14.12.2015

Lapsen oikeudet - Maahanmuuttaja - Ministeriö

Valmistavan opetuksen laatuun kiinnitettävä huomiota

Viime vuosina tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on huomattavasti korkeampi kuin muiden nuorten. Eräs syrjäytymiskehitykseen vaikuttava tekijä on se, millaiset kielelliset ja muut valmiudet nuori on saanut perusopetuksessa. Oikeuskansleri otti tästä syystä keväällä 2015 omasta aloitteestaan selvitettäväksi, miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten oikeus perusopetukseen toteutuu. Hän pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä antamaan lausunnon siitä, kuinka valmistavan opetuksen saatavuus toteutuu valtakunnallisesti ja ottamaan kantaa myös muun muassa valmistavan opetuksen laajuuteen, opetusta antavien henkilöiden kelpoisuuteen ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mahdollisuuteen saada oppilashuollon palveluita ja muita tukitoimia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kesäkuussa 2015 antaman lausunnon mukaan maahanmuuttajalapset ja -nuoret osallistuvat perusopetuksen alussa enintään yhden lukuvuoden pituiseen valmistavaan opetukseen, jonka painopiste on suomen kielen opetuksessa. Valmistavassa opetuksessa pyritään luomaan pohja riittävälle kielitaidolle, jotta oppilaan olisi mahdollista osallistua yleisopetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, että säädöspohja mahdollistaa valmistavan opetuksen sekä maahanmuuttajien opetuskielen sekä oman äidinkielen opetuksen saatavuuden. Se katsoi myös, että valmistavan opetuksen oppilailla on tasa-arvoiset edellytykset saada sekä oppilashuollon että muita tukitoimia. Sen sijaan ministeriön mukaan tulisi selvittää, pitäisikö valmistavan opetuksen opettajille määritellä kelpoisuus, kun valmistava opetus on vakiintunut osaksi perusopetusta.

Oikeuskansleri totesi ministeriön esittämien tilastotietojen perusteella, että valmistavan opetuksen ongelmat näyttävät saatavuuden sijaan liittyvän pikemmin opetuksen laajuuteen ja sisältöön. Tästä syystä oikeuskansleri yhtyi ministeriön näkemykseen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden määrittelyn tarpeesta. Lisäksi hän katsoi, että tällaista opetusta antavien opettajien lisäkoulutuksen tarvetta olisi perusteltua selvittää. Oikeuskansleri katsoi lisäksi, että opetus- ja kulttuuriministeriön olisi aiheellista selvittää, tulisiko velvollisuus järjestää valmistavaa opetusta sisällyttää perusopetuslakiin.

Oikeuskansleri katsoi myös, että maahanmuuttajaoppilaiden puutteelliseen kielitaitoon ja keskimäärin alhaisiin oppimistuloksiin liittyvät seikat antavat opetus- ja kulttuuriministeriölle perustellun aiheen selvittää, onko valmistavan opetuksen laajuus nykyisellään riittävä turvaamaan kaikkien lasten ja nuortentäysimääräisen oikeuden saada perusopetusta. Oikeuskansleri toi myös esiin huolensa siitä, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden puutteellinen kielitaito ei välttämättä käytännössä mahdollista oppilashuollon ja muiden tukitoimien täysimääräistä hyödyntämistä. Asian arvioimista vaikeuttaa kuitenkin tutkimustiedon puute.

Oikeuskansleri pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä kertomaan kesäkuun 2016 loppuun mennessä, mihin toimiin se aikoo ryhtyä päätöksessä esitettyjen näkemysten vuoksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lausuntonsa 22.6.2016. Ministeriön lausunnossa todetaan, että tällä hetkellä opetusjärjestelmä ei vastaa kaikilta osin maahanmuuttajien tarpeisiin. Lausunnon mukaan ministeriö oli syksyllä 2015 käynnistänyt kartoituksen turvapaikanhakijoiden koulutus- ja työkokemusprofiilista. Samalla arvioitiin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvun vaikutuksia opettajatarpeisiin.

Ministeriö oli asettanut 5.11.2015 myös ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön hallinnonalan toimenpiteet. Ohjausryhmän toimenpidepaperissa pyritään mm. selvittämään oikeuskanslerin päätöksen mukaisesti perusopetuksen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden määrittelyn tarve, opettajien lisäkoulutuksen tarve ja se, tulisiko perusopetuslakiin sisällyttää velvollisuus järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Lisäksi selvitetään, miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppilashuoltoa ja muita opetuksen tukitoimia voidaan tehostaa. Hallituksen kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman mukaan perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoituksen uudistamisen yhteydessä arvioidaan tarve säätää valmistavan opetuksen järjestämisestä velvoite. Tämä arviointi on ministeriön lausunnon mukaan kesken.

Ministeriö on lisäksi asettanut opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Tämän perusteella laaditaan kehittämisohjelma elokuun 2016 loppuun mennessä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.