Finlex ®

Luottotietorekisteri - Yksipuolinen tuomio

Diaarinumero:	33/762/96
Antopäivä:	14.10.1996
Taltio:	19/1996

Tietosuojalautakunta määräsi Suomen Asiakastieto Oy:n välittömästi poistamaan luottotietorekisteristään yksipuoliseen tuomioon perustuvan maksuhäiriömerkinnän, koska tuomio ei ollut lainvoimainen.

ASIA
Luottotietorekisterissä olevan maksuhäiriömerkinnän poistamista koskeva hakemus

HAKIJA
A

HAKEMUS
Hakija pyytää, että Suomen Asiakastieto Oy:lle annetaan henkilörekisterilain 35 §:n mukainen määräys poistaa yhtiön luottotietorekisterissä oleva hakijaa koskeva virheellinen maksuhäiriömerkintä, joka perustuu X:n asunto-oikeuden antamaan yksipuoliseen tuomioon velkomusasiassa.

Suomen Asiakastieto Oy on 24.3.1995 päivätyllä todistuksellaan kieltäytynyt maksuhäiriömerkinnän poistamisesta.

Hakemuksen perustelut

Hakija katsoo, että koska lainvoimaisella tuomiolla ei ole todettu maksun tai suorituksen laiminlyöntiä, on maksuhäiriömerkintä laiton. Mitään perustetta merkinnälle ei ole ollut olemassa.

Tuomioistuimessa ei ole tutkittu minkälaisia sopimuksia ja uusia maksujärjestelyä osapuolten kesken on syntynyt jo vuodesta 1993 lukien. Hakija ei reagoinut asiaan oikeudessa, koska asiasta oli sovittu. Velkoja ei saattanut ratkaisua lainvoimaiseksi, koska se ei olisi onnistunut sopimuksesta johtuen. Hakija olisi tuolloin riitauttanut asian.

Hakija viittaa henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan luottotietorekisteriin saa tallettaa tiedon sellaisesta maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, joka on todettu lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä. Hakija katsoo, että asetuksen ao. kohta on yksiselitteinen ja selkeä. Tiedon saa tallettaa, jos maksun tai suorituksen laiminlyönti on todettu lainvoimaisella tuomiolla. Mitään selittämistä tai tulkittavaa ei ole. Kansalaisen on voitava luottaa voimassa oleviin asetuksien selkeisiin yksiselitteisiin teksteihin.

Hakija uudistaa myös asian aikaisemmassa käsittelyssä lausumansa.

MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan hakija on jättänyt työttömyyden johdosta maksamatta X:n kaupungille huoneenvuokraa yhteensä 2 925,90 markkaa, jotka olivat erääntyneet maksettaviksi vuoden 1993 heinä-, elo- ja syyskuussa. Kaupunki saattoi 17.10.1994 vireille X:n käräjäoikeudessa vuokrasaatavaa koskevan velkomusasian. A sopi saatavan suorittamisesta velkojan kanssa 12.12.1994. X:n asunto-oikeus antoi asiassa yksipuolisen tuomion 27.12.1994, jossa A velvoitettiin suorittamaan X:n kaupungille em. vuokrasaatava korkoineen sekä oikeudenkäyntikulut. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan X:n kaupunki ei antanut päätöstä tiedoksi A:lle. Tämän vuoksi aika takaisinsaantikanteen nostamiselle ei ole alkanut eikä päätös ole saavuttanut lainvoimaa. A suoritti saatavan 28.2.1995.

Asiakirjoihin on liitetty X kaupungin lakimiehen B:n 20.2.1995 päivätty ilmoitus, jonka mukaan B on ennen 27.12.1994 annetun yksipuolisen tuomion antamista 12.12.1994 sopinut A:n kanssa saatavan suorittamisen aikataulusta, jota A ei ole jättänyt noudattamatta. Tuomio on ilmoituksen mukaan siihen nähden aiheeton.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMENPITEET

Hakija on saattanut asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi 10.8.1995 päivätyllä kirjelmällä. Hakija on vaatinut Suomen Asiakastieto Oy:n ratkaisun kumoamista ja hakemuksessa tarkoitetun rekisterimerkinnän poistamista. Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että laillista perustetta rekisterimerkinnälle ei ole.

