25.01.1999 3/1999

Henkilörekisterilain soveltamisala - Henkilömatrikkeli - Tieteellinen tutkimus

Henkilörekisterilakia ei sovellettu sotaoloissa vuosina 1914-22 surmansa saaneiden henkilötietojen keräämiseen ja tallettamiseen. Sen sijaan laki tuli sovellettavaksi surmaajia koskevien tietojen keräämiseen ja tallettamiseen. Poikkeuslupahakemus saada kerätä ja tallettaa surmaajia koskevia tietoja henkilömatrikkelia ja tieteellistä tutkimusta varten hylättiin.

ASIA
Henkilötietojen keräämistä ja tallettamista henkilörekisteriin koskeva poikkeuslupahakemus

HAKIJA
Valtioneuvoston kanslia

HAKEMUS
Hakija pyytää lupaa saada tutkimustarkoituksessa kerätä ja tallettaa henkilötietoja vuosien 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneista Suomen sotasurmat 1914-22 tutkimushanketta varten.

Hakijan tarkoituksena on tutkia seuraavia surmansa saaneiden ryhmiä:

- Venäjän sotilasviranomaisten teloittamat ja ampumat
henkilöt Suomessa 1914-1917
- Suomalaiset Venäjän ja Saksan armeijoissa 1. maailmansodan
aikana
- Venäläiset upseerit Suomessa 1917
- Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa syksyllä 1917
ja tammikuussa 1918
- Vuoden 1918 sota
- Suomalaisten surmaamat venäläiset sotilas- ja siviilihenkilöt
1918
- Itä-Karjalan retkikunnat 1918
- Suomalaiset punakaartilaisosastot Neuvosto-Venäjällä
1918-1922
- Viron retkikunta 1919
- Aunuksen retkikunta 1919
- Muut kriisit

Hakijan antamasta lisäselvityksestä 30.12.1998 käy ilmi, että surmansa saaneiden lisäksi tarkoituksena on kerätä ja tallettaa tietoja myös surmaajista ja niistä vankileireiltä elossa palanneista, jotka pian vapautumisensa jälkeen kuolivat vankilaoloista johtuvista syistä.

Kerättävät ja talletettavat henkilötiedot

* Suku- ja etunimet
* Syntymäpaikka
* Syntymäaika
* Kirjoillaolokunta
* Kirjoillaolokunnan lääni
* Asuinkunta
* Asuinkunnan lääni
* Koulutus
* Ammatti
* Siviilisääty
- naimisissa
- naimaton
- lasten lukumäärä
* Sukupuoli
- mies
- nainen
* Huomautukset

Asematiedot

* Kuuluiko kansalais- tai ammattijärjestöön
- poliittinen puolue
- kansalaisjärjestö
- ammattijärjestö
- missä toimessa
* Kuuluiko sotilasjärjestöön, mikä
* Sotilasarvo- ja asema
* Ideologinen asenne
- valkoinen
- punainen
- ei kumpikaan
- tuntematon
* Kieli- ja kansallisuusryhmä
- suomalainen
- suomenruotsalainen
- venäläinen
- saksalainen
- riikinruotsalainen
- muu, mikä
* Huomautukset

Surmatiedot

* Vangittu
- missä
- milloin
- jos vapautunut, koska
* Kuolinajankohta
* Kuolinikä
* Kuolinkunta
* Kuolinkunnan lääni
* Kuolinpaikka (tietyssä kunnassa)
* Missä ominaisuudessa saanut surmansa
- valkoisena
- punaisena
- ei kumpikaan
- ei tietoa
* Kuolintapa
- kaatunut
- vahingonlaukaus, onnettomuus
- teloitettu, ammuttu, murhattu
- kuollut vankileirillä
- teloitettu valtiorikosoikeuden päätöksen perusteella
- kuollut pian vankeudesta päästyään, mistä syystä
- kadonnut
* Surmattu kenen toimesta
- suorittaja, suorittajat tai suorittajataho
- suorittava sotilasyksikkö
- muut tiedot
* Surmaaja tai surmaajatahon ideologinen asenne
- valkoinen
- punainen
- ei kumpikaan
- ei tietoa
* Huomautukset

Lähteet

* Kuvaavat lähdeviittaukset ja huomautukset

Tietojen keräämisessä käytettävät lähteet

Tietojen keräämisessä käytetään lähteinä seuraavia tiedostoja:

- Papiston tiedosto
- SDP:n tilasto
- Sotavankilaitoksen tiedostot
- Muistoalbumit
- Papiston ja nimismiesten kertomukset
- Boströmin matrikkeli "Sankarien muisto"
- Paavolaisen teloituskortisto
- Kuolinilmoituksia vuosilta 1918-22

Lisäksi lähteinä käytetään erilaisia surmatapahtumia kuvaavia muistelmia ja kertomuksia. Hakemukseen liitetystä lehtisestä käy ilmi, että tietoja kerätään myös yleisöltä.

Kerättävien ja talletettavien tietojen käyttötarkoitus

Hakemuksessa tarkoitettuja tietoja on tarkoitus käyttää tieteellisin perustein suoritettavaan vuosien 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneita koskevaan tutkimukseen.

Projektin keskeisimmät väitöskirjatasoiset tutkimusaiheet tulevat olemaan mm.

- kadonneet ja ulkomailla menehtyneet
- Suomen sisällissodan uhrit vertailevasta näkökulmasta
- teloitukset kuolinsyyn
- vangittuina surmansa saaneet
- väkivallantekijät ja heidän kohtalonsa
- Suomessa kuolleet ulkomaalaiset

Projektin yhteydessä on tarkoitus lisäksi teettää kolmisenkymmentä väitöskirjaa alemman tasoista akateemista opinnäytetyötä. Projektista laaditaan myös laajahko loppuraportti, joka sisältää yleiskatsauksen vuosien 1914 -1922 sotauhrien määrään, laatuun (kaatuneet, teloitetut, leireillä kuolleet jne.) taustaan ja tekoyhteyteen.

Tutkimusten pohjaksi ja perustaksi on tarkoitus muodostaa henkilötiedosto, johon syötetään tiedot uhrien taustasta sekä siitä, miten, milloin, missä ja minkä vuoksi he ovat kuolleet. Standarditietojen lisäksi tiedostoon tulee viittauksia niihin lähteisiin, joissa ao. henkilöstä löytyy enemmän informaatiota. Näin syntyy tietokanta, joka toimii eräänlaisena sotauhrien nimikirjana ja elektronisena hakuteoksena. Se sijoitetaan heti valmistuttuaan Kansallisarkistoon, jossa se on sekä tutkijain että suuren yleisön käytettävissä. Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaan työ saatetaan loppuun 1.5.2003 mennessä.

Hakemuksen perustelut

Valtioneuvosto on tehnyt 18.3.1998 iltakoulussaan periaatepäätöksen hakemuksessa tarkoitetun tutkimushankkeen asettamisesta. Valtioneuvoston kanslia on 1.4.1998 asettanut tutkimushankkeen selvittämään Suomessa tapahtuneita ja Suomea koskettaneita sotilaallisia kriisejä vuosien 1914 ja 1922 välillä ns. sotauhritutkimuksen kautta. Tutkimushanke kattaa mm. Saksan ja Venäjän armeijoissa taistelleet sodassa menehtyneet suomalaiset, Suomessa kaatuneet saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset, vuoden 1918 kansalaissodan uhrit molempien sotivien osapuolten osalta ja Venäjällä sekä Virossa menehtyneet suomalaiset. Kyse on vajaasta 40.000 henkilöstä. Näiden ryhmien osalta on pyrkimyksenä selvittää, keitä ja mistä syystä valikoitui ko. konfliktien uhreiksi.

Hakija katsoo, että tutkimusprojekti on kansallisesti tärkeä ja sillä on huomattava palveluarvo. Ihmishenkien menetyksiin tarkasteltavana olevana ajankohtana eli vuosina 1914 - 1922 liittyy melkoisesti selvittämätöntä. Projekti paikkaa tutkimukseen jääneitä aukkoja ja purkaa näin tähän asiaintilaan liittyviä kansallisia traumoja. Samalla erilaiset, joskus epäselvätkin spekulaatiot uhrien määristä ja laadusta loppuvat. Koska kyse on vanhoista asioista, saattaa tämä olla viimeinen mahdollisuus tutkia vuosien 1914-22 sotasurmia, kun joitakin ennen tuntemattomia tietoja vielä on surmansa saaneiden jälkeläisten tiedossa.

