11.01.1999 1/1999

Luottotietorekisteri - Henkilöluottotieto - Luovuttaminen

Suomen Asiakastieto Oy:lle myönnettiin määräaikainen poikkeuslupa tallettaa henkilöluottotietorekisteriin tietoja lainvoimaa vailla olevista velkomusasioissa annetuista yksipuolisista tuomioista ja tuomioista, jotka koskevat velkoja, jotka velallinen on summaarisessa menettelyssä myöntänyt. Hakemus tietojen luovuttamisesta hylättiin tarpeettomana.

Ks. myös päätös 22/2.12.1996.

ASIA
Henkilötietojen keräämistä, tallettamista ja luovuttamista koskeva hakemus
HAKIJA
Suomen Asiakastieto Oy

HAKEMUS
Hakija pyytää, että tietosuojalautakunta uudistaisi 2.12.1996 hakijalle antamansa määräaikaisen poikkeusluvan (päätös 22/2.12.1996 dnro 49/72/96) kerätä, tallettaa ja luottotietotoiminnassa edelleen luovuttaa tietoja lainvoimaa vailla olevista oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisella summaarisella menettelyllä haetuista

1) velkomusasioissa annetuista yksipuolisista tuomioista
ja
2) tuomioista, jotka koskevat velkoja, jotka velallinen
on summaarisessa menettelyssä myöntänyt.

Hakija pyytää, että hakemuksen kohdan yksi osalta poikkeuslupa uudistettaisiin samansisältöisenä henkilötietolain voimaantuloon saakka.

Kohdan kaksi osalta hakija pyytää, että poikkeuslupa myönnettäisiin samansisältöisenä olemaan voimassa toistaiseksi.

Hakemuksen perustelut

1. Yksipuolinen tuomio

Hallituksen esityksessä henkilötietolaiksi (96/1998) ehdotetaan, että luottotietorekisteriin saisi tallettaa tiedon maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, joka on todettu lainvoimaa vailla olevalla yksipuolisella tuomiolla. Nyt voimassa oleva poikkeuslupa päättyy 31.12.1998. Poikkeusluvan uudistaminen on tarpeellista siihen saakka kunnes uusi laki tulee voimaan.

Hakija viittaa myös edellisessä hakemuksessaan esittämiinsä ja poikkeusluvassa mainittuihin perusteluihin.

2. Tuomiot (velat, jotka velallinen on myöntänyt)

Kyseinen tuomio vastaa asiallisesti tietoa maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, jonka rekisteröity on velkojalle kirjallisella ilmoituksella tunnustanut tapahtuneeksi. Asiallisesti em. tuomiot vastaavat hyvin paljon myöskin yksipuolisia tuomioita. Erona yksipuoliseen tuomioon on se, että velallinen on myöntänyt kanteen oikeaksi. Mikäli velallinen ei reagoi haasteeseen millään tavoin, käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion. Asiassa, jossa velallinen on myöntänyt kanteen ei voida antaa yksipuolista tuomiota vaan käräjäoikeus antaa lain mukaan tuomion. Tällainen tuomio ei ole heti lainvoimainen. Koska tiedon lainvoimaisuuden tarkistaminen on erittäin ongelmallista ja koska kyseessä on tieto, joka perustuu velallisen myöntämiseen, lainvoimaisuuden toteaminen ei ole ko. tapauksessa välttämätöntä rekisteröidyn yksityisyyden, etujen tai oikeusturvan kannalta.

Edellä olevilla perusteilla hakija katsoo, että poikkeusluvan myöntämiseen on painava syy. Poikkeuslupa on välttämätön lainvoimaa vailla olevan summaarisen tiedon rekisteröimiseen, koska hallituksen esityksen mukaan edellä mainitun kaltaisten tuomioiden käsittelyä ei ole esitetty siirrettäväksi lakiin.

Hakijan mukaan saatujen kokemusten mukaan poikkeusluvan mukainen menettely ei ole vaarantanut rekisteröityjen etuja tai oikeuksia taikka aiheuttanut ongelmia rekisteröityjen oikeusturvalle. Tällä perusteella hakija katsoo, että lupa voidaan myöntää olemaan voimassa toistaiseksi.

