11.8.1999

Kantelija oli paheksunut veroasiamiehen menettelytapoja muutoksenhaussa hänen ja erään toisen verovelvollisen verotuksissa. Veroasiamies oli hänen mielestään samanlaisissa tapauksissa peruuttanut valituksensa toisen verovelvollisen osalta, mutta jättänyt sen toisen osalta voimaan.

Asiassa on hankittu mm. verohallituksen verotuskeskuksen, veronsaajapalvelun ja verohallituksen lausunnot. Ne olivat ristiriitaiset. Verotuskeskuksen mielestä veroasiamiehen toimenpide, jolla hän oli saattanut verotoimiston päätöksen lainmukaisuuden lääninoikeuden harkittavaksi, oli ollut perusteltu. Valituksen peruuttamiseen toisen verovelvollisen osalta verotuskeskus ei ollut ottanut kantaa. Veronsaajapalvelun mukaan veroasiamies ei ollut loukannut verovelvollisten yhdenvertaisuutta, vaikka olikin peruuttanut toisen valituksistaan. Verohallitus puolestaan oli katsonut, ettei veroasiamiehen olisi pitänyt peruuttaa ko. valitusta.

Apulaisoikeuskansleri on kanteluratkaisussaan arvioinut veronsaajan asiamiehen muutoksenhakuperusteita. Verotukseen liittyvän laillisuusnäkökohdan mukaan veroasiamiehen tehtävänä on ennen kaikkea huolehtia verotuspäätösten lainmukaisuuden varmistamisesta. Muutoksenhakuperusteet liittyvät siihen, että verotuspäätös on asiassa olevan näytön ja verolain säännösten sekä niiden vakiintuneen tulkinnan mukaan oikea. Tarkemmat säännökset puuttuvat siitä, millä perusteilla veroasiamiehen tulee ryhtyä muutoksenhakuun. Joissakin tilanteissa veronsaajan asiamiehen muutoksenhakuarvioon saanevat vaikuttaa muutkin kuin itse verotuspäätöksen oikeellisuuteen liittyvät seikat, esim. verojen perinnän turvaamiseen liittyvät näkökohdat.

Kun esillä olevan tapauksen arvioinnissa otettiin huomioon myös verojen perintään liittyvät seikat, kyse ei ollut kokonaisuuden osalta samanlaisista asioista, joten veroasiamies ei ollut toiminut yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Kantelu ei johtanut veroasiamiestä vastaan toimenpiteisiin. Apulaisoikeuskansleri on kuitenkin yleisenä kannanottona todennut, että muutoksenhaussa veroasiamiehen on aina noudatettava yhdenvertaisuus-, objektiviteetti- ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita.