14.1.2004

Hallinto-oikeus oli kantelijan mielestä perusteettomasti viivyttänyt hänen valitusasiansa käsittelyä antamalla hänelle tiedoksi useita kirjelmiä, jotka oli toimitettu hallinto-oikeuteen otettavaksi huomioon hänen asiansa käsittelyssä. Hallinto-oikeus oli ratkaisussaan katsonut, etteivät kirjelmien lähettäjät olleet olleet asianosaisen asemassa, eikä kirjelmiä ollut ratkaisussa huomioitu. Oikeudenkäynnin asianosaista, tässä tapauksessa valittajaa, on hallintolainkäyttölain 34 §:n mukaan kuultava muiden tekemistä vaatimuksista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Sen seikan arviointi, voiko aineistolla olla vaikutusta asian ratkaisuun, kuuluu lain esitöiden mukaan valitusviranomaiselle. Asianosaista voidaan jättää kuulematta mm. silloin, kun kuuleminen olisi ilmeisen tarpeetonta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kuulemisen tarpeettomuuden tulee olla ilmeistä, jotta kuuleminen voitaisiin jättää suorittamatta. Asianosaisen kuuleminen on vahva pääsääntö, ja siitä poikkeamista on tulkittava suppeasti.

Asioiden ruuhkautuminen ja pitkät käsittelyajat hallinto-oikeudessa olivat aiheutuneet useasta eri tekijästä. Tilannetta oli pyritty parantamaan hallinto-oikeuden oma-aloitteisilla toimenpiteillä ja myös valtakunnallisesti. Apulaisoikeuskansleri katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, ettei kantelussa tarkoitettujen asioiden viipymistä voitu lukea hallinto-oikeuden virkamiesten syyksi moitittavana menettelynä. Hän kiinnitti kuitenkin yleisesti hallinto-oikeuden huomiota perustuslain 21 §:ssä turvattuun oikeuteen asianmukaiseen ja viivytyksettömään oikeudenkäyntiin.

PerustusL 21 §
HallintolainkäyttöL 34 §