Asianosaisen kuulemisesta ja rakennuksen käyttötarkoituksen merkityksestä rakennuslupa-asiassa
- Keywords
- Rakennuslupa-asia, Kuuleminen, Rakennuksen käyttötarkoitus
- Year of case
- 1993
- Date of Issue
- Register number
- 407/1/91
- Resolved by
- Apulaisoikeuskansleri
Rakennuslautakunta oli samanaikaisesti saanut rakennuslupahakemukset automaalaamo- ja hiekkapuhallushallin sekä väliaikaisen hallin rakentamiseksi. Hiekkapuhallustoiminnan oli todettu olleen sellaista, joka vaati terveydenhoitolain 26 §:n mukaisen sijoituspaikkaluvan. Hiekkapuhallushallin oli katsottu olleen sellaisen laitoksen, josta saattoi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua rasitusta, minkä vuoksi lain 19 §:n mukainen katselmus olisi ollut tarpeen.
Rakennuslautakunta ei olisi saanut myöntää tilapäiselle hallille rakennuslupaa pitämättä rakennuspaikalla rakennuslain 132 §:n 3 momentissa ja naapuruussuhdelain 19 §:ssä tarkoitettua katselmusta. Lautakunnan ei näin ollen olisi myöskään tullut asianosaisia kuulematta pidentää po. rakennusluvan voimassaoloa, kun sen tiedossa oli, ettei liikkeenharjoittajalla ollut aikomusta rakentaa varsinaista hiekkapuhallushallia.
Kun hiekkapuhallustoiminta oli kanteluasian käsittelyn kestäessä päättynyt po. kiinteistöllä, ei rakennuslautakunnan menettely antanut aihetta muuhun kuin, että sen ja po. päätökset esitelleen rakennustarkastajan huomiota kiinnitetty siihen, että yleisen laintulkintaperiaatteen mukaan kysymyksen ollessa asianosaisten kuulemisvelvollisuudesta, heitä on rajatapauksessa mieluummin kuultava kuin jätettävä kuulematta. Huomiota on myös kiinnitetty siihen, että rakennuslain 132 §:stä ja naapuruussuhdelain 19 §:stä ilmenevät kuultavien piirit ovat erilaiset ja että rakennuksen käyttötarkoituksella on merkitystä rakennuslupahakemusta käsiteltäessä.
Rakennuslaki 132 § 2 mom (588/73)
Rakennuslaki 132 § 3 mom (588/73)
Rakennusasetus 148 § (791/73)
Naapuruussuhdelaki 17 § (26/20)
Naapuruussuhdelaki 19 § (371/58)