9.3.2023

Oikeuskansleri piti työryhmämietinnöstä antamassaan lausunnossa ehdotettuja uudistuksia ja niiden tavoitteita perusteltuina. Hän esitti myös eräitä säännöskohtaisia huomioita.

Lainsäädännön tulee olla selkeää ja ymmärrettävää, ja käytännössä vakiintuneiden tulkintojen kodifiointi on perusteltua. Suhdetta eri erityislakien mukaisiin menettelyihin ja erityisesti unionioikeudellisen sääntelyn johdosta laajenevaan hyvitysinstituutioon pitäisi tarkastella periaatteellisesti ja riittävän laajasti. Esityksen jatkovalmistelussa olisi vielä tarpeen laajemmin pohtia hyvityksen ja vahingonkorvauksen välisiä suhteita korvausoikeuden yleisten oppien sekä tehokkaiden oikeussuojakeinojen näkökulmista siten, että osaksi unionin oikeuteen palautuvat hyvitysjärjestelmät olisivat riittävän laajasti tarkastelussa. Unionin vahingonkorvaussääntelyn vaikutuksia julkisyhteisön vastuulle olisi perusteltua vielä tarkemmin selvittää ja arvioida. 

Ehdotuksen vaikutuksista oikeuskansleri totesi, että mietinnössä tunnistettu todennäköinen mahdollisuus korvausvaatimusten lisääntymiseen tulisi huomioida korvausvaatimuksia käsittelevien viranomaisten voimavaroissa ja koulutustarpeissa. Virheellistä viranomaisinformaatiota koskevien korvausvaatimusten odotettavissa olevan lisääntymisen myötä olisi perusteltua pohtia myös laajentuvan korvausvastuun vaikutusta annetun neuvonnan sisältöön ja laajuuteen sekä neuvontaa antavan viranhaltijan oikeusturvaan. Hyvityksen ja vahingonkorvauksen välistä suhdetta sekä laillisuusvalvontaratkaisussa esitetyn hyvityksen merkitystä ja tarvetta tulisi valmistelussa myös pohtia ja arvioida perusteellisemmin.