12.8.2003

Neljässä kantelussa oli kerrottu, että yliopiston tarkoituksena oli ottaa erillisen valintakokeen ja haastattelujen perusteella 25 opiskelijaa lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan muuntokoulutukseen. Kantelijoiden mukaan samaan tutkintoon tähtäävään koulutukseen hakevat oli näin asetettu yliopistolain 18 §:n ja Suomen perustuslain 6 §:n vastaisesti keskenään eriarvoiseen asemaan.

Oikeuskansleri on päätynyt arvioinnissaan siihen, että kanteluissa tarkoitettu erillisvalinta muuntokoulutukseen ei ole yliopistolain 18 §:n 2 momentin vastainen, ottaen huomioon, mitä sen soveltamisesta on lainsäädäntöasiakirjoissa lausuttu. Erillisvalinnan on oltava tasoltaan ja vaativuudeltaan yhdenvertainen normaalivalinnan kanssa. Sen sijaan eriarvoistavana on pidettävä sitä, että muuntokoulutukseen kelpoinen on ollut oikeutettu osallistumaan myös lääketieteen lisensiaatin tutkintoon tähtäävän koulutuksen normaalivalintaan. Haastattelujen käyttöä muuntokoulutusvalinnassa voidaan pitää yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena. Haastattelun toimivuus ja merkitys on paikallaan selvittää silmällä pitäen normaalivalinnan ja muuntokoulutusvalinnan yhdenvertaisuuden tavoitetta.

Oikeuskansleri on saattanut opetusministeriön ja asianomaisen yliopiston tietoon asiassa esittämänsä arviot. Kun perusoikeusjärjestelmään kuuluvan yliopistolain 18 §:n 2 momentin yhdenvertaisuussäännös on antanut aihetta tulkinnallisiin erimielisyyksiin, oikeuskansleri on lisäksi esittänyt opetusministeriön harkittavaksi, mihin mahdollisiin lainsäädäntötoimiin on aiheellista ryhtyä.
Suomen perustuslaki 6 §
YliopistoL 18 §