23.1.2009

Kansaneläkelaitos (Kela) oli aikaisempina vuosina myöntänyt kantelijalle korotetun vammaistuen määräajaksi. Päätös oli Kelan mukaan pohjautunut kantelijan aiemmin esittämään selvitykseen hänen sairaudestaan aiheutuvista jatkuvista erityiskustannuksista sekä arvioon kantelijan tulevista sairaudesta aiheutuvista erityiskustannuksista. Kantelija ei ollut uudessa korotettua vammaistukea koskeneessa hakemuksessaan selvittänyt erityiskustannuksia siinä määrin, että kustannukset olisivat riittäneet korotetun vammaistuen vaatimaan määrään. Kantelija oli hakemuksessaan ilmoittanut erityiskustannuksensa pysyneen ennallaan. Kela oli siten hylännyt korotettua vammaistukea koskeneen hakemuksen, ja myöntänyt vain vammaistuen. Kela oli uudessa päätöksessään tarkastellut kantelijan tilannetta toteutuneiden kustannusten ja sillä tuolloin käytössään olleiden erityiskustannuksia koskeneiden selvitysten perusteella.

Kelan päätöksestä ei ilmennyt, että kantelijan tapauksessa Kela oli yksittäistapauksessa muuttanut ratkaisulinjaansa siten, että päätöstä ei tehty ennakollisen arvioinnin perusteella vaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Myöskään hyväksyttyjä erityiskustannuksia ei ollut eritelty tarkemmin. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei päätöstä ollut riittävästi perusteltu tältä osin. Tarkastuslautakunta (1.1.2007 alkaen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) oli hylännyt kantelijan valituksen Kelan päätöksestä. Myös tarkastuslautakunnan päätöksen perusteluissa oli puutteellisuuksia näiltä osin. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan huomiota päätösten parempaan perustelemiseen.

PL 21 § 2
HL 45 §
HLL 53 §