14.2.1997

Kantelukirjoituksessa oli pyydetty oikeuskansleria selvittämään, oliko pankkitarkastusvirasto mm. rikkonut säännöksiä painostamalla rahalaitosta irtisanomaan eräiden kantelijan omistamien yhtiöiden kanssa sovitut luotot. Apulaisoikeuskansleri on todennut ratkaisussaan seuraavaa.

Pankkitarkastusvirasto valvoi talletuspankkien sopimusehtojen käyttöä. Valvottavien liiketoiminnan harjoittamisen yleiseen normitaustaan kuuluvien velvoite- ja kauppaoikeudellisten säännösten noudattamisen valvonta kuului pankkitarkastusviraston tehtäviin. Sen sijaan viraston toimivaltaan ei kuulu ratkaista valvottavien ja sen asiakkaan välisiä yksityisoikeudellisia kiistoja. Pankkitarkastusvirasto oli katsonut, että rahalaitos oli itse päättänyt purkaa sen ja yhtiöiden välillä olleet järjestelyt. Kysymys oli rahalaitoksen ja sen sopimuspuolten välisestä yksityisoikeudellisesta riita-asiasta. Virasto ei ollut havainnut tässä menettelyssä asiakkaansuojan tarpeita, joihin sen valvontaviranomaisena olisi tullut puuttua.

Erityisen asiamiehen asettaminen rahalaitokseen edellytti, että valvonnan alaisen yhteisön hoidossa oli esiintynyt taitamattomuutta, huolimattomuutta tai väärinkäytöksiä. Asiamiehen asettaminen oli kuulunut säännösten mukaan pankkitarkastusviraston harkintaan. Tätä ei ollut pidettävä yksinomaisena keinona, vaan valvonnalliset tarkoitusperät voitiin saavuttaa valvontatoiminnan kokonaisuuden puitteissa myös muilla tavoin.

Pankkitoiminnan hoitamista koskevien vakuutusten antamista ulkomaille tuli arvioida pankkitarkastusviraston toimivallan ja viraston virkamiesten velvollisuuksien nojalla. Tällaisen vakuutuksen antamista ei voitu pitää yleisten hallintoperiaatteiden nojalla pankkitarkastusviraston tehtävät huomioon ottaen kiellettynä. Ulkomainen lainsäädäntö ja kansainvälinen pankkiyhteistyö edellyttävät tietyissä tapauksissa sitä.

Asiassa ei ollut tullut ilmi perusteita epäillä pankkitarkastusviraston suorittamassa rahalaitoksen toiminnan valvonnassa tapahtuneen valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 6 §:ssä (1117/95) tarkoitettua lainvastaista tai virheellistä menettelyä.