Tietosuojavaltuutettu on hakijalle antamassaan lausunnossa 21.10.1998 katsonut, että Suomen sotasurmat 1914-22 projektin tulisi hakea lupaa tietosuojalautakunnalta, koska suunniteltuun nimitiedostoon tallennettaisiin arkaluonteisia tietoja eli tietoja surmansa saaneiden yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vakaumuksesta sekä heidän rikollisista teoistaan, rangaistuksistaan ja muista rikoksen seuraamuksista.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Henkilörekisterilain 1 §:n 1 momentin mukaan henkilötietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa on henkilön yksityisyyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa suojelemiseksi noudatettava, mitä henkilörekisterilaissa säädetään.

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 1 kohdan mukaan sellaista henkilön taikka henkilön ominaisuuksien tai elinolosuhteiden kuvausta, joka voidaan tunnistaa tiettyä luonnollista yksityistä henkilöä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi.

Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötiedon määritelmä sinänsä kattaa myös kuollutta henkilö koskevat tiedot ja että henkilörekisterilain tarkoituksena on suojata henkilön itsensä lisäksi myös hänen muistoaan ja omaisiaan.

1. Surmattuja koskevat tiedot

Ottaen huomioon lain tarkoituksen ja sen, että sotaoloissa surmansa saaneiden kuolemasta on kulunut yli 75 vuotta, tietosuojalautakunta katsoo, ettei henkilörekisterilaki tule sovellettavaksi kerättäessä ja talletettaessa tietoja surmansa saaneista.

Päätös

Tämän vuoksi tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tarpeettomana siltä osin kuin kysymys on surmansa saaneita koskevien tietojen keräämisestä ja tallettamisesta.

2. Surmaajia koskevat tiedot

Sen sijaan tietosuojalautakunta katsoo, että henkilörekisterilaki tulee sovellettavaksi siltä osin kuin tarkoituksena on kerätä tietoja surmaajista siten, että yksittäiset surmaajat ovat tunnistettavissa. Surmaajista jotkut saattavat olla vielä elossa tai vasta hiljattain kuolleita. Ottaen huomioon henkilörekisterilain tarkoituksen tietosuojalautakunta katsoo, että henkilörekisterilaki tulee sovellettavaksi kaikkien surmaajien osalta, vaikka heidän kuolemastaan olisi kulunut pitkäkin aika. Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötietojen suojan tarve korostuu, kun otetaan huomioon kerättävien tietojen laatu ja tietoihin sisältyvät suuret virhemahdollisuudet.

a. Surmaajia koskevien henkilötietojen kerääminen ja tallettaminen yleisön saatavilla olevaa elektronista nimitiedostoa varten

Henkilörekisterilain 2 §:n 7 a kohdan mukaan henkilömatrikkelilla tarkoitetaan julkaistavaksi tarkoitettua henkilörekisteriä, jossa rekisteröityjä yhdistävänä tekijänä on tietty ammatti tai koulutus, työ- tai muun yhteisön jäsenyys taikka asema tai saavutukset kulttuurin, urheilun, talouselämän tai muulla yhteiskuntaelämän alalla tai muu näihin rinnastettava seikka.

Henkilömatrikkelin em. määritelmä ei sääntele sitä, millä tavoin henkilömatrikkeli on tarkoitus julkaista. Se soveltuu siten paitsi perinteisillä painatusmenetelmillä julkaistaviin henkilömatrikkeleihin, myös uudemmilla teknisillä menetelmillä julkaistaviin henkilömatrikkeleihin.

Hakemuksessa tarkoitettu elektroninen nimitiedosto on tarkoitus sijoittaa Kansallisarkistoon, jossa se olisi asiakkaiden käytettävissä. Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu nimitiedosto sotaoloissa 1914-22 surmansa saaneista on julkaistavaksi tarkoitettu henkilörekisteri, joka muodostaa henkilörekisterilain 2 §:n 7 a kohdassa tarkoitetun henkilömatrikkelin. Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilörekisterilaki tulee sovellettavaksi kyseiseen surmattuja koskevaan matrikkeliin siltä osin kuin siihen kerätään tietoja surmaajista.

Henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin nojalla henkilömatrikkelia varten saa pykälän 1 momentissa tarkoitetun yhteysvaatimuksen estämättä kerätä ja tallettaa henkilötietoja henkilörekisteriin. Henkilömatrikkeliin talletettavista tiedoista säädetään tarkemmin henkilörekisteriasetuksen 2 b §:ssä. Mainitun pykälän nojalla henkilömatrikkelirekisteriin ei ole mahdollista tallettaa rekisteröidyn surmaajaa koskevia henkilötietoja.