Aikaisemmassa hakemuksessa esitetyt perustelut

Hakija viittaa myös aikaisemmassa hakemuksessa esittämiinsä ja poikkeusluvassa 22/2.12.1996 mainittuihin perusteluihin.

Aiemmin voimassa olleen henkilörekisteriasetuksen (476/87) 5 §:n mukaan henkilöluottotietoina saatiin tallettaa mm. tieto tuomarin antamasta maksamismääräyksestä. Maksamismääräys saatiin panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio ja tieto maksamismääräyksestä voitiin tallettaa luottotietorekisteriin odottamatta takaisinsaantikanteelle säädetyn ajan kulumista.

Maksamismääräysmenettelystä ja lainhakumenettelystä luovuttiin alioikeusuudistuksen yhteydessä (lait 1055/91 ja 593/93) ja henkilörekisteriasetuksen 5 §:ää tarkistettiin niin, että siitä poistettiin mm. maininta tuomarin maksamismääräyksestä.

Maksamismääräys- ja lainhakumenettelyn tilalle tuli 1.12.1993 alkaen summaarinen menettely, jonka nojalla annetut yksipuoliset tuomiot ovat sellaisenaan täytäntöönpanokelpoisia. Menettelyssä tuomioistuin voi ratkaista asian yksipuolisella tuomiolla, mikäli vastaaja ei ole määräajassa vastannut tai ei ole vastauksessaan esittänyt perustetta kiistämiselleen tai vetoaa vain sellaiseen perusteeseen, jolla ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen.

Koska tietosuojalautakunta oli edellyttänyt - toisin kuin tietosuojavaltuutettu - että luottotietorekisteriin merkittävien yksipuolisten tuomioiden tuli olla lainvoimaisia, hakija piti poikkeusluvan hakemista perusteltuna.

Hakijan rekisteriin tallennetuista yksipuolisista tuomioista valtaosa kohdistui luonnollisiin yksityishenkilöihin. Yksipuoliset tuomiot edustivat noin kolmatta osaa kaikista tallennettavista tiedoista.

Hakijan tekemän selvityksen mukaan yksipuolinen tuomio annettiin keskimäärin 6-8 kuukauden kuluttua eräpäivästä. Mikäli näitä vakavia maksun tai suorituksen laiminlyöntejä koskevia tietoja ei olisi saanut rekisteröidä, olisi sillä ollut hakijan asiakkaiden kannalta arvaamattoman epäedulliset seuraukset. Hakija katsoi, että myös maksuvaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ylivelkaantuminen olisi saattanut olennaisesti pahentua. Hakija totesi, että viranomaisen toteamat maksuhäiriöt ovat luottotietotoiminnan perusta. Niiden puuttuminen johtaisi myös siihen, että valtaosassa rekisteröintejä rekisteröinnin aiheuttaisi vasta täytäntöönpanoyrityksessä todettu varattomuus tai muu este.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

PÄÄTÖS

Tietosuojalautakunta myöntää hakijalle poikkeusluvan kerätä ja tallettaa hakijan henkilöluottotietorekisteriin tietoja lainvoimaa vailla olevista oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisella summaarisella menettelyllä haetuista

- velkomusasioissa annetuista yksipuolisista tuomioista, ja

- tuomioista, jotka koskevat velkoja, jotka velallinen on summaarisessa menettelyssä myöntänyt,

Tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tietojen luovuttamisesta tarpeettomana.

Lupamääräys

Poikkeusluvan nojalla talletettu tieto yksipuolisesta tuomiosta on poistettava välittömästi kun rekisteröity on esittänyt luotettavan selvityksen siitä, että takaisinsaantikanne on johtanut yksipuolisen tuomion kumoamiseen tai kun tieto yksipuolisen tuomion kumoamisesta on muutoin luotettavalla tavalla tullut hakijan tietoon. Tiedon poistamisen yhteydessä rekisteröidylle on ilmoitettava, kenelle tai mihin edellä tarkoitettua yksipuolista tuomiota koskeva tieto on kuuden viimeisen kuukauden aikana luovutettu.

