06.04.1999 9/1999

Henkilörekisteri - Yhteysvaatimus - Massaluovutus väestötietojärjestelmästä

Perintätoimistolle myönnettiin poikkeuslupa saada käyttää väestötietojärjestelmän HTU-tunnistuskyselyä, joka mahdollisti väestötietojärjestelmään merkittyjen henkilötietojen vapaan selailumahdollisuuden ja jonka avulla voitiin selvittää henkilön henkilötunnus.

ASIA
Henkilötietojen massaluovutusta väestötietojärjestelmästä koskeva poikkeuslupahakemus

HAKIJA
LPT Lakimiesten Perintätoimisto Oy

HAKEMUS
Hakija pyytää poikkeuslupaa väestötietolain 29 §:n nojalla saada ensisijaisesti käyttää väestötietojärjestelmän HTU-tunnistusohjelmaa tai toissijaisesti supistettua tunnistusohjelmaa (NIM).

Hakija, joka on toiminut perintäalan yrityksenä 31.10.1985 alkaen, on maamme kolmanneksi suurin perintätoimisto. Hakija kuuluu pohjoismaiseen perintä- ja rahoitusalan konserniin, jonka emoyhtiö on Oslon pörssissä noteerattu Aktiv Kapital ASA. Hakija on Perimistoimistojen Liiton jäsen.

Hakija käsitteli vuonna 1998 noin 240 000 perintätoimeksiantoa.

Hakemuksen perustelut

Hakija suorittaa toimeksiannoista sekä vapaaehtoista että oikeudellista perintää. Hakijan päämiehet ilmoittavat velallistiedot hakijalle. Kun velallisen osoite on tuntematon tai kun päämies ei ole voinut yksilöidä velallista, selvittää hakija velallisten puutteelliset tiedot pääosin väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen avulla.

Velallisten yksilöintiä ja perintätyötä vaikeuttaa mm. velallisten mahdollisuus vapaasti vaihtaa nimeä.

Hakijan saamista toimeksiannoista melko suuri osa on velallisten tietojen osalta puutteellisia. Tietojen tarkistaminen vaatii henkilöresursseja sekä perintätoimistossa että väestötietohallinnossa. Atk:n hyväksikäyttö selvitystyössä järkeistäisi tutkintaa.

Väärään henkilöön kohdistetut toimenpiteet ovat mahdollisia perinnässä, ellei velallisen henkilötunnus ole perijän tiedossa. Myös täytäntöönpanotoimiin on hankalaa - lähes mahdotonta - ryhtyä ilman velallisen henkilötunnusta ja viimeistä osoitetta.

Edellä mainituista syistä hakija katsoo, että on välttämätöntä, että hakijalla olisi mahdollisuus hankkia väestötietojärjestelmästä velallisten yksilöintitietoja, jotta perintä kohdistettaisiin oikeaan velalliseen ja jotta kalliilta ja aikaa vievältä selvitystyöltä voitaisiin välttyä usealla eri taholla.

Hakija viittaa myös väestörekisterikeskuksen 8.3.1996 tietosuojalautakunnalle antamaan lausuntoon nro 2354/030/96, joka on annettu perintätoimisto Intrum Justitia Oy:n poikkeuslupahakemuksesta saada käyttää väestötietojärjestelmän HTU-tunnistusohjelmaa tai toissijaisesti supistettua tunnistusohjelmaa (NIM). Tietosuojalautakunta on päätöksellään 10/13.5.1996 myöntänyt Intrum Justitia Oy nimiselle perintätoimistolle poikkeusluvan saada käyttää väestötietojärjestelmän suorakäyttöistä HTU-tunnistusohjelmaa.

Em. lausunnossaan 8.3.1996 väestörekisterikeskus katsoi, että tunnistuskyselyillä voitaisiin huomattavasti yksinkertaistaa ja nopeuttaa perintätoimiin kuuluvaa henkilötietojen selvittelyä. Samalla vähennettäisiin puutteellisista henkilötiedoista aiheutuvaa väärinyhdistämisen riskiä. Väestörekisterikeskus korosti, että puutteelliset henkilötiedot joudutaan yleensä joka tapauksessa täydentämään väestötietojärjestelmän tiedoilla. Väestörekisterikeskus katsoi, että kyseessä oli väestötietolain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu asioiden hallinnollisen tai muun käsittelyn merkittävä yksinkertaistaminen. Väestörekisterikeskuksen käsityksen mukaan tunnistuskyselyiden käyttöoikeuden myöntäminen ei vaarantaisi rekisteröidyn yksityisyyttä, etuja ja oikeuksia taikka valtion turvallisuutta, mm. koska tiedoista tallennettaisiin vain perinnän kohteena olevien henkilöiden tietoja. Lisäksi väestötietolain 30 §:n 1 momentin mukaan tietoja ei saisi käyttää muihin kuin väestörekisterikeskuksen luvassa mainittuihin tarkoituksiin eikä myöskään antaa tietoja ulkopuoliselle ilman rekisteriviranomaisen lupaa. Väestörekisterikeskus ei nähnyt estettä sille, että Intrum Justitia Oy:lle myönnettäisiin poikkeuslupa saada väestötietojärjestelmästä tietoja HTU-tunnistuskyselyllä tai toissijaisesti NIM-tunnistuskyselyllä.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

HTU- ja NIM-henkilötunnistuskyselyt

HTU- ja NIM-kyselyillä haetaan henkilöitä väestötietojärjestelmästä nimen perusteella. Kyselyä tarkentavina tietoina voidaan antaa henkilön syntymäaikatietoja, tieto kotikunnasta tai syntymäkotikunnasta sekä tieto sukupuolesta ja elossa olosta. HTU- ja NIM-kyselyt poikkeavat toisistaan vastausten tietosisällön perusteella.