Poikkeusluvan edellytykset

Tietosuojalautakunta voi henkilörekisterilain 37 §:n nojalla myöntää luvan poiketa henkilörekisterilain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä edellyttäen, että luvan myöntämiseen on painava syy ja että rekisteröidyn yksityisyyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa vaarantuminen voidaan estää.

Päätös

Ottaen huomioon, että hakemuksessa tarkoitetun tutkimushankkeen varsinaisena tarkoituksena on kerätä tietoa sotaoloissa vuosina 1914-22 surmansa saaneista sekä surmaajia koskevien tietojen laadun ja niihin liittyvät suuret virhemahdollisuudet, tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tältä osin.

b. Surmaajia koskevien tietojen kerääminen ja tallettaminen tieteellistä tutkimusta varten

Henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin mukaan tieteellistä tutkimusta varten saa 5 §:n 1 momentissa säädetyn yhteysvaatimuksen estämättä kerätä ja tallettaa henkilötietoja henkilörekisteriin. Tutkimusrekistereistä säädetään tarkemmin henkilörekisteriasetuksen 1 §:ssä.

Henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan henkilötietoja saa kerätä ja tallettaa tieteellistä tutkimusta varten yhteysvaatimuksen estämättä, jos:

1) rekisterin käyttö perustuu rekisterinpitäjän lakisääteisiin
tehtäviin tai asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan;
2) rekisteri ei tietosisältönsä vuoksi vaaranna rekisteröidyn
yksityisyyden suojaa;
3) rekisteriä käytetään ja siitä luovutetaan henkilötietoja
vain tieteellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin
toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat
tiedot eivät paljastu ulkopuolisille, jollei tällainen
menettely henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä
ja laatu huomioon ottaen ole rekisteröityjen yksityisyyden
suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta; sekä
4) rekisteri hävitetään tai siirretään arkistoitavaksi
14 §:ssä tarkoitetulla tavalla viimeistään viiden vuoden
kuluttua rekisterin käyttöönotosta.

Henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan tutkimusrekisri on hävitettävä tai siirrettävä arkistoitavaksi kahden vuoden kuluttua rekisterin käyttöönotosta, jos siihen talletetaan henkilörekisterilain 6 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.

Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu nimitiedosto sotaoloissa 1914-22 surmansa saaneista vaarantaa tietosisältönsä vuoksi rekisteröityjen surmaajien ja heidän omaistensa yksityisyyden suojaa. Rekisteriä on tarkoitus käyttää ja siitä luovuttaa henkilötietoja myös muuhun tarkoitukseen kuin tieteellistä tutkimusta varten ja tiedot on tarkoitus saattaa myös yleisön käytettäväksi. Rekisteriä ei myöskään ole tarkoitus hävittää tai siirtää arkistoitavaksi henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaisesti kahden vuoden kuluttua rekisterin käyttöönotosta, vaikka siihen on tarkoitus tallettaa henkilörekisterilain 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja rikollisista teoista. Tämän vuoksi hakija tarvitsee poikkeusluvan henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan sekä 1 §:n 2 momentin säännöksistä.

Poikkeusluvan edellytykset

Tietosuojalautakunta voi henkilörekisterilain 37 §:n nojalla myöntää luvan poiketa henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan sekä 1 §:n 2 momentin säännöksistä edellyttäen, että luvan myöntämiseen on painava syy ja että rekisteröidyn yksityisyyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa vaarantuminen voidaan estää.

Päätös

Ottaen huomioon, että hakemuksessa tarkoitetun tutkimushankkeen varsinaisena tarkoituksena on kerätä tietoa sotaoloissa vuosina 1914-22 surmansa saaneista sekä surmaajia koskevien tietojen laadun ja niihin liittyvät suuret virhemahdollisuudet, tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Tämän vuoksi tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen myös tältä osin.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilörekisterilaki 1 § 1 mom
Henkilörekisterilaki 2 § 1 kohta
Henkilörekisterilaki 2 § 2 kohta
Henkilörekisterilaki 2 § 7 a kohta
Henkilörekisterilaki 5 § 1 mom
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 6 § 2 mom 3 kohta
Henkilörekisterilaki 7 §
Henkilörekisterilaki 37 §
Henkilörekisteriasetus 1 § 1 mom 2 kohta
Henkilörekisteriasetus 1 § 1 mom 3 kohta
Henkilörekisteriasetus 1 § 2 mom

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.