22.10.2014

Kuntajako

Seinäjoen seutua koskevat erityiset kuntajakoselvitykset

Kantelut

Jalasjärven kunnan kunnanhallitus arvosteli valtiovarainministeriön päätöstä erityisestä kuntajakoselvityksestä Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin välillä. Arvostelu kohdistui muun muassa Kurikan kaupungin jättämiseen selvitysalueen ulkopuolelle ja tietyn henkilön asettamiseen kuntajakoselvittäjäksi.

Ilmajoen kunnan kunnanhallitus arvosteli valtiovarainministeriön päätöstä erityisestä kuntajakoselvityksestä Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien välillä. Arvostelu kohdistui siihen, että päätöksessä määritetty selvitysalue poikkesi siitä alueesta, josta kunnilta oli pyydetty lausuntoa.

Yleistä kuntajaotuksesta

Oikeuskansleri katsoi, että perustuslaissa tarkoitetun kansanvaltaisuuden näkökulmasta oli keskeistä, että valtioneuvoston ja eduskunnan sekä kuntien mahdollisuus muodostaa johdonmukainen kokonaisnäkemys tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta turvataan.

Oikeuskansleri totesi kiinnittäneensä eräissä aikaisemmissa kanteluratkaisuissaan huomiota siihen, että kuntarakenteen tarkoituksenmukaisuuden arviointia vaikeutti se, että kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti oli käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä kuntauudistuskokonaisuuden muut osat (valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien tehtävien arviointi). Toisaalta oikeuskansleri oli todennut, että kuntauudistuksen kaltaisen mittavan kokonaisuuden, jonka osat vaikuttivat toisiinsa ja jonka yhtenä merkittävänä taustatekijänä olivat vielä julkisen talouden rahoituspohja ja sen muutokset, yhdellä kertaa käsittelyyn saaminen voi olla käytännössä mahdotonta.

Kuntajaon muuttamista voitiin valmistella kuntien omilla yhdistymisselvityksillä ja valtiovarainministeriön määräämillä erityisillä kuntajakoselvityksillä. Parhaillaan olivat väliaikaisesti voimassa yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamista koskevat kuntarakennelain säännökset, jotka velvoittivat kunnat selvittämään kuntien yhdistymistä. Oikeuskansleri totesi, että kun peräkkäin tai rinnakkain voi olla käynnissä useita osaksi samaa aluetta koskevia selvityksiä, johdonmukaisen kokonaiskäsityksen muodostaminen tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta oli vaikeaa.

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysalue

Oikeuskansleri totesi, että kunnan vastustus ei estänyt erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi määräämistä ja myös erityistä kuntajakoselvitystä vastustaneen kunnan oli osallistuttava selvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. Valtiovarainministeriöllä oli harkintavaltaa määrittäessään kuntarakennelaissa asetettujen kuntajaon kehittämisen tavoitteiden ja kuntajaon muuttamisen edellytysten näkökulmasta tarkoituksenmukaista selvitysaluetta. Kunnilla oli ollut erityistä kuntajakoselvitystä koskevasta asiasta lausuntoja antaessaan mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tarkoituksenmukaisesta selvitysalueesta.

Kuntajakoselvittäjän nimeäminen

Oikeuskansleri totesi, että erityinen kuntajakoselvitys oli mahdollisen kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen valmistelua. Erityistä kuntajakoselvitystä toimitettaessa oli noudatettava hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan osallistuminen samaan asiakokonaisuuteen liittyvän aikaisemman asian käsittelyyn ei lähtökohtaisesti tehnyt hänestä esteellistä osallistumaan vastaavassa roolissa samaan asiakokonaisuuteen liittyvän uuden asian käsittelyyn.

Johtopäätökset ja toimenpiteet

Kantelut eivät antaneet aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.