4.10.2002

Varatuomari oli toiminut riita-asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä vastaajan asiamiehenä ilman päämiehen kirjallista valtuutusta. Vastaajan mukaan käräjäoikeus ei ollut toimittanut hänelle tiedoksi asiaan liittyvää haastehakemusta.

Selvityksen mukaan vastaajia oli edustanut ensin asianajaja ja sen jälkeen vakiintuneesti käräjäoikeuden alueella asiamiestoimeksiantoja toimistostaan käsin hoitanut varatuomari. Käräjätuomarin mielestä syytä epäillä varatuomarin valtuutuksen puuttumista vastaajan osalta ei ollut olemassa. Haaste oli merkitty käräjäoikeuden päiväkirjaan tiedoksiannetuksi vastaanottotodistuksin vastauksen saapumispäivänä. Kun ensin asianajaja ja sittemmin varatuomari olivat ilmoittautuneet vastaajan asiamiehiksi, käräjätuomarin mukaan oli myös mahdollista, että tiedoksiannon oli vastauksen saapuessa tulkittu joka tapauksessa tapahtuneen, vaikka vastaanottotodistusta ei ollut palautettukaan.

Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on todennut, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Alioikeusuudistuksen yhteydessä valtakirjan esittämisvelvollisuutta muutettiin siten, että asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tarvitsee esittää valtakirja vain, jos tuomioistuin niin määrää. Muilta oikeudenkäyntiasiamiehinä toimivilta valtakirjan edelleen vaaditaan - poikkeuksena tuomioistuimessa tapahtuva suullinen valtuutus.

Vastaajien asiamiehen toiminut varatuomari ei ollut asianajaja eikä yleinen oikeusavustaja. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut, oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n säännös huomioon ottaen, vaatia varatuomaria esittämään selvitys valtuudestaan toimia vastaajan asiamiehenä.

Edelleen apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan todennut, että tiedoksiannon toimivuus oli tärkeä sen henkilön oikeusturvan kannalta, jolle tiedoksianto on osoitettu. Kun tiedoksiannettava asiakirja sisältää prosessitoimen tekemistä koskevan kehotuksen, jonka noudattamatta jättämisestä laiminlyöjää kohtaa yleensä haitallinen seuraus, on vastaanottajalla oikeus myös vaatia, että tiedoksianto on toimitettu juuri ao. tapaukseen lain mukaan soveltuvalla tavalla.

Tiedoksiantomenettelyn lainmukaisuutta ei kuitenkaan normaalisti kontrolloida viran puolesta, vaan ainoastaan, jos tiedoksiannon vastaanottaja huomauttaa tiedoksiantovirheestä. Tiedoksiantotapaa koskevat säännökset palvelevat vastaanottajan oikeusturvaa ja ovat häneen nähden tahdonvaltaisia. Jos hän huomautusta tekemättä noudattaa tiedoksiannettua kehotusta, virheeseen ei kiinnitetä huomiota. Tiedoksiannon lainmukaisuutta kontrolloidaan viran puolesta, jos vastaanottaja ei noudata kehotusta.

Tässä tapauksessa vastaajan asiamieheksi ilmoittautunut varatuomari oli vastannut haastehakemukseen myös kyseisen vastaajan puolesta. Vastauksessa ei ollut tehty väitettä siitä, että tiedoksiannossa olisi toimittu virheellisesti. Käräjäoikeudella ei voida katsoa enää vastauksen saapumisen jälkeen olleen aihetta ryhtyä selvittämään tiedoksiannon oikeellisuutta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarina toimineen, nykyisen kihlakunnansyyttäjän huomiota siihen, että haasteen tiedoksiannot tulee toimittaa oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetyllä tavalla. Samoin apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että muilta oikeudenkäyntiasiamiehinä toimivilta paitsi asianajajilta ja yleisiltä oikeusavustajilta on pääsääntöisesti vaadittava päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.