Poikkeusluvan ajallinen ulottuvuus

1. Yksipuoliset tuomiot

Poikkeuslupa on yksipuolisten tuomioiden osalta voimassa siihen asti, kunnes vireillä oleva henkilörekisterilain uudistus on tullut voimaan. Poikkeuslupa on kuitenkin voimassa enintään 31.12.2000 asti. 2. Tuomiot (velat, jotka velallinen on myöntänyt)

Hakemuksen 2 -kohdan osalta poikkeuslupa myönnetään olemaan voimassa vireillä olevan henkilörekisterilain uudistuksen voimaantuloon tai siihen saakka kun vireillä olevassa henkilörekisterilain uudistamisessa säädettävät siirtymäajat sen sallivat. Poikkeuslupa on kuitenkin voimassa enintään 31.12.2000 asti.

PERUSTELUT

Henkilöluottotiedolla tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 6 kohdassa henkilön taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioimisessa käytettäväksi tarkoitettuja henkilötietoja. Luottotietotoiminnalla tarkoitetaan saman pykälän 7 kohdassa elinkeinona harjoitettavaa henkilöluottotietojen keräämistä ja tallettamista edelleen luovutusta varten.

Luottotietotoimintaan käytettävistä henkilörekistereistä sekä niihin talletettavista tiedoista säädetään henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin nojalla henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä. Henkilörekisterilain 18 §:n 3 momentin mukaan henkilöluottotiedon saa luovuttaa ainoastaan luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle sekä sille, joka tarvitsee tietoa luoton myöntämistä tai luoton valvontaa varten taikka muuhun tähän verrattavaan tarkoitukseen.

Henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 2 momentin 1 kohdan (3.6.1994/431) nojalla luottotietorekisteriin saa tallettaa tiedon mm. sellaisesta maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, joka on todettu lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä. Momentin 3 kohdan nojalla luottotietorekisteriin saa tallettaa tiedon maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, jonka rekisteröity on velkojalle antamallaan kirjallisella ilmoituksella tunnustanut tapahtuneeksi.

Muiden kuin henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä mainittujen tietojen tallettamiseen luottotietorekisteriin tarvitaan tietosuojalautakunnan myöntämä henkilörekisterilain 37 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvan myöntämiseen on painava syy.

Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitetuilla tiedoilla on henkilön taloudellisen aseman ja sitoumusten hoitokyvyn arvioimisessa luotonantajalle oleellinen merkitys. Hakijan on käytännössä lähes mahdotonta selvittää yksipuolisten tuomioiden lainvoimaisuutta. Velkomusasiassa annettu yksipuolinen tuomio perustuu yleensä riidattomaan saatavaan samoin kuin hakemuksessa tarkoitettu tuomio, joka perustuu velallisen myöntämiseen. Näistä syistä tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntämiselle on painava syy.

Ottaen huomioon päätöksessä asetettu lupamääräys, tietosuojalautakunta katsoo, ettei poikkeusluvan myöntäminen perusteettomasti vaaranna rekisteröidyn yksityisyyttä tai hänen etujaan tai oikeuksiaan.

Poikkeuslupa myönnetään määräaikaisena vireillä olevan henkilörekisterilain uudistuksen vuoksi.

Siltä osin kuin on kysymys hakemuksessa tarkoitettujen tietojen luovuttamisesta, tietosuojalautakunta toteaa, että hakijalla on oikeus luovuttaa luottotietorekisteriinsä tallettamiaan henkilöluottotietoja siten kuin henkilörekisterilain 18 §:n 3 momentissa säädetään.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilörekisterilaki 2 § 6 kohta
Henkilörekisterilaki 2 § 7 kohta
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 18 § 3 mom
Henkilörekisterilaki 37 §
Henkilörekisteriasetus 5 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.