Kummankin kyselyn vastaustietoina saadaan annettujen hakuehtojen perusteella löydetyistä henkilöistä seuraavat tiedot:

*etunimi, sukunimi (nykyinen ja entinen)
*vakinainen osoite, muuttopäivä; nykyinen ja edellinen
*mahdollinen tilapäinen osoite, alkamis- ja päättymispäivä
*kotikunnan ja rekisteritoimiston koodi ja nimi

Edellä mainittujen tietojen lisäksi HTU kyselyllä saadaan vastaustiedoksi:

*henkilötunnus ja
*paikallisen rekisteriviranomaisen koodi ja nimi

NIM kyselyllä saadaan vastaustiedoksi lisäksi:

*syntymäaika

Henkilörekisteri

Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 2 kohdassa muun muassa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä on henkilörekisterilain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu henkilötietoja sisältävä henkilörekisteri.

Henkilötietojen massaluovutus väestötietojärjestelmästä

Massaluovutuksella tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 8 kohdassa koko henkilörekisterin tai suurehkoa määrää rekisteröityjä koskevien henkilötietojen luovuttamista ja henkilötietojen luovuttamista automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa tai siten, että luovutuksensaaja voi käyttää henkilörekisteriä teknisen käyttöyhteyden avulla.

Hakija pyytää lupaa saada käyttää väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän suorakäyttöisiä tunnistusohjelmia. Koska hakija voisi käyttää tunnistusohjelmia teknisen käyttöyhteyden avulla, kysymyksessä on henkilötietojen massaluovutus väestötietojärjestelmästä.

Väestötietolain 29 §:n 1 momentin mukaan väestötietojärjestelmästä saa luovuttaa tietoja henkilörekisterilaissa tarkoitettuna massaluovutuksena vain:

1) jos hakijalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus
tallettaa luovutettavat tiedot henkilörekisteriin
eikä niiden luovutus ja käyttö vaaranna rekisteröidyn
yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan
taikka valtion turvallisuutta; tai
2) jos tietojen luovuttaminen perustuu muun lain säännökseen.

Väestötietolain 29 §:n 2 momentissa on säädetty, että tietosuojalautakunta voi antaa poikkeusluvan tietojen massaluovutukseen, vaikkei hakijalla ole henkilörekisterilain mukaista oikeutta tallettaa luovutettavia tietoja henkilörekisteriin.

Luvan myöntämiselle on väestötietolain 29 §:n 2 momentin mukaan edellytyksenä, että tietojen luovuttamisella voidaan merkittävästi yksinkertaistaa asioiden hallinnollista tai muuta käsittelyä. Edellytyksenä on lisäksi, että rekisteröidyn yksityisyyden, hänen etujensa ja oikeuksiensa sekä valtion turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää.

Poikkeusluvan tarve

Väestötietojärjestelmän tunnistusohjelmat mahdollistavat väestötietojärjestelmään merkittyjen henkilötietojen vapaan selailumahdollisuuden. Näin ollen väestörekisterikeskus luovuttaa suorakäyttöyhteyden avulla hakijalle tietoja myös henkilöistä, joiden osalta hakijalla ei ole perintätoimeksiantoa. Hakijalla ei ole henkilörekisterilain mukaista oikeutta tallettaa näitä henkilöitä koskevia tietoja henkilörekisteriin, koska henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteysvaatimus ei täyty näiden henkilöiden ja hakijan välillä. Koska tietojen luovuttaminen hakijalle ei perustu myöskään muun lain säännökseen, tarvitsee hakija väestötietolain 29 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan hakemuksen mukaiseen tietojen saamiseen väestörekisterikeskukselta.

Päätös

Hakija on hakemuksessaan todennut, että se käsitteli vuonna 1998 noin 240 000 toimeksiantoa. Hakijan saamista toimeksiannoista melko suuri osa on velallisten tietojen osalta puutteellisia. Tietojen tarkistaminen vaatii henkilöresursseja sekä perintätoimistossa että väestötietohallinnossa.

Tietosuojalautakunta katsoo, että HTU-tunnistuskyselyllä voidaan merkittävästi yksinkertaistaa ja nopeuttaa perintätoimiin kuuluvaa henkilötietojen selvittelyä. Samalla voidaan vähentää puutteellisista henkilötiedoista aiheutuvaa riskiä perintätoimien väärin kohdentamiseen.

Tietosuojalautakunta myöntää hakijalle poikkeusluvan HTU-tunnistuskyselyn käyttämiseen.

Ottaen huomioon luovutettavien tietojen laatu ja käyttötarkoitus sekä jäljempänä mainittu lupamääräys, tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntäminen ei vaaranna rekisteröidyn yksityisyyttä, hänen etuaan tai oikeuttaan tai valtion turvallisuutta.

LUPAMÄÄRÄYS

HTU-tunnistuskyselyllä saadut tiedot on hävitettävä välittömästi perintätoimeksiannon päätyttyä tai viimeistään silloin, kun muu lainsäädäntö ei enää edellytä tietojen säilyttämistä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilörekisterilaki 2 §
Henkilörekisterilaki 5 § 1 mom
Väestötietolaki 29 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.