Tietosuojavaltuutettu on pyytänyt asiassa selvityksen Suomen Asiakastieto Oy:ltä. Selvityksessään 16.11.1995 Yhtiö katsoo, että mikäli rekisteröidyllä ei ole ollut hyväksyttävää syytä pidättyä oikeasta suorituksesta, on käsillä lain tarkoittama tilanne, jonka nojalla henkilörekisteriasetuksen mukaiset tiedot voidaan tallettaa. Työttömyyttä ja siitä johtuvia maksuvaikeuksia ei yhtiön tietojen mukaan pidetä rekisterinpidollisessa mielessä esteenä tiedon tallettamiselle. Yhtiö vetoaa mm. siihen, että maksu on tapahtunut 20 kuukautta alkuperäisen, sovitun eräpäivän jälkeen eikä saatavan oikeellisuutta ole asetettu missään vaiheessa kysymyksenalaiseksi. Koska rekisteröity ei maksamalla ole estänyt ko. merkinnän syntymistä, merkintää voitaneen pitää oikeana.

Suomen Asiakastieto Oy:n selvityksen johdosta 14.12.1995 antamassaan vastineessa hakija toteaa mm., että velkojan ja hakijan kesken on syntynyt sopimus ennen yksipuolisen tuomion antamista. Sen vuoksi velkoja ei ole antanut tuomiota tiedoksi hakijalle eikä tuomio näin ollen ole myöskään lainvoimainen. Laillista perustetta merkinnälle ei siten ole ollut olemassa. Mitään suorituksen laiminlyöntiä ei ole lainvoimaisella tuomiolla todettu.

Henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 1 kohdan mukaisella lainvoimaisuusedellytyksellä suojataan kansalaisia väärien tietojen tallettamiselta. Velallisen ja velkojan välinen velkasuhde on osapuolten kesken sovittavissa oleva asia. Asiakastieto Oy ei voi lähteä tekemään omia johtopäätöksiään velkojan ja velallisen keskinäisistä suhteista eikä tällaisia tietoja voida henkilörekisteriasetuksen mukaan rekisteröidä. Hakija toteaa vielä, ettei hän ole antanut velkojalle mitään kirjallista ilmoitusta, jolla olisi tunnustanut maksun taikka suorituksen laiminlyönnin.

Tietosuojavaltuutettu toteaa hakijalle antamassaan päätöksessä 30.4.1996 dnro 490/53/95 mm., että henkilörekisteriasetuksessa säädetyllä lainvoimaisuusedellytyksellä pyritään hänen käsityksensä mukaan siihen, etteivät velallisen tiedot joudu luottotietorekisteriin riitaisten saamisten perusteella. Tietosuojavaltuutettu toteaa, ettei A vastustanut tuomion antamista eikä hän ole missään vaiheessa vedonnut saatavan riidanalaisuuteen. Valtuutettu katsoo, että kysymyksessä on henkilörekisteriasetuksen 5 §:n mukainen maksun tai suorituksen laiminlyönti, joka kuvaa henkilön maksukyvyttömyyttä ja/tai haluttomuutta. Asiassa esitettyjen seikkojen perusteella merkintää ei tietosuojavaltuutetun mukaan myöskään voida pitää henkilörekisterilain 9 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisenä. Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin tietosuojavaltuutetun puolelta.

Tämän jälkeen hakija on saattanut asian tietosuojalautakunnan käsiteltäväksi.

KUULEMINEN

Tietosuojalautakunta on pyytänyt tietosuojavaltuutetulta valituksenalaisen päätöksen 30.4.1996 dnro 490/53/95, sen perusteena olevat asiakirjat sekä tietosuojavaltuutetun lausunnon asiasta. Tietosuojavaltuutettu on toimittanut lautakunnalle asiakirjat ja antanut asiasta lausunnon 22.7.1996 dnro 33/762/96.

