoriotutkimusten ja kerrotun asiantuntijalausunnon perusteella selvitetyksi, että A on kuljettaessaan ajoneuvoa kanteessa mainitussa tilaisuudessa ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on ollut tuntuvasti huonontunut. Tämän vuoksi A on velvollinen korvaamaan vakuutusyhtiölle yhtiön A:n kuljettaman ajoneuvon vaurioitumisen johdosta maksaman vakuutuskorvauksen. Tämän vuoksi kanne on hyväksyttävä.

TUOMIOLAUSELMA

A on velvoitettu suorittamaan vakuutusyhtiölle 13.640,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 14.4.2003 lukien sekä suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1.963,17 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 7.6.2004 lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Helena Alitalo-Vilkama

KOUVOLAN HOVIOIKEUS TUOMIO 20.4.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että kanne hylätään.

Vaatimuksensa perusteeksi A on esittänyt, että hän oli nauttinut hänen verestään löytyneet huumaavat aineet ajon jälkeen. A ei ollut halunnut kiistää rattijuopumussyytettä, koska kysymystä takautumisoikeuden olemassaolosta ei ollut saatettu rikosoikeudenkäynnissä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. B:n lausunto on ollut vakuutusyhtiön käytössä rikosasiaa ratkaistaessa, mutta vakuutusyhtiö ei ole halunnut osallistua kyseiseen oikeudenkäyntiin. A:ta ei ole todettu syylliseksi sellaiseen menettelyyn, jonka perusteella vakuutusyhtiöllä olisi oikeus saada korvausta takautumisoikeuden perusteella. B:n antama teoreettinen lausunto ei muuta rikosasiassa tehtyä ratkaisua eikä muodosta perustetta takautumisoikeudelle.

Vastaus

Vakuutusyhtiö on vastannut valitukseen ja vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa viivästyskorkoineen. A on vahingon tapahtuessa kuljettanut autoa nautittuaan huumausaineita niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on ollut tuntuvasti huonontunut. Vapaaehtoisen autovakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä ei ole ollut velvollisuutta osallistua rikosprosessiin. Rikosasian ratkaisulla ei ole oikeusvoimavaikutusta tässä riita-asiassa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Rikostuomion oikeusvoimavaikutus

Käräjäoikeudessa 9.10.2002 ratkaistun rattijuopumusta koskevan rikosasian yhteydessä A:ta ei ole syytetty siitä, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin olisi ollut tuntuvasti huonontunut. Vakuutusyhtiötä ei ollut haastettu kuultavaksi tuohon oikeudenkäyntiin eikä siinä ole käsitelty vakuutusyhtiön takautumisoikeutta. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut velvollisuutta oma-aloitteisesti osallistua mainitun rikosasian käsittelyyn. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että rikostuomion perusteluilla A:n kyvystä kuljettaa autoa ei ole sitovasti ratkaistu vakuutussopimuslain 75 §:n 3 momentin, liikennevakuutuslain 20 §:n ja autovakuutusehtojen kohdan 13.2 mukaisen korvausvastuun edellytyksiä.

Näyttö

Vakuutusyhtiön kirjallisena todisteena esittämästä käräjäoikeuden rikosasiassa antamasta tuomiosta ilmenee, että A on myöntäessään syytteen rattijuopumuksesta oikeaksi ilmoittanut, että hän oli nauttinut lisää Diapameja vasta ulosajon jälkeen ja että hän ei osannut sanoa, miten Diapamit ovat vaikuttaneet kliinisen kokeen lopputulokseen. Sen sijaan tuomiosta ei ilmene, että A olisi rikosasian käsittelyssä ilmoittanut, että hän olisi nauttinut jotain muuta huumaavaa ainetta kuin Diapamia ajon jälkeen. Tämän hovioikeus katsoo osoittavan, että A oli nauttinut hänestä 28.3.2002 otetussa verinäytteessä diatsepaamin lisäksi todetut useat muut huumaavat aineet ennen ajoaan tai ajon aikana.

B:n lausunnon mukaan A:n veressä on ollut huomattava määrä eli 200-300 milligrammaa amfetamiinia. B on katsonut olevan ilmeistä, että A:n kyky virheettömiin suorituksiin on ollut amfetamiinin johdosta tuntuvasti huonontunut. Lisäksi B on päätellyt verinäytteen osoittavan, että A oli käyttänyt kannabista 1-7 tuntia ennen näytteenottohetkeä.

A on autoa kuljettaessaan menettänyt sen hallinnan ja auto on ajautunut tien reunalta toiselle ja lopulta suistunut ojaan.

Mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perusteluineen.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Seppo Ikävalko, Jukka Ketola, Lolita Tuomainen
Esittelijä: Pirjo Haaja

ESITTELIJÄN MIETINTÖ ASIASSA S 04/672

Viskaali Pirjo Haaja:

Hovioikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa:
A on tuomittu, syytteen ja myöntämisensä mukaisesti, käräjäoikeudessa rattijuopumuksesta. Tuomion mukaan A on kuljettanut kuorma-autoa käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on ollut huonontunut. Kyseinen tuomio on lainvoimainen.

Nyt käsiteltävässä siviiliasiassa on ratkaistava ensin kysymys siitä, mikä merkitys rikostuomion syyllisyyskannanotolle on annettava. Tuomion oikeusvoiman on määritelty oikeuskirjallisuudessa (Lappalainen, Siviiliprosessioikeus II (2001) s. 400) tarkoittavan sitä, että asiassa annettu tuomio ratkaisee käsitellyn asian tulevaisuuteen nähden sitovalla tavalla. Prosessioikeudessa vallitsevan käsityksen (Lappalainen, Siviiliprosessioikeus II (2001) s. 466) mukaan rikostuomiolla ei ole oikeusvoimavaikutusta myöhemmässä siviiliasiassa. Näin ollen kannanotto syyllisyyskysymykseen voidaan myöhemmässä siviiliasiassa riitauttaa. Sen sijaan aiemmalla rikostuomiolla on vahva todistusvaikutus myöhempää siviiliasiaa käsiteltäessä.

Liikennevakuutuslain 20 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutusyhtiöllä on takautumisoikeus vahingon aiheuttanutta kohtaan muun muassa, jos tämä on aiheuttanut vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa muun huumaavaan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on ollut tuntuvasti huonontunut.

Vakuutusyhtiö on esittänyt kirjallisina todisteina rikosasian käräjäoikeuden tuomion, esitutkintapöytäkirjan ja lääketieteen- ja kirurgian tohtori, farmakologian dosentti B:n antaman lausunnon.

Käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi, että rikosasiassa kirjallisina todisteina on esitetty oikeuslääketieteellinen päihdetutkimus ja Kansanterveyslaitoksen lausunto. Oikeuslääketieteellisestä päihdetutkimuksesta A on suoriutunut virheettömästi muutoin paitsi, että kävely silmät kiinni ja käynti käännöksissä on ollut lievästi epävarmaa, esineiden noukkiminen on ollut epävarmaa ja puhe on ollut kangertelevaa. Tutkimuksen tehnyt lääkäri ei ole antanut loppulausuntoa kliinisestä tutkimuksesta. Kansanterveyslaitoksen lausunnon mukaan ei voida poissulkea, että A moottoriajoneuvoa kuljettaessaan on käyttämiensä huumaus- ja lääkeaineiden takia saattanut olla vaaraksi liikenneturvallisuudelle. Lausunto on raskauttava, tosin raskauttamisluokitukseltaan kaikkein lievin.

B on lausunnossaan todennut olevan ilmeistä, että A:n kyky kuljettaa moottoriajoneuvoa on ollut tuntuvasti heikentynyt lähinnä amfetamiinin tai amfetamiinin ja kannabiksen yhteisten vaikutusten vuoksi. Lisäksi B on olettanut, että ajokyvyn heikentyminen on ollut selvästi voimakkaampaa kuin veren alkoholipitoisuuden ollessa 1,2 promillea. B:n johtopäätös A:n ajokyvystä on edellä kerrotun perusteella selvästi toisenlainen kuin mitä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen lausunnon johtopäätöksestä.

Asiassa on riidatonta, että A:n kyky virheettömiin suorituksiin hänen kuljettaessaan ajoneuvoa on ollut huonontunut huumaavien aineiden johdosta. Nyt on kysymys siitä, onko A:n ajokyky ollut tuntuvasti huonontunut. Koska asian ratkaisun kannalta B:n antama lausunto on olennainen ja koska B:n tekemä johtopäätös poikkeaa Kansanterveyslaitoksen antamasta lausunnosta, vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus kuulla B:tä henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä. Kysymys on siviiliasiasta, jossa kantajalla on näyttötaakka. Nyt esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että A:n kyky virheettömiin suorituksiin on ollut tuntuvasti huonontunut.

Jos hovioikeudessa ei toimiteta asiassa pääkäsittelyä, hovioikeus hylännee vakuutusyhtiön kanteen ja vapauttanee A:n tuomitusta korvausvelvollisuudesta.

Vakuudeksi: Pirjo Haaja

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 9.12.2005: Ei valituslupaa.