Lausunnossaan tietosuojavaltuutettu toteaa, että A:n tapauksessa hylkäävään päätökseen on vaikuttanut erityisesti se, etteivät maksuhäiriön perustana olleet maksamattomat vuokrasaatavat olleet yllätyksellisiä. Maksamattomat vuokrat olivat erääntyneet lähes puolitoista vuotta ennen yksipuolisen tuomion antamista ja saatava maksettiin tuomion antamisen jälkeen.

Edelleen valtuutettu katsoo, että tuomion lainvoimaisuusedellytyksellä maksuhäiriömerkintää tehtäessä pyritään siihen, ettei riitaisia saamisia rekisteröidä. A ei ole missään vaiheessa vedonnut saatavan riitaisuuteen. Velkojalla ei ole ollut tarvetta antaa tiedoksi tuomiota, koska A maksoi saatavan ilman ulosottotoimenpiteitä.

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, mikä ei olisi ollut jo tiedossa tietosuojavaltuutetun tehdessä päätöstä.

Suomen Asiakastieto Oy on antanut asiassa 7.10.1996 päivätyn selityksen. Koska on kiistatta ilmeistä, että rekisteröity on saanut tiedokseen ko. yksipuolisen tuomion, suhtaudutaan selityksessä epäillen väitteeseen, ettei ko. tuomio olisi lainvoimainen. Toisaalta selityksessä katsotaan, että yksipuoliselta tuomiolta ei edes edellytetä lainvoimaisuutta. Selityksessä yhdytään tietosuojavaltuutetun esittämiin kannanottoihin ja katsotaan, että yhtiö on toiminut asiassa lain ja hyvän rekisteritavan sekä viranomaisohjeiden mukaisella tavalla.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Henkilöluottotiedoilla tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 6 kohdassa henkilön taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioimisessa käytettäväksi tarkoitettuja henkilötietoja. Saman pykälän 7 kohdassa luottotietotoiminnalla tarkoitetaan elinkeinona harjoitettavaa henkilöluottotietojen keräämistä ja tallettamista edelleen luovutusta varten.

Suomen Asiakastieto Oy on henkilörekisterilain 2 §:n 7 kohdassa tarkoitetun luottotietotoiminnan harjoittaja, joka ylläpitää luottotietorekisteriä.

Henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin mukaan luottotietotoimintaa varten ylläpidettäviin henkilörekistereihin talletettavista tiedoista säädetään tarkemmin asetuksella. Henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä on tyhjentävästi määritelty minkälaisia maksun ja suorituksen laiminlyöntejä tällaisiin rekistereihin saa tallettaa.

Henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 2 momentin 1 kohdan (3.6.1994/431) nojalla luottotietorekisteriin saa tallettaa tiedon mm. sellaisesta maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, joka on todettu lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä. Momentin 3 kohdan nojalla luottotietorekisteriin saa tallettaa tiedon maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, jonka rekisteröity on velkojalle antamallaan kirjallisella ilmoituksella tunnustanut tapahtuneeksi.

Hakemuksessa tarkoitettu maksuhäiriömerkintä perustuu käräjäoikeuden tuomioon, joka asiassa saadun selvityksen mukaan ei ole saavuttanut lainvoimaa. Näin ollen ja koska hakija asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ei myöskään ole antanut velkojalle henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta, ei Suomen Asiakastieto Oy:llä ole ollut oikeutta tehdä hakemuksessa tarkoitettua merkintää luottotietorekisteriinsä.

Päätös

Tietosuojalautakunta määrää henkilörekisterilain 35 §:n nojalla Suomen Asiakastieto Oy:n poistamaan välittömästi hakemuksessa tarkoitetun A:ta koskevan merkinnän luottotietorekisteristään.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilörekisterilaki 2 § 6-kohta
Henkilöreksiterilaki 2 § 7-kohta
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 35 §
Henkilörekisteriasetus 5 § 2 mom 1-kohta
Henkilörekisteriasetus 5 § 2 mom 3-kohta
Oikeudenkäymiskaari 12 luku 10 §
Oikeudenkäymiskaari 12 luku 13 §
Oikeudenkäymiskaari 12 luku 14 §
Laki oